Lisääkö akryyliamidi syöpäriskiä?

Olen kirjoittanut useamman kerran paistamisessa syntyvistä haitallisista AGE-tuotteista. Näiden lisäksi korkeissa lämpötiloissa syntyy myös muita haitallisia aineita, kuten PAH-yhdisteitä ja akryyliamidia. Perustuen eläinkokeisiin, joissa koe-eläimet ovat saaneet huomattavan paljon akryyliamidia, on epäilty syöpäriskin lisääntyvän myös ihmisillä. Useissa väestötutkimuksissa yhteyttä akryyliamidin ja syöpäriskin välillä ei kuitenkaan ole havaittu. Ehkä siksi, että tutkimuksissa käytetyt ruokapäiväkirjat eivät anna kovinkaan tarkkaa kuvaa akryyliamidin todellisista saantimääristä.

Joissain tutkimuksissa yhteys akryyliamidin saannin ja syövän välillä on kuitenkin todettu. Esimerkiksi hollantilaisessa tutkimuksessa, joka käsitti 62 573 iältään 55-69-vuotiasta naista, havaittiin yhteys vaihdevuosien jälkeiseen kohdun limakalvon syövän ja munasarjasyövän riskiin. Tanskalaisessa vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan havaittiin 2,7-kertainen estrogeenireseptori-positiivisen rintasyövän riski niillä naisilla, joiden veren akryyliamidipitoisuudet olivat kymmenen kertaa korkeammat kuin verrokeilla.

Vahvistusta sille, että akryyliamidin saanti voi lisätä rintasyöpäriskiä saatiin viime kesänä julkaistusta toisesta tanskalaistutkimuksesta, joka käsitti 24 697 vaihdevuosi-iän ylittänyttä naista. Tutkimuksessa akryyliamidin saantia arvioitiin sen perusteella, paljonko sen hajoamistuotetta glysidamidia löytyi verestä. Havaittiin, että akryyliamidin saanti oli kohtalaisen voimakkaassa yhteydessä rintasyöpäkuolleisuuteen (HR 1.63). Riski oli suurempi naisilla, joilta oli diagnosoitu estrogeenireseptori-positiivinen rintasyöpä (HR 2.23).

Tänä vuonna julkaistussa laajassa ja seuranta-ajaltaan pitkässä hollantilaisessa tutkimuksessa puolestaan akryyliamidin runsas saanti yhdistyi miehillä myelooman ja follikulaarisen lymfooman riskiin. Edellinen on plasmasoluihin liittyvä syöpä ja jälkimmäinen imukudossyöpä. Kiinnitin tutkimuksessa huomiota siihen, että tutkijat olivat pyrkineet mittaamaan akryyliamidin saannin ruokavaliosta huolellisesti.

Nämä ja eräät muut tutkimukset vahvistavat käsitystä, että paistaminen ei ole niitä terveellisimpiä juttuja ravitsemuksessa. Varsinaiseen akryyliamidipelkoon en näe silti aihetta. Mielestäni on kuitenkin järkevää välttää sellaisten ruoka-aineiden runsasta syömistä, joissa akryyliamidia on paljon.

Erityisen paljon akryyliamidia on perunalastuissa ja kahvin korvikkeena myytävässä paahdetussa viljakahvissa (jota huvittavasti mainostetaan terveellisempänä vaihtoehtona kahville). Runsaasti akryyliamidia on myös kahvissa, monissa kekseissä, piparkakuissa, hapankorpuissa, näkkileivässä, paahdetuissa aamiaisviljoissa ja ranskalaisissa perunoissa. Tupakoitaessa akryyliamidia saadaan myös paljon.

Mainittakoon lopuksi, että viime kesänä julkaistussa Lipworthin et al. epidemiologisten tutkimusten katsauksessa pidettiin sattumanvaraisena sitä, että akryyliamidi on yhdistynyt joissain tutkimuksissa syöpäriskiin. Itse en kuitenkaan usko katsauksen johtopäätöksiin. Arvelen nollatulosten syyksi pikemminkin aiemmin mainitsemaani akryyliamidin saannin arvioinnin epätarkkuutta sekä tupakoinnin sekoittavaa vaikutusta.

Katsaukseen eivät myöskään mahtuneet mukaan pari aivan viimeaikaista tutkimusta, joissa on havaittu melko voimakas yhteys akryyliamidin ja syöpäriskin välillä. Näistä syistä pidän akryyliamidin saannin ja syöpäriskin yhteyttä todellisena. Myös kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut akryyliamidin todennäköisesti ihmisessä syöpää aiheuttavaksi.


Lähteitä:
 
Bongers ML, et al. Dietary acrylamide intake and the risk of lymphatic malignancies: the Netherlands Cohort Study on diet and cancer. PLoS One. 2012;7(6):e38016.

Hogervorst JG, et al. A prospective study of dietary acrylamide intake and the risk of endometrial, ovarian, and breast cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2007 Nov;16(11):2304-13.

Lipworth L, et al. Review of epidemiologic studies of dietary acrylamide intake and the risk of cancer. Eur J Cancer Prev. 2012 Jul;21(4):375-86. 

Olesen PT, et al. Acrylamide exposure and incidence of breast cancer among postmenopausal women in the Danish Diet, Cancer and Health Study. Int J Cancer. 2008 May 1;122(9):2094-100.

Olsen A, et al. Pre-diagnostic acrylamide exposure and survival after breast cancer among postmenopausal Danish women. Toxicology. 2012 Jun 14;296(1-3):67-72.

Results on acrylamide levels in food from monitoring years 2007-2009 and Exposure assessment. EFSA Journal 2011;9(4):2133.

Ruoanvalmistusmenetelmillä on vaikutusta terveyteen

Ruoanvalmistusmenetelmien vaikutus ruoan terveellisyyteen on tärkeä aihe, johon ei ole useinkaan kiinnitetty huomiota. Jo keväällä kirjoitin paistamisessa syntyvistä haitallisista AGE-tuotteista. Nyt YLEn Uuden Mustan sivuilla on julkaistu uusi artikkelini, jossa puhun näistä AGE-tuotteista mutta sen lisäksi myös tarkastelen, voiko raakaravintopainotteisuudesta olla hyötyä. Käy lukemassa tätä klikkaamalla ja saat tietää enemmän siitä, miten ruoka olisi terveellisintä valmistaa!

Viite:

Harju J. Ruoan paistaminen on luultua epäterveellisempää. Uusi Musta 2.8.2011

Vähennä paistamista, hidasta ikääntymistä

Ruoanlaittotavoilla on terveydellistä merkitystä. Paistettaessa syntyy haitallisia aineita, kuten AGE-tuotteita. Suosimalla paistamisen ja grillaamisen sijaan keittämistä ja höyryttämistä teet palveluksen terveydellesi.

Paistettaessa muodostuu monia terveydelle haitallisia aineita. Aiemmin luulin, että ongelma koskee lähinnä vain liiallista paistamista, jossa ruoka ruskistuu tai muuttuu mustaksi, kuten vaikkapa liikaa grillatessa. Olin ajatellut, että jos syön merkittävän osan ruoista raakaravintona, kuten salaatteina, voin hyvin paistaa oliiviöljyssä suuren osan ruoista.

Viime kuukausien aikana olen lueskellut aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita, jotka ovat muuttaneet näkemyksiäni. Ne ovat paljastaneet hätkähdyttävästi, että haitallisia aineita, kuten esimerkiksi glykosylaation lopputuotteita eli AGE-tuotteita, muodostuu aivan tavallisissa paistolämpötiloissa ja lyhyilläkin paistoajoilla.

Paistetussa kuusinkertainen määrä AGE-tuotteita

Esimerkiksi tunnin ajan keitetyssä kananrinnassa on AGE-tuotteita vain 11236 yksikköä grammassa, kun niitä on 8 minuuttia paistetussa kananrinnassa 73896 yksikköä grammassa eli yli 6 kertaa enemmän. Asia ei kuitenkaan koske ainoastaan eläinkunnan tuotteita, vaan AGE-tuotteita muodostuu paistettaessa tai paahdettaessa myös esimerkiksi tofuun ja pähkinöihin.

On ollut hämmästyttävää havaita, että haitallisten AGE-tuotteiden määrä lisääntyy huomattavasti jo lyhyillä paistoajoilla. Se onkin saanut minut arvioimaan uudelleen paistamisen terveellisyyttä.

AGE-tuotteet yhdistetty moniin sairauksiin

Paistamisen välttäminen saattaa kuulostaa turhalta terveyshifistelyltä, koska paistaminen on niin olennainen osa ruokakulttuuriamme. Näkemykseni mukaan asia on kuitenkin terveydellisesti merkittävä. Siinä ole kysymys turhasta hienosäädöstä. AGE-tuotteet on nimittäin yhdistetty sydän- ja munuaissairauksiin, insuliiniresistenssiin, diabetekseen, sarkopeniaan ja Alzheimerin tautiin. Niiden ajatellaan myös aiheuttavan ennenaikaista ikääntymistä. Erityisen hankalaa AGE-tuotteissa on se, että ne kerääntyvät ajan mittaan elimistöön.

Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti AGE-tuotteita sisältävä ruoka lisää oksidatiivista stressiä ja tulehdusta ja heikentää valtimoiden ja muidenkin verisuonten toimintaa. AGE-tuotteiden kerääntyminen aiheuttaa ajan myötä haitallisia muutoksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Se näkyy valtimoiden kovettumisena, häiriöinä sydänlihaksen rentoutumisessa, ateroskleroottisten plakkien muodostumisena ja endoteelin toiminnan häiriintymisenä (Luevano-Contreras 2010).

Superhaitallinen sokeroitunut LDL-kolesteroli

Paistamisessa syntyy myös metyyliglyoksaalia, joka on AGE-tuotteiden esiaste. Maailmalla kohistaan tuoreesta tutkimusuutisesta, jonka mukaan metyyliglyoksaali aiheuttaa LDL-kolesterolin sokeroitumista ja muuttumista superhaitalliseksi MGmin-LDL-kolesteroliksi, joka tarttuu hanakasti verisuonten seinämiin. Metyyliglyoksaali on myös yhdistetty verenpaineen nousuun.

Metyyliglyoksaalia muodostuu myös elimistössä sisäisesti verensokeriarvojen ollessa koholla, esimerkiksi diabeetikoilla. Sen lisäksi metyyliglyoksaalