Transrasvaa ei margariineissa juuri ole

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tutkinut suomalaisia margariineja ja rasvalevitteitä. Se ei löytänyt niistä mainittavia määriä haitallista transrasvaa. Yli puolesta näytteitä ei löytynyt sitä lainkaan. Lopuissa näytteitä oli enimmillään 0,5 prosenttia transrasvaa. Lue koko Eviran tiedote klikkaamalla tätä.

Kadmiumin saantia on suotavaa vähentää

Kadmium on raskasmetalli, jota kertyy elimistöön pääasiallisesti tupakoinnin ja ruoan mukana. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA on nyt antanut aiempaa paljon tiukemmat ohjeet kadmiumin saannista. Syynä tiukentuneisiin ohjeisiin on ennen kaikkea se, että käsitykset turvallisen saannin määristä ovat uuden tutkimustiedon myötä laskeneet.

Kun aiemmin kadmiumin vielä turvallisen saannin määrinä pidettiin 7 mikrogrammaa painokiloa kohti viikossa, EFSA on nyt alentanut rajan 2,5 mikrogrammaan. Suomalaisten saanti keskimäärin jää vielä tuon rajan alle, 0,9—1,95 mikrogrammaan painokiloa kohti viikossa. Suomalaisten eurooppalaista vähäisempi saanti johtuu Evirasta saamieni tietojen mukaan muun muassa siitä, että täällä keinolannoitteet ovat tarkemmin valvottuja kuin muualla Euroopassa.

Vaikka suomalaisten keskimääräiset kadmiumin saantimäärät eivät ylitäkään turvallisen saannin rajaa, kadmiumin saannin rajoittaminen kuitenkin kannattaa, koska kadmium rasittaa munuaisia, lisää tuntuvasti osteoporoosin riskiä ja se on myös luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi.

Tupakoinnin välttäminen on tärkein yksittäinen keino vähentää kadmiumin saantia. Tupakoinnin osuus kadmiumin saannista on 15—30 prosenttia, kun tupakoidaan 20—40 savuketta päivässä. Kuitenkin kun otetaan huomioon se, että kadmiumin imeytyminen keuhkoista on ruuansulatuskanavaa suurempaa, tupakoinnista saadaan kadmiumia käytännössä saman verran kuin ravinnostakin.

Korkeita kadmium-pitoisuuksia on näissä ruoka-aineissa: munuainen, maksa, simpukat, osterit, mustekala (myös kalmari), merilevä, hevosenliha, metsäsienet, pellavansiemenet ja tumma suklaa. Näitä ei pitäisikään syödä kovin suuria määriä. Merilevää, pellavansiemeniä ja tummaa suklaata en silti näkisi tarpeelliseksi hylätä kokonaan, koska vähäisesti nautittuina ne ovat muuten terveellisiä. Harvoin voi toki syödä muitakin.

Erityisen korkeita pitoisuuksia on hirven ja poron maksassa ja munuaisissa, minkä vuoksi yli 1-vuotiaiden eläinten maksaa tai munuaisia ei hyväksytä lainkaan elintarvikkeiksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistuttaakin metsästäjiä siitä, että hirven sisäelimiä ei pitäisi käyttää korkean kadmiumpitoisuuden vuoksi. Myös etanoiden kadmiumin määrä on hälyttävää tasoa, mutta niiden syöminen taitaa olla Suomessa kulinaarinen kuriositeetti.

Keinolannoitteiden käyttö lisää kadmiumpitoisuutta ja siksi tavanomaisesti viljellyn ruoan kadmiumpitoisuus on keskimäärin korkeampi kuin luonnonmukaisesti viljellyn. Eri ruoka-aineryhmistä eniten kadmiumia saadaan viljasta sen runsaan käytön vuoksi. Siksi luomuviljan käyttö olisikin perusteltua, vaikka sen kadmiumpitoisuus ei välttämättä aina olekaan alempi kuin tavanomaisesti viljellyn. On eräitä tutkimusviitteitä, joiden mukaan erityisesti luomuviljelty pinaatti, tomaatti ja peruna on paljon puhtaampaa tavanomaisesti viljeltyyn verrattuna.


Lisätietoa:

Eviran tiedonanto asiasta

EFSAn lausunto asiasta