tag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post6419975284706679792..comments2023-04-08T12:32:50.005+03:00Comments on Aamiainen ruohikolla: Tällainen on perinteinen Välimeren ruokavalioJuhana Harjuhttp://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comBlogger17125tag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-31656689749931038062020-08-23T09:56:49.727+03:002020-08-23T09:56:49.727+03:00Välimeren ruoat ovat parhaita!Välimeren ruoat ovat parhaita!EFLATUNhttps://www.eflatun.fi/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-20744151599860721352012-09-21T09:35:02.488+03:002012-09-21T09:35:02.488+03:00Peter-NZ,
Alkoholilla saattaa olla manitsemaasi ...Peter-NZ, <br /><br />Alkoholilla saattaa olla manitsemaasi vaikutusta, mutta on kuitenkin olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat myös alkoholittomalla punaviinilla olevan hyödyllisiä vaikutuksia. Ne esimerkiksi osoittavat, että alkoholittomankin punaviinin flavonoidit ehkäisevät huonon LDL-kolesterolin hapettumista.<br /><br />Eliniän odotteella ja BKT:lla mitatulla elintasolla on vahva korrelaatio, minkä vuoksi eri elintason tasoilla olevia maita ei voi täysin verrata keskenään. Elintaso vaikuttaa esimerkiksi terveydenhuollon tasoon.<br /><br />Olen monesti kirjoittanut myös, että Välimeren ruokavalio on varsinkin Kreikassa rappeutunut siitä, mitä se oli vuoden 1960 paikkeilla. Kun monissa muissa maissa sydäntautikuolleisuus on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana, Kreikassa se on kasvanut. Kreikassa syödään aiempaa länsimaalaisemmin. Ei ole siis tarkoitus, että alkaisimme seurata rappeutunutta Välimeren ruokavaliota vaan sitä terveellistä perinteista. :-)<br /><br />Luotettavaa käsitystä Välimeren ruokavalion terveellisyydestä ei saa maiden välisestä vertailusta. Luotettavamma kuvan antavat maiden sisäiset tutkimukset, joissa on tarksteltu Välimeren ruokavalion noudattamista. Näissä tutkimuksissa lähes poikkeuksetta Välimeren ruokavalio on osoittautunut sairauksilta suojaavaksi ja/tai pitkään elinikään yhdistyväksi.<br /><br />Myös mainitsemallasi tupakoinnilla on tietysti paljon vaikutusta. Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-31570021865355855802012-09-21T04:18:25.083+03:002012-09-21T04:18:25.083+03:00Enta alkoholin vaikutus polyfenolien liukoisuuteen...Enta alkoholin vaikutus polyfenolien liukoisuuteen ja sita kautta biosaatavuuteen? Liukenevat yleensa paremmin alkoholi-vesi -seoksiin kuin pelkkaan veteen. Ehka alkoholi parantaa koko aterian polyfenoilen biosaatavuutta.<br /><br />Miksi esim. Kreikan elinaikaodote on alhaisempi kuin terveellista ruokavaliota noudattamalla olisi aihetta odottaa? Onko syyna mahdollisesti "oman" ruokavalion noudattamattomuus, tupakointi vai mika?<br /><br />http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_life_expectancyPeter-NZhttps://www.blogger.com/profile/15412159682014186159noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-30555236738729960002012-09-15T11:35:02.671+03:002012-09-15T11:35:02.671+03:00Janne,
