30. joulukuuta 2008

Kuluneen vuoden 10 merkittävintä terveyttä koskevaa läpimurtoa

Terveysasioita seuraavat ja englanninkielentaitoiset lukijani saattaavat olla kiinnostuneita ravitsemusterapeutti Byron Richardsin kirjoituksesta, johon hän on valinnut kuluneen vuoden 10 merkittävintä terveyttä koskevaa läpimurtoa. Listauksessa ovat mukana:
  • Kalaöljyjen merkityksen yleinen tunnustaminen
  • Luuston yhteys muuhun terveyteen
  • Viinirypäleensiemenuute Alzheimerin taudin ehkäisemisessä
  • D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset
  • Resveratroli ikääntymisen hidastamisessa
  • Suolen limakalvon terveyden syvempi ymmärtäminen
  • Edistysaskeleet koskien kolesterolia, vyötärölle kertyvää rasvaa ja sydäntauteja
  • Aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) merkitys aivojen terveydelle
  • Juoksemisen moninaiset terveyshyödyt sekä
  • Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteys moniin sairauksiin.
Listalle valitut asiat ovat tietysti enemmän tai vähemmän näkemyksestä riippuvaisia, mutta joka tapauksessa Richards kirjoittaa mielenkiintoisista ja tärkeistä asioista.

Toivon kaikille lukijoilleni Onnellista Uutta Vuotta 2009!

23. joulukuuta 2008


Toivotan kaikille lukijoilleni lämminhenkistä Joulua!

22. joulukuuta 2008


Lahjavihje terveyttä arvostavalle

Lahjavihjeenä ehdotan pukinkonttiin Ravintoa sydämelle -kirjaa. Monet suomalaiset arvostavat nykyään hyvin paljon terveyttä, ja tällä lahjalla voit auttaa sen saajaa pitämään parempaa huolta itsestään. Edullisimmin ja vaivattomasti saat kirjan Booky.fi-nettikirjakaupasta (Booky lähettää sen kotimaan osoitteisiin postikuluitta).

19. joulukuuta 2008

Apua migreeniin

Migreeni on piinallinen vaiva, josta monet kärsivät säännöllisesti. Amerikkalaisen Life-Extension Foundationin sivuilla on pääosin asiantunteva artikkeli migreenin syistä ja erilaisista hoitomahdollisuuksista. Sen ohella että kirjoituksessa kerrotaan migreenin tavanomaisista lääkehoidoista, artikkelissa on tietoa myös rohdosvalmisteista ja ravintolisistä, joista voi olla hyötyä migreenin ehkäisyssä, oireiden lievittämisessä ja toipumisen nopeuttamisessa.

Reunuspäivänkakkaraa ja B2-vitamiinia

Artikkelissa mainitaan esimerkiksi reunuspäivänkakkara (Tanacetum parthenium), mutta sen saatavuudessa voi olla ongelmia Suomessa (täällä on tapana siirtää kaikki tehokkaiksi osoittautuneet rohdosvalmisteet lääkeluetteloon, mikä vaikeuttaa niiden saatavuutta). Reunuspäivänkakkaran sivuvaikutuksena on se, että se voi aiheuttaa mm. suun haavaumia.

Sen sijaan artikkelissa mainittua etelänruttojuurta ei pidä käyttää, sillä se on osoittautunut maksalle myrkylliseksi. Siitä varoitetaankin esimerkiksi tällä brittiläisellä sivustolla.

Muita migreenissä mahdollisesti auttavia ravintolisiä ovat LEF:n artikkelin mukaan B2-vitamiini (riboflaviini), ubikinoni, magnesium (mieluiten magnesiumsitraattina), maitohappobakteerit ja melatoniini. Näistä kiinnostavin on ehkä B2-vitamiini, jolla on useissa tutkimuksissa saatu hyviä tuloksia. Tyypillisesti migreenin hoidossa käytetty B2-vitamiinin annos on ollut 400 milligrammaa päivässä. Käsikaupassa ei ole näin vahvoja valmisteita, mutta erityisluvalla saa 200 milligramman tabletteja. Toisaalta 25 milligrammaakin päivässä saattaa riittää, kuten tässä tutkimuksessa arvellaan. Myös magnesiumia voi suositella sen ansiosta, että sitä on helposti saatavilla ja se on edullista. Suositelluilla annoksilla (esim. 350 mg päivässä) käytettynä sitä voi myös pitää turvallisena.

LEF:n suosituksille antaa vahvistusta se, että useimmat näistä rohdoksista ja ravintolisistä on mainittu myös suomalaisessa migreenin hoitoon liittyvässä Käypä hoito -artikkelissa (klikkaa lukeaksesi). Sen mukaan myös B12-vitamiinista voi olla hyötyä migreenissä, jo mainittujen lisäksi. B12-vitamiinia on käytetty annoksella 1 milligramma päivässä.

Kannattaa huomata, että näiden ravintolisien käytölle on joitakin vasta-aiheita, jotka on lueteltu LEF:n artikkelin toisella sivulla. Ihanteellista olisi, että ravintolisien sopivuus varmistettaisiin niitä tuntevalta lääkäriltä ennen käyttöä.

Jos sinulla on omia kokemuksia näiden tai muiden ravintolisien käytöstä migreenissä tai haluat kertoa muista onnistuneista omakohtaisista hoitotavoista, voit jakaa tietoasi myös muille lukijoille kommentoimalla tätä blogikirjoitusta.


Life-Extension Foundationista

Life-Extension Foundation on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka sivuilla on usein tasokkaita artikkeleita ravintolisien käytöstä eri sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Sen lisäksi järjestö myy ravintolisiä Pohjois-Amerikassa. Tietojeni mukaan suomalaisen kuluttajan ei pidä ostaa ravintolisiä suoraan netin kautta Yhdysvalloista, sillä valmisteet voivat jäädä tulliin. Sen lisäksi lainsäädäntö ja muut määräykset voivat rajoittaa monien ravintolisien ja rohdosvalmisteiden tuontia Suomeen. Sen sijaan Life-Extensionin yleensä laadukkaina pidettyjä ravintolisiä voi ostaa joistakin suomalaisista luontaistuotekaupoista ja urheiluravintolisiä myyvistä liikkeistä.

Tämän blogin kirjoittajalla ei ole mitään taloudellisia kytkentöjä tässä mainittujen ravintolisien valmistukseen, kauppaan tai markkinointiin. Tuon näitä tietoja esille pelkästään sen vuoksi, että haluan informoida lukijoitani.


Lisätietoa

Life-Extension Foundationin artikkelissa mainitut lukuisat tutkimusviitteet löytyvät klikkaamalla tätä.

11. joulukuuta 2008

Joulunvalmistelumusiikkia

Video antaa vihjeen joulumusiikin oivasta käytöstä näin joulun alla.


Alttoaaria 'Bereite dich, Zion' (Valmistaudu Siion) J.S.Bachin Jouluoratoriosta.
Esittäjänä sopraano Emmanuelle Halimi.

10. joulukuuta 2008

Iso osa amerikkalaisista käyttää luontaishoitoja

Vaihtoehtohoidot pysyvät suosittuina Yhdysvalloissa. 38 prosenttia amerikkalaisista aikuisista käyttää erilaisia täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kertoo YLE uutiset. Uutisen mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen suosio on pysynyt melko vakaana vuodesta 2002, jolloin niiden käyttöä tutkittiin ensimmäisen kerran. "Meditaatioon, joogaan ja erilaisiin hengitystekniikoihin liittyvien hoitojen käyttäminen on kuitenkin lisääntynyt selvästi. Luontaistuotteita sanoi viime vuonna käyttävänsä vajaat 20 prosenttia aikuisista."

En ole nähnyt vastaavia tutkimustuloksia Suomesta, mutta arvelisin luontaistuotteiden ja vaihtoehtohoitojen käytön likimain samansuuruiseksi kuin Yhdysvalloissa. Samaan aikaan näiden hoitojen vastaista ideologista asennetta on näkynyt julkisuudessa paljon, ja luontaishoidot yritetään painaa yhä ahtaammalle. Erityisesti tietyt lääkärikunnan edustajat ovat esittäneet vaihtoehtohoitojen vastaisia näkemyksiä, jotka kertovat usein esittäjiensä ennakkoluuloisuudesta ja tietämättömyydestä.

Oma näkemykseni on, että kun näinkin suuri osa kansasta kokee vaihtoehtoiset ja luontaishoidot omalla kohdallaan tarpeellisiksi, olisi paikallaan hyväksyä nämä hoidot osana sitä yhteiskuntaa, jossa elämme. Olisi myös hyvä, jos tavanomaisia lääketieteellisiä hoitoja ja luontaishoitoja ei nähtäisi toistensa vastakohtina, vaan menetelminä, jotka voivat luontevasti täydentää toinen toisiaan. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa perinteisiä hoitomuotoja käytetään usein länsimaisen lääketieteen rinnalla, ja hyvin tuloksin.


8. joulukuuta 2008

Mäkikuisma vaikean masennuksen hoidossa yhtä tehokas kuin masennuslääkkeet

Cochrane-katsaukset ovat kansainvälisesti arvostettuja katsauksia siitä, mitkä hoitomenetelmät ovat tuloksellisia. Niitä käytetään Suomessa esimerkiksi lääkäreitä ohjeistavien Käypä hoito -suositusten laadinnan pohjana. 

Hiljattain julkistetussa uudessa Cochrane-katsauksessa arvioitiin mäkikuismauutteen (Hypericum perforatum) tehokkuutta masennuksen hoidossa verrattuna plasebovalmisteeseen ja tavanomaisiin masennuslääkkeisiin. Laadittu katsaus perustui 29 aiempaan tutkimukseen. Niiden pohjalta katsauksessa päädyttiin ehkä yllättävään tulokseen, että mäkikuisma on vaikean masennuksen hoidossa yhtä tehokas kuin tavanomaiset masennuslääkkeet. Lisäksi katsauksessa todetaan, että mäkikuismauutteilla on vähemmän haittavaikutuksia kuin tavallisilla masennuslääkkeillä.

Lähteet ja lisätietoa: 



3. joulukuuta 2008

Toinen laiminlyöty vitamiini

Aihe josta nyt kirjoitan, ei ole mitään ravitsemusfriikkien hifistelyä tai hienosäätöä, vaan oikeasti tärkeä. Yleensäkin yritän kirjoittaa tässä blogissa ainoastaan tärkeistä ravintoon ja terveyteen liittyvistä kysymyksistä.

D-vitamiiniakin pahemmin suomalaisessa ravitsemuksessa on ehkä laiminlyöty eräs toinen vitamiini — K-vitamiini. Hiljattain julkistetun Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaisten K-vitamiinin saanti on noin 80-100 mikrogrammaa, hieman eri ikäryhmästä, sukupuolesta ja asuinpaikasta riippuen. Se on vähän, mutta niukkaan saantiin ei tutkimuksessa kiinnitetty silti mitään huomiota.

K-vitamiinille ei ole Suomessa edes virallista saantisuositusta; Finravinto-tutkimuskaan ei mainitse sellaista. Silti K-vitamiini on terveydellemme hyvin merkityksellinen. Yleensä tiedetään parhaiten, että K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen. Suomalaisten keskimääräinen saanti riittääkin juuri ja juuri siihen.

K-vitamiinilla on elimistössä kuitenkin myös monia muita tärkeitä tehtäviä, joista suoriutumiseen suomalaisten nykyinen saanti ei täysin riitä. K-vitamiinista riippuvaisia proteiineja (mm. osteokalsiini ja matriksi Gla -proteiini) tarvitaan muun muassa kollageenin muodostumiseen luustossa ja verisuonten kalkkiutumisen ehkäisemiseen. Jotta elimistö voisi suoriutua niistä hyvin, K-vitamiinia tarvitaan nykyistä saantia huomattavasti enemmän niin vihreistä kasviksista kuin tietyistä eläinkunnankin tuotteista.


Mitä hyötyä K-vitamiinin suuremmasta saannista olisi?

K-vitamiinien runsaamman saannin on osoitettu olevan yhteydessä vähäisempään verisuonten kalkkiutumiseen, pienempään osteoporoottisten murtumien riskiin, pienempään eturauhassyöpäriskiin ja nyt aivan viimeksi vähäisempään insuliiniresistenssin riskiin iäkkäillä miehillä, mikä edelleen saattaa vähentää diabetesriskiä. Näistä syistä K-vitamiinin riittävään saantiin pitäisikin kiinnittää virallisella taholla parempaa huomiota. Suositus K-vitamiinin korkeammasta saannista parantaisi samalla myös vihreiden kasvisten sisältämien muiden arvokkaiden ravintoaineiden (folaatti, luteiini, zeaksantiini) saantia.


Paljonko on riittävästi?

Virallisten suositusten muuttumista odoteltaessa jokainen voi oma-aloitteisesti pitää huolta K-vitamiinin paremmasta saannista. Hollantilaiset tutkijat Schurgers ja Vermeer arvioivat, että K-vitamiinista riippuvaisten proteiinien pitämiseksi hyvässä iskussa K1-vitamiinia tarvitaan vähintään 250 mikrogrammaa ja K2-vitamiinia vähintään 50 mikrogrammaa päivässä. Käytännössä tämän määrän K1-vitamiinia saa esimerkiksi parista lehdestä lehtikaalia (40 g), annoksesta pinaattia (70 g) tai isosta annoksesta parsakaalia (n. 200 g). Päivittäisen K2-vitamiinin saa sisällyttämällä ruokavalioon hieman Edam-juustoa (myös broilerissa ja kalkkunassa on K2-vitamiinia, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan se on vähemmän hyödyllisessä muodossa). Mainittujen juustojen määrien ei tarvitse olla suuria. Paras K2-vitamiinin lähde on kuitenkin japanilainen soijapapuvalmiste natto.

K-vitamiini kestää hyvin varastointia, esimerkiksi pakastamista, sekä kuumentamista ruoanlaiton yhteydessä. K-vitamiini on arka valolle.

Huom. Jos käytät verenohennuslääkkeitä, kuten Marevania, K-vitamiinia ei pidä lisätä ruokavalioon omin päin, ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Syventävää tietoa:

1. joulukuuta 2008

D-vitamiinin puute lisää sydänkuoleman riskiä

D-vitamiinin puute lisää sydänkuoleman riskiä, kertoo uusi tutkimus. Tiedelehdessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism julkaistussa saksalaisessa seurantatutkimuksessa D-vitamiinin puute yhdistyi peräti viisi kertaa suurempaan äkillisen sydänkuoleman riskiin ja lähes kolme kertaa suurempaan sydämen vajaatoiminnasta johtuvaan kuoleman riskiin verrattuna D-vitamiinin riittäviin tasoihin. Tutkimuksessa puutteena pidettiin alle 25 nmol/l olevia tasoja, riittävinä vähintään 75 nmol/l olevia tasoja.

Tutkimuksen tulos on selitettävissä siten, että D-vitamiinilla on reseptoreita myös sydämessä, ja D-vitamiini vaikuttaa esimerkiksi sydämen supistumiskykyyn. Lisäksi D-vitamiini voi osaltaan ehkäistä aortan ja verisuonten kalkkiutumista. Käytännössä tutkimuksessa riittävänä pidetyn D-vitamiinitason ylläpitämiseen tarvitaan noin 25 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä, mutta jotkut saattavat tarvita enemmänkin. D-vitamiinivalmisteen vahvuus kannattaa tarkistaa. Sekä luontaistuotekaupoissa että apteekeissa on tätä nykyä saatavilla D-vitamiinivalmisteita, joissa on 25 mikrogrammaa D-vitamiinia. Valmisteen vahvuus kannattaa kuitenkin ostettaessa tarkistaa, sillä useimmat valmisteet ovat ovat heikompia.

Lähteet:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...