Sianlihan outo imagokampanja

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yli neljännesmiljoona euroa valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi, kertoo YLE Uutiset. Tuen tarkoituksena on ollut muokata sianlihan imagoa "trendikkäämmäksi" ja "terveellisemmäksi".

Verovarojen haaskaaminen sianlihan imagokampanjaan on mielestäni aika outoa, eikä se kestä lähempää eettistä tarkastelua. En innokkaimpien eläinsuojelijoiden tapaan vastusta eläintuotantoa kokonaan. Eläintuotantoon liittyy silti kiistattomia ekologisia ongelmia, joiden vuoksi eläinkunnan tuotteiden menekkiä ei pitäisi varsinaisesti yrittää edistää.

Myöskään terveydelliseltä kannalta katsottuna imagotuki ei kestä lähempää tarkastelua. Suomalaisen ruokavalion puutteena ei ole se, että sianlihaa syötäisiin liian vähän. Ravitsemukselliset ongelmat ovat aivan muualla — esimerkiksi siinä, että vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kasvikunnan proteiinia käytetään liian vähän.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puolustelu, että valtio maksaa vuosittaista menekinedistämistukea myös maidolle, leivälle ja kasviksille, ei riitä selitykseksi. Verorahoja käytettäessä pitäisi noudattaa budjettikuria ja jakaa rahaa vain sinne, missä siitä on hyötyä.

Jatkossa maataloutta tuettaessa pitäisi ottaa huomioon myös ekologiset ja kansanterveydelliset näkökohdat.

Lähde:

Sikayrittäjille valtionavustusta imagokampanjaan. YLE Uutiset.

Mitä on vialla syömisessämme?

TED Talks on sarja laadukkaita englanninkielisiä puheita ja muita esityksiä. Nyt sarjassa on ilmestynyt New York Timesin ruokakirjoittajan Mark Bittmanin puhe, jossa hän selvittää ytimekkäästi, mitä on vialla syömisessämme. Videon voi käydä katsomassa klikkaamalla tätä. Hänen maalitauluinaan ovat liiallinen lihansyönti, pikaruoka ja teollinen ruoantuotanto. Tilanne ei Suomessa ole aivan yhtä paha kuin Yhdysvalloissa, mutta Bittmania kannattaa silti kuunnella, hänellä on pointtinsa.

Bittman puhuu myös ruoantuotannon tärkeistä ekologisista ulottuvuuksista. Hän selvittää hyvin, että ekologisuus ja terveellisyys kytkeytyvät yhteen. Laajamittainen tehoeläintuotanto on paha saastuttaja muun muassa haitallisten metaanipäästöjen vuoksi. Ne eivät globaalisti ole mitenkään vähäisiä, vaan lähes 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasuista on peräisin eläintuotannosta. Samalla hän pitää länsimaisia lihansyöntimääriä haitallisina terveydelle. Pelkkä eläinten luonnonmukainen tuotanto ei Bittmannin mukaan riitä teollisen kotieläintuotannon haittojen vähentämiseksi, vaan lihansyöntiä on myös vähennettävä, jos haluamme pelastaa planeetan.

TED Talksissa voi samalla käydä katsomassa professori Dean Ornishin lyhyen ja hengästyneen videon siitä, miten sydän- ja verisuonitaudit voidaan hänen mukaansa ehkäistä 95-prosenttisesti elämäntapakeinoin. En ole täysin samaa mieltä Ornishin linjasta, mutta häntäkin kannattaa kuunnella, sillä hänen lähestymistapansa toimivuudesta sepelvaltimotautia sairastavilla on vaikuttavaa tutkimusnäyttöä. Ornish oli tohtori Caldwell Esselstynin ohella ensimmäinen, joka kykeni osoittamaan, että sepelvaltimotaudin suunta on periaatteessa käännettävissä — ei mikään vähäpätöinen asia. Ornishin lähestymistapaan sisältyy silti rajoituksiakin, sillä hänen erittäin vähärasvainen, lähes vegaaninen ruokavalionsa on aika vaikeasti noudatettava. Se ei ehkä myöskään ole paras mahdollinen ruokavalio liikalihaville ja verensokeriongelmista kärsiville.

Ornishinkin puheen maalitauluna on länsimaalainen ruokavalio. Sen vaihtoehdoksi hän suosittelee videolla perinteistä aasialaista ruokavaliota. Se onkin sydämelle terveellinen. Japanin sydäntautikuolleisuus on vähäisintä maailmassa.