Nämä kasvikunnan ruoat auttavat ylläpitämään mielen toimintoja

Ikääntymiseen liittyy usein kognitiivisen toimintakyvyn vähittäistä heikkenemistä. Esimerkiksi muisti voi heikentyä. Niinpä olisi hyvä löytää sellaisia ruokavalion osatekijöitä, joiden avulla mielen toimintojen säilymistä voitaisiin ylläpitää.

Tässä kuussa julkaistiin tutkimus kasvikunnasta peräisin olevien ruoka-aineiden yhteydestä kognitiiviseen toimintakykyyn, ja ainakin minä pidän tutkimuksen tuloksia mielenkiintoisina. Tutkimukseen osallistuneet olivat 70-74-vuotiaita norjalaisia ikäihmisiä, joiden kognitiivista suorituskykyä mitattiin useilla eri osatesteillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvikunnasta peräisin olevien ruoka-aineiden käyttö auttaa yleisesti ylläpitämään kognitiivista toimintakykyä. Hyötyä oli niin vihannesten, hedelmien, täysjyväviljan kuin sientenkin säännöllisestä syömisestä. Selvimmin mielen toimintoja auttoi ylläpitämään porkkanan, ristikukkaisten kasvien (esim. parsakaali), sitrushedelmien ja täysjyväviljan käyttö. Vaikka nämä ruoka-aineet olivat hyödyllisimpiä, parasta oli kuitenkin käyttää kasvikunnan raaka-aineita monipuolisesti.

Perunan ja täysjyväviljan kohdalla tulokset eivät olleet lineaarisia, vaan molempien kohdalla kohtuukäyttö yhdistyi parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn kuin niiden täydellinen välttely tai erittäin runsas käyttö. Valkoisen leivän syönti osoittautui haitalliseksi.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka myös osoittavat kasvisten ja hedelmien hyötyä kognitiivisen tason säilyttämisessä. Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä tutkimus rajoittui kasvikunnan ruoka-aineisiin. Esimerkiksi kalansyönnin tai eri rasvahappojen vaikutukset kognitiiviseen toimintakykyyn eivät kuuluneet tämän tutkimuksen piiriin.

Lähde:

Nurk E at al. Cognitive performance among the elderly in relation to the intake of plant foods. The Hordaland Health Study. Br J Nutr. 2010 Jun 16:1-12.

Tomaatit ja porkkanat vähentävät lonkkamurtumien riskiä

Viikon takainen blogikirjoitukseni oli tietysti pelkkää aprillia, mutta tämä ei enää ole. Arvostetussa luustotutkimuksia julkaisevassa tiedelehdessä on julkaistu nimittäin tutkimus, jonka mukaan runsas karotenoidien saanti on selvässä yhteydessä väheisempään lonkkamurtumien riskiin. Karotenoidithan ovat kasvisten sisältämiä väriaineita, joita on runsaasti tomaateissa, porkkanassa, vihreissä vihanneksissa ja vesimelonissa.

Yli 17 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa tutkittavat olivat iäkkäitä, keskimäärin 75-vuotiaita naisia ja miehiä. Tutkimuksessa havaittiin, että eniten karotenoideja saaneella kolmanneksella oli 46 prosenttia pienempi riski saada lonkkamurtuma kuin karotenoideja vähiten saaneella kolmanneksella.

Yksittäisistä karotenoideista selvintä hyötyä havaittiin olevan lykopeenista, jota on runsaasti tomaatissa. Niillä tutkituista, jotka söivät vähintään 4,4 annosta tomaattiruokia viikossa, oli 42 prosenttia pienempi riski saada lonkkamurtuma verrattuna alle tuon määrän syöneisiin henkilöihin. Nämä tulokset olivat myös tilastollisesti merkitseviä.

Se, miten karotenoidit voisivat vaikuttaa myönteisesti luustoon, voi tuntua käsittämättömältä. Karotenoideilla on kuitenkin monia vaikutuksia luustoon. Laboratoriotutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että tomaatin väriaine lykopeeni vähentää luustoa luustoa hajottavien solujen muodostumista ja siten myös luuston liiallista hajoamista. Lisäksi lykopeeni stimuloi luustoa muodostavien solujen syntymistä.

Beetakryptoksantiini on toinen ruuan sisältämä karotenoidi, jonka on myös osoitettu estävän luuston hajoamista ja ja stimuloivan luuston muodostumista. Tätä karotenoidia on runsaasti esimerkiksi talvikurpitsassa, papaijassa, paprikassa ja mandariineissa.

Tutkijat pitävät tutkimuksensa tuloksia hyvin luotettavina tutkimusmuodon ja pitkän, yli 17 vuotta kestäneen seuranta-ajan vuoksi. Siten ei ole todennäköistä, että tutkimuksen havainnot ovat virhetulos tai vain sattuman seurausta. Tutkimus voi osaltaan selittää sitä, miksi Välimeren tomaattia runsaammin käyttävissä ruokakulttuureissa osteoporoosiriski on paljon pienempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa.

Tutkimuksen tuloksia voi tulkita niin, että karotenoidien runsaasta saannista huolehtiminen on todennäköisesti yksi hyvä lisäkeino huolehtia luuston kunnosta. Se hidastanee luuntiheyden heikkenemistä ja erityisesti myöhemmällä iällä myös murtumien riskiä.

Käytännössä luustoa suojaavan määrän karotenoideja saa siten, että syödään päivittäin esimerkiksi kaksi porkkanaa sekä yhtä desilitraa tomaattimehua vastaava määrä tomaattiruokia (se voi olla myös esimerkiksi tomaattikeittoa). Myöskään vihreitä vihanneksia ei pidä unohtaa karotenoiden lähteenä senkään vuoksi, että niissä on luuston tarvitsemaa K-vitamiinia.

Lähteet:

Sahni S et al. Protective Effect of Total Carotenoid and Lycopene Intake on the Risk of Hip Fracture: A 17-Year Follow-Up From the Framingham Osteoporosis Study.

Sahni S et al. Inverse association of carotenoid intakes with 4-y change in bone mineral density in elderly men and women: the Framingham Osteoporosis Study.