Sanoisin, että kohtuullisen viininjuonnin...Janne, <br /><br />Sanoisin, että kohtuullisen viininjuonnin hyödyt tulevat puoliksi alkoholista ja puoliksi viinin polyfenoleista. Paras alkoholiton vaihtoehto on alkoholiton punaviini, sen jälkeen rypälemehu ja rypäleet.Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-87209570920663204602012-09-15T11:19:39.640+03:002012-09-15T11:19:39.640+03:00Kirjoitit, ettei oluen tai kirkkaiden juonnista ol...Kirjoitit, ettei oluen tai kirkkaiden juonnista ole vastaavaa hyötyä kuin viinin juonnista. Ilmeisesti siis viinin terveyttä edistävä aine ei ole alkoholi?<br /><br />En haluaisi ruveta juomaan viiniä terveysvaikutuksista huolimatta, mutta mietin, että voisiko saman terveysvaikutuksen saada esimerkiksi punaisia viinirypäleitä syömällä tai rypälemehua juomalla? Vai syntyvätkö viinin terveyteen vaikuttavat aineet käymisen lopputuloksena? Jannehttps://www.blogger.com/profile/17337650082815976969noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-80597897164719953572012-08-31T23:33:59.917+03:002012-08-31T23:33:59.917+03:00K.U., kiitos erittäin mielenkiintoisista pohdinnoi...K.U., kiitos erittäin mielenkiintoisista pohdinnoista! Noihin pitää paneutua tarkemmin. <br /><br />Saatat olla paljossa oikeassa, mutta tietääkseni kermaviilin valmistusprosessi poikkeaa niin paljon tavallisen rasvaa sisältävän viilin valmistuksesta, että ensimmäisessä ei ole K2-vitamiinia. Siten tuo Milbona ei ehkä kävisi. <br /><br />Jogurtissahan on hyviä probiootteja - mahtaako viilillä olla lainkaan probioottisia, hyvää suoliston bakteerikantaa tukevaa vaikutusta? Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-37953338644090993812012-08-31T23:01:50.612+03:002012-08-31T23:01:50.612+03:00Korvaisin jogurtin viilillä. Viilissä on paremmat ...Korvaisin jogurtin viilillä. Viilissä on paremmat K2-vitamiinipitoisuudet, toisaalta jogurtissa saattaa olla hyvin runsaasti asetaldehydiä, joka lienee karsinogeeni. Finelistä selviää, että viilin K-vitamiinipitoisuudet riippuvat suuresti viilin rasvapitoisuudesta: rasvattomassa viilissä ei ole K-vitamiinia, mutta 3,5% viilissä on K-vitamiinia jo 15 µg/100g. Kaupasta saa rasvapitoisuudeltaan nykyisin jopa 10% viiliä (ainakin Milbona kermaviili / Lidl).<br /><br />Toisaalta tulee mieleen, ettei aivan näin runsaasti maitorasvaa huvittaisi syödä, mutta olen kehitellyt ratkaisua tähänkin. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että viilin valmistuksessa käytetyllä maitohappobakteerikannoilla hapatetusta soijamaidostakin muodostuu K2-vitamiinia. Oma arvaukseni on, että viilin maitohappobakteerikannalla hapattaessa muodostuisi K2-vitamiinia moneen muuhunkin raaka-aineeseen kunhan se vain on rasvapitoista. Sitä en osaa arvata, mikä olisi optimaalinen rasvapitoisuus, mutta varmaankin paljon suurempi kuin 3,5%, minkä johtopäätöksen voi vetää Finelin taulukoista ekstrapoloimalla.<br /><br />Itse olen kokeillut monenlaisia aineksia, mm. seuraavaa päivän viiliannosta varten: 3 rkl oliiviöljyä, 1 rkl rapsiöljyä, 1 rkl rasvaista viiliä maitohappobakteerien lähteeksi ja kaurahiutaleita viilin pääraaka-aineeksi. Sekoitetaan ainekset ja annetaan rasvan imeytyä kaurahiutaleisiin. Lopuksi lisätään vettä tai maitoa. Sekoitus jätetään vuorokaudeksi huoneenlämpöön valolta suojattuun paikkaan hapantumaan. Kaurahiutaleita käytettäessä tästä tulee hyvin viilin makuista veteenkin laitettuna.<br /><br />Olen kokeillut kaurahiutaleiden sijasta myös ruisjauhoa, mutta siitä ei tule viilin makuista, vaikka hyvin hapanta tosin. Sekaan voi halutessaan laittaa vaikka mitä, varsinkin kaikenlaista rasvaista kannattanee laittaa K-vitamiinin muodostumisen toivossa: pähkinöita, keitettyjä soijapapuja, kalaa...<br /><br />Vitamiinipitoisuudet hapanmaitotuotteissa:<br />http://www.fineli.fi/compbyfood.php?class=smilk&specdiet=none&cmpclass=vitam&classif=igclass&lang=fi<br /><br />Viilin valmistaminen itse:<br />http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/maito/viili.htm<br /><br />Garault & al (2009): Culture method favorising the production of K2 vitamin by lactic bacteria and applications thereof in the production of food products<br />http://www.google.com/patents?id=IUbNAAAAEBAJ&zoom=4&dq=lactococcus%20lactis%20cremoris%20menaquinone&pg=PA1#v=onepage&q=lactococcus%20lactis%20cremoris%20menaquinone&f=false<br />K.U.https://www.blogger.com/profile/13814329677538489014noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-87635259688815924702012-08-30T15:07:50.190+03:002012-08-30T15:07:50.190+03:00Koko tarina on tässä
Cardiovascular Disease Epide...Koko tarina on tässä<br /><br />Cardiovascular Disease Epidemiology <br />A Journey From the Past Into the Future<br />http://circ.ahajournals.org/content/93/9/1755.full<br /><br />About 400-paperia lipidimetabolismista ja kolesterolista kirjoittanut tutkija Daniel Steinberg näin:<br /><br />"These findings had a major impact on the cholesterol controversy. What was shown was only correlational, but the correlation was strong, and strongly supported the lipid hypothesis. It did not necessarily establish dietary saturated fat or high blood cholesterol as causal. Conceivably, genetic differences or other differences in living habits might be the true explanation of the correlation. Keys and coworkers were well aware of this limitation, a limitation inherent in all epidemiological studies. Keys measured as many of the other possibly relevant factors as he could, including, of course, blood pressure, other dietary components, obesity, and many others. Even after taking these into account by appropriate statistical methods, the correlation with saturated fat intake was still significant".<br /><br />http://www.jlr.org/content/46/2/179.abstract<br /><br />Huomauttaisin vielä myös, ettei tule mitään väärinkäsityksiä lukijoille, että valtimo-tauti ei parantunut yhdelläkään Lyon-trial'llin aikana, valtimo-tauti ei myöskään lopettanut kehittymistään yhdelläkään Lyon-trialin aikana, ainoa mitä tapahtui interventioryhmässä oli ateroskleroosin kehittymisen hidastuminen. Huomattavasti parempia tuloksia on saatu aikaan aggressiivisimmissa ruokavalio interventioissa (Ornish/Esselstyn) ja statiini-trial'eissa. Ja nämä erot syntyneet nimenomaan LDL-kolesterolin kautta. <br /><br />Lowering LDL can halt and even reverse heart disease in humans. In the Reversal of Atherosclerosis with Aggressive Lipid Lowering (REVERSAL) trial, coronary atherosclerosis was virtually stopped in its tracks when LDL was maintained at 79 mg/dL<br /><br />Nissen SE, Tuzcu EM, Schoenhagen P, Brown BG, Ganz P, Vogel RA, Crowe T, Howard G, Cooper CJ, Brodie B, Grines CL, DeMaria AN; REVERSAL Investigators. Effect of intensive compared with moderate lipid-lowering therapy on progression of coronary atherosclerosis: a randomized controlled trial. JAMA. 2004 Mar 3;291(9):1071-80.<br />Peterhttps://www.blogger.com/profile/12904866274339527690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-79911235778713540012012-08-30T15:05:30.015+03:002012-08-30T15:05:30.015+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Peterhttps://www.blogger.com/profile/12904866274339527690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-606469945044050112012-08-30T15:04:14.666+03:002012-08-30T15:04:14.666+03:00Juhana,
kriitikot sekoittavat 22-maan tutkimukse...Juhana, <br /><br />kriitikot sekoittavat 22-maan tutkimuksen, jolla ei ole mitään tekemistä seitsemän maan tutkimuksen kanssa. Kyseessä oli data, jonka FAO oli kerännyt aikanaan, ja se oli laadultaan heikkoa eikä lainkaan homogeenisilla metodeilla kerättyä. Esimerkiksi Meksiko ei ollut edes kehittänyt vielä kunnollista kuolinsyy tilastointia 1950-luvulle tultaessa. Lisäksi lukuisat Euroopan maat olivat toipuneet sodasta, ja kasvipohjainen tärkkelysdietti oli vast'ikään muuttunut takaisin liha-voi-kerma voittoisammaksi, nämä muutokset eivät vielä esim. näkyneet Ruotsin, Hollannin, Tanskan ym. osalta jotka 22-maan tutkimuksessa olivat. Taas kerran, tässä ei ole mitään ristiriitaisuutta, kestää aikansa ennen kuin muuttuneet ruokailutottumukset heijastuvat tilastoihin, ja on itsestään selvää ettei Keys voinut nojata näihin sodasta toipuneihin Euroopan maihin kuuluisassa puheessaan 1953. <br /><br />Ainoa jokseenkin tieteellisesti kestävä kritiikki tuli Yerushalmy ja Hilleboe'lta, jotka katsoivat, että Keys oli laiminlyönyt eläinproteiinin roolin sv-tautien etiologiassa. Kyseisten herrojen mukaan eläinproteiinilla vieläkin voimmaampi korrelaaatio sv-tauti kuolleisuuteen kuin tyydyttyneen rasvan (Yerushalmy and Hillboe 1958, figure 15 with correlation co-efficients from various dietary components to death rates, correlation of animal fats to atherosclerosis 0,684. Correlation for animal protein to deaths from atherosclerosis was 0,756. Carbohydrate intake did not correlate with heart disease mortality at all) <br /><br />Itse seitsemään tutkimus alkoi 1950-luvun lopulla, ja sitä varten kerättiin hyvin laadukas data kymmenen vuoden aikana. Tutkimus ilmestyi 1970-luvulla. Niistä maista joita Keys ei käyttänyt alkuperäisessä esityksessään 1950-luvun alussa oli nyt mukana esim. Alankomaat. Tyydyttyneen rasvan osuus sv-tauti kuolemiin olisi ollut vieläkin voimakkaampi jos Kreeta olisi korvattu esim. Ruotsilla <br /><br />Seitsemän maan tutkimuksen kritiikki on tieteellisesti täysin ala-arvoista ja tulee ihmisiltä, jotka eivät pääsääntöisesti edes tiedä mistä oli kysymys. Tämä kritiikki toistuu jokaisessa blogissa ja jokaisessa karppauskirjassa ja on 100% faktuaalisesti väärin. Esim. Atkins luuli seitsemän maan tutkimuksen ilmestyneen 1950-luvulla. Mielestäni olisivat voinut jättää mainitsematta asian, näitä ikäviä myyttejä on ravintokeskustelussa jo liikaa, muuten asiallinen kirjoitus. Kiitos tästä. Keys on todistettu olleen oikeassa kaikessa mihin ikinä koski. Ja ei, Keys ei ollut lääkäri. <br /><br /><br />Peterhttps://www.blogger.com/profile/12904866274339527690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-32514282748256054622012-08-30T12:43:13.068+03:002012-08-30T12:43:13.068+03:00Peter, tuo 'Seitsemän maan tutkimus' on si...Peter, tuo 'Seitsemän maan tutkimus' on sikäli toisarvoinen asia tässä jutussa, että Välimeren ruokavalion hyödyt on sittemmin osoitettu paljon luotettavammin. Keysin tutkimusta on kritisoitu mm. siitä, että hän olisi tarkoitushakuisesti jättänyt pois joitakin alun perin vertailussa olleita maita. Joka tapauksessa siis sivujuonne itse asian kannalta. Keysin ansioksi voidaan kuitenkin ilman muuta laskea se, että hän oivalsi Välimeren ruokavalion erinomaisuuden. YouTube-videoita en pysty nyt katsomaan.Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-26043896427585959682012-08-30T12:33:40.836+03:002012-08-30T12:33:40.836+03:00En lähtökohtaisesti pidä youtube-lähteistä tai blo...En lähtökohtaisesti pidä youtube-lähteistä tai blogeista, mutta poikkeuksellisesti laitan mukaan vielä tämän erinomaisen ja laadukkaan sarjaan Ancel Keyssiä kohtaan osoitetusta kritiikistä tai lähinnä sekoilusta. Keys'siin kohdistunut ajojahti blogimaailmassa muistuttaa kreationistien hyökkäyksiä Darwinia kohtaan.<br /><br />On mielestäni hyin ikävää, että Juhana Harju katsoo Keyssiin ja seitsemän maan tutkimukseen kohdistuneen kritiikin olleen oikeutettua:<br /><br />Primitive Nutrition 36: The Infamous Ancel Keys? Part I <br />http://www.youtube.com/watch?v=NDwjkv1FW5g&list=PLCC2CA9893F2503B5&index=36&feature=plpp_video<br /><br />Primitive Nutrition 37: The Infamous Ancel Keys? Part II <br />http://www.youtube.com/watch?v=ch6p9T4wYKQ&list=PLCC2CA9893F2503B5&index=37&feature=plpp_video<br /><br />Primitive Nutrition 38: The Infamous Ancel Keys? Part III <br />http://www.youtube.com/watch?v=DNWZuGyzS70&list=PLCC2CA9893F2503B5&index=38&feature=plpp_video<br /><br />Primitive Nutrition 39: The Infamous Ancel Keys? Part IV<br />http://www.youtube.com/watch?v=iICF-i7TILU&list=PLCC2CA9893F2503B5&index=39&feature=plpp_video<br />Peterhttps://www.blogger.com/profile/12904866274339527690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-39662207642507105512012-08-30T12:23:21.288+03:002012-08-30T12:23:21.288+03:00Juhana mitä tarkoitat tällä: "Myöhemmin Keysi...Juhana mitä tarkoitat tällä: "Myöhemmin Keysin tutkimusta ja sen metodologiaa on kritisoitu, ja osin aiheesta".<br /><br />Minkälaista kritiikkiä seitsemän maan tutkimusta kohtaan on esitetty. Ymmärtääkseni seitsemän maan tutkimus oli huomattavasti aikaansa edellä, ja tuolloin metodologialtaan hyvin moderni. Kyseessä oli vielä prospektiivinen tutkimus, joka toi lisää luetettavuutta tutkimusta kohtaan. Onko kriitikoilla mielestäsi jotain mielekästä sanottavaa tutkimusta kohtaan?<br /><br />"The Seven Countries Study is the prototypical comparison study of populations, made across a wide range of diet, risk, and disease experience. It was the first to explore associations among diet, risk, and disease in contrasting populations (ecologic correlations). Central chemical analysis of foods consumed among randomly selected families in each area, plus diet-recall measures in all the men, allowed an effective test of the dietary hypothesis. The study was unique for its time, in standardization of measurements of diet, risk factors, and disease; training its survey teams; and central, blindfold coding and analysis of data.".<br /><br />http://www.sph.umn.edu/epi/history/overview/<br /><br />Kaikki follow-up tutkimukset, viimeksi ilmestynyt 40-vuoden versio tukee alkuperäisiä hypteeseja. Peterhttps://www.blogger.com/profile/12904866274339527690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-84096965206934819092012-08-30T10:24:14.341+03:002012-08-30T10:24:14.341+03:00Kiitos, asia on mielenkiintoinen, vaikkakaan ei va...Kiitos, asia on mielenkiintoinen, vaikkakaan ei varmaankaan kovin tärkeä ravitsemuksen aspekti. Joskus aiemmin referoin blogissani tutkimusta, jossa välipalojen syönti - ehkä odotusten vastaisesti - yhdistyi parempaan painonhallintaan. Toisaalta oma kokemusperäinen havaintoni on, että pidemmät ateriavälit parantavat ruoansulatusta. Voi olla myös, että on hyvin yksilöllistä millaiset ateriavälit kullekin parhaiten sopivat.Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-37473590303382480292012-08-30T10:15:48.493+03:002012-08-30T10:15:48.493+03:00Terveellisistä välipaloista ei liene haittaa on ol...Terveellisistä välipaloista ei liene haittaa on ollut aiemmin oma käsitykseni. Jos oksidatiivisen stressin ja matala-asteisen tulehduksen kannalta ajattelee niin terveellinen välipala aiheuttaa kai minimaalisen stressin vs epäterveellinen. Monella suomalaisella välipala on yhtä kuin leipä, ja valitettavan usein vaalea leipä. Ajattelen silti, että olisi varmaankin tärkeää antaa välillä lepoa elimistölle aterian jälkeisestä stressistä. Paha sanoa mitään voimakasta kantaa terveellisistä välipaloista. <br /><br />Tässä uudehkossa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa tiheä välipalarytmi yhdistyi BMI:n kautta aikuistyypin diabetekseen. Veikkaan kuitenkin ettei väipalat tässä väestössä keskimäärin olleet kovin terveellisiä, vaikka tutkijat perustelevat toista. "Having 3 main meals per day, including breakfast, semeed to be the optimal eating pattern for a decreased T2D risk compared to any other combination of eating occassions and breakfast consumption" ja lisäksi " Neither BMI nor quality of diet, as reflected by the prudent dietary pattern, GL, GI, or cereal intake modified the associations between eating patterns and T2D..." Mekary et al. 2012 AJCN http://ajcn.nutrition.org/content/early/2012/03/27/ajcn.111.028209<br /><br />Yritän seurailla asia tarkemmin ja jos ja kun meta-analyysiä tulee, kirjoitella siitä sitten. Reijohttps://www.blogger.com/profile/16600461974345868939noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-46285575936943763032012-08-29T15:53:35.098+03:002012-08-29T15:53:35.098+03:00Kiitos Reijo. Huomioistasi voi olla kokonaisuuuten...Kiitos Reijo. Huomioistasi voi olla kokonaisuuutena yhtä mieltä. Mutta entä tuo ateriarytmi? En ole aivan vakuuttunut siitä, että terveellisetkin välipalat ovat pahaksi, mutta onko sinulla päinvastaista näyttöä?<br /><br />Käykää muuten muut lukijat lukemassa Reijon Pronutritionist-blogista <a href="http://www.pronutritionist.net/sokeri-fruktoosi-tarkkelys-viljat-ja-tulehdus-osa-3/" rel="nofollow">hyvä kirjoitus</a> eri hiilihydraattilähteiden vaikutuksesta elimistön lievään systeemiseen tulehdukseen.Juhana Harjuhttps://www.blogger.com/profile/17054647455809401203noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8247124230321274841.post-11860045130392659252012-08-29T15:41:26.410+03:002012-08-29T15:41:26.410+03:00"Monien muotidieettien kohdalla ongelmaksi mu..."Monien muotidieettien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, että into niiden seuraamiseen lopahtaa nopeasti. Tätä ongelmaa ei ole Välimeren ruokavalion kohdalla, koska se on varsin salliva eikä perustu ruoka-aineiden rajoittamiseen. " Tässä saatat osua asian ytimeen. <br /><br />Kaikkinensa hyvin kattava ja kokoava kirjoitus. Olen laittanut merkille, että monet välimerelliset tavat: ei kovin tiheä ateriarytmi, rasvaa vähän runsaammin myös kasviksien päälle, balsamicon käyttö, öljyn suosiminen voin sijaan, hedelmien (tai marjojen) käyttö jälkiruokana, pieni viiniannos ruuan yhteydessä kaikki johtavat pienempään aterian jälkeiseen elimistön stressitilaan. Aterioiden jälkeinen sokerin, insuliinin, oksidatiivisen stressin sekä tulehduksen nousu vaimentuu. Ennustaa kaikkinensa hyvää terveyden kannalta. Reijohttps://www.blogger.com/profile/16600461974345868939noreply@blogger.com