Ruoanlaittotavoilla on terveydellistä merkitystä. Paistettaessa syntyy haitallisia aineita, kuten AGE-tuotteita. Suosimalla paistamisen ja grillaamisen sijaan keittämistä ja höyryttämistä teet palveluksen terveydellesi.
Paistettaessa muodostuu monia terveydelle haitallisia aineita. Aiemmin luulin, että ongelma koskee lähinnä vain liiallista paistamista, jossa ruoka ruskistuu tai muuttuu mustaksi, kuten vaikkapa liikaa grillatessa. Olin ajatellut, että jos syön merkittävän osan ruoista raakaravintona, kuten salaatteina, voin hyvin paistaa oliiviöljyssä suuren osan ruoista.
Viime kuukausien aikana olen lueskellut aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita, jotka ovat muuttaneet näkemyksiäni. Ne ovat paljastaneet hätkähdyttävästi, että haitallisia aineita, kuten esimerkiksi glykosylaation lopputuotteita eli AGE-tuotteita, muodostuu aivan tavallisissa paistolämpötiloissa ja lyhyilläkin paistoajoilla.
Paistetussa kuusinkertainen määrä AGE-tuotteita
Esimerkiksi tunnin ajan keitetyssä kananrinnassa on AGE-tuotteita vain 11236 yksikköä grammassa, kun niitä on 8 minuuttia paistetussa kananrinnassa 73896 yksikköä grammassa eli yli 6 kertaa enemmän. Asia ei kuitenkaan koske ainoastaan eläinkunnan tuotteita, vaan AGE-tuotteita muodostuu paistettaessa tai paahdettaessa myös esimerkiksi tofuun ja pähkinöihin.
On ollut hämmästyttävää havaita, että haitallisten AGE-tuotteiden määrä lisääntyy huomattavasti jo lyhyillä paistoajoilla. Se onkin saanut minut arvioimaan uudelleen paistamisen terveellisyyttä.
AGE-tuotteet yhdistetty moniin sairauksiin
Paistamisen välttäminen saattaa kuulostaa turhalta terveyshifistelyltä, koska paistaminen on niin olennainen osa ruokakulttuuriamme. Näkemykseni mukaan asia on kuitenkin terveydellisesti merkittävä. Siinä ole kysymys turhasta hienosäädöstä. AGE-tuotteet on nimittäin yhdistetty sydän- ja munuaissairauksiin, insuliiniresistenssiin, diabetekseen, sarkopeniaan ja Alzheimerin tautiin. Niiden ajatellaan myös aiheuttavan ennenaikaista ikääntymistä. Erityisen hankalaa AGE-tuotteissa on se, että ne kerääntyvät ajan mittaan elimistöön.
Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti AGE-tuotteita sisältävä ruoka lisää oksidatiivista stressiä ja tulehdusta ja heikentää valtimoiden ja muidenkin verisuonten toimintaa. AGE-tuotteiden kerääntyminen aiheuttaa ajan myötä haitallisia muutoksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Se näkyy valtimoiden kovettumisena, häiriöinä sydänlihaksen rentoutumisessa, ateroskleroottisten plakkien muodostumisena ja endoteelin toiminnan häiriintymisenä (Luevano-Contreras 2010).
Superhaitallinen sokeroitunut LDL-kolesteroli
Paistamisessa syntyy myös metyyliglyoksaalia, joka on AGE-tuotteiden esiaste. Maailmalla kohistaan tuoreesta tutkimusuutisesta, jonka mukaan metyyliglyoksaali aiheuttaa LDL-kolesterolin sokeroitumista ja muuttumista superhaitalliseksi MGmin-LDL-kolesteroliksi, joka tarttuu hanakasti verisuonten seinämiin. Metyyliglyoksaali on myös yhdistetty verenpaineen nousuun.
Metyyliglyoksaalia muodostuu myös elimistössä sisäisesti verensokeriarvojen ollessa koholla, esimerkiksi diabeetikoilla. Sen lisäksi metyyliglyoksaalia kohottavat kuitenkin myös rasvainen länsimainen ruokavalio sekä ketogeeninen Atkinsin ruokavalio. Ne lisäävät metyyliglyoksaalin muodostumista, joka puolestaan osaltaan lisää sokeroituneen LDL:n muodostumista.
AGE-tuotteiden rajoittamisen hyödyt osoitettu
AGE-tuotteiden saannin rajoittamisesta on hyötyä. Kontrolloidussa tutkimuksessa on osoitettu niin terveillä kuin munuaisten toiminnan heikkenemisestäkin kärsivillä, että AGE-tuotteiden määrän vähentäminen ruoanlaittotapoja terveellisemmiksi muuttamalla vähentää oksidatiivista stressiä ja tulehdusta (Vlassara 2009). AGE-tuotteiden rajoittaminen myös parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää sydäntaudin riskitekijöitä. Hiirillä AGE-tuotteiden rajoittaminen on pidentänyt elinikää (Cai 2007).
Monella voi herätä epäilys, että ruoasta tulee väkisinkin sairaalaruoan makuista, jos luovumme paistamisesta. Omasta kokemuksestani kuitenkin tiedän, että jo elävä ravinto voi olla herkullista (se on ruokavaliosuuntaus, jossa ruokaa ei kuumenneta lainkaan). Pitkälle onkin kysymys ruoanlaittotaidoista ja maustamisesta. Tuskin kukaan ajattelee thaimaalaista tom yum -keittoa syödessään, että se on mautonta.
1960-luvulla ja vielä 1970-luvullakin Suomessa oli yleistä käristää ja tehdä ruskeita kastikkeita. Se oli päivittäiseen ruoanlaittoon kuuluva asia kunnes se ymmärrettiin epäterveelliseksi. Tajuttiin, että vehnäjauhoja ja voita käristettäessä syntyy haitallisia aineita, vaikka asiaa ei ehkä sen tarkemmin tunnettukaan. Niinpä yleisestä ruskeiden kastikkeiden tekemisestä luovuttiin. Ehkäpä meidän olisi nyt aika arvioida kriittisesti paistamista yleensäkin.
Näin voit vähentää AGE-tuotteiden saantia ruoasta:
- Paistaminen (uunissa paistaminen mukaan lukien), paahtaminen ja grillaaminen kannattaa korvata keittämisellä, höyryttämisellä ja hauduttamisella. Jälkimmäisiä kypsennystapoja suosimalla AGE-tuotteiden saantia voi vähentää jopa 50 prosentilla (Goldberg 2004).
- Jos raakaravinnon osuutta lisätään, AGE-tuotteiden määrää voi vähentää enemmänkin. Suosi siis salaatteja ja muuta raakaravintoa.
- Vähennä eniten AGE-tuotteita sisältävien elintarvikkeiden, kuten kermajuuston, voin, pekonin, makkaran ja yleensäkin lihan syömistä.
- Valitse pastöroimattomia maitotuotteita silloin kun mahdollista.
- Suosi kasvikunnan raaka-aineita ja kalaa.
- AGE-tuotteiden muodostumista vähentää myös hieman jonkin happaman, esimerkiksi sitruunan tai viinietikan, käyttö ruoanlaitossa.
Viitteitä:
Luevano-Contreras C, Chapman-Novakofski K. Dietary advanced glycation end products and aging. Nutrients 2010, 2(12), 1247-1265.
Negrean M, et al. Effects of low- and high-advanced glycation endproduct meals on macro- and microvascular endothelial function and oxidative stress in patients with type 2 diabetes mellitus. Am J Clin Nutr. 2007 May;85(5):1236-43.
Nordqvist C. New Super Sticky Cholesterol In Individuals With High Heart Disease Risk Discovered. Medival News Today, 30.5. 2011.
Peppa M, et al. Aging and glycoxidant stress. Hormones (Athens). 2008 Apr-Jun;7(2):123-32.
Rabbani N, et al. Glycation of LDL by methylglyoxal increases arterial atherogenicity: A possible contributor to increased risk of cardiovascular disease in diabetes. Diabetes. 2011 May 26.
Robb D. What is MGmin LDL Cholesterol & why does it want to kill you? Health Habits, May 27, 2011.
Uribarri J, et al. Advanced glycation end products in foods and a practical guide to their reduction in the diet. J Am Diet Assoc. 2010 Jun;110(6):911-16.e12.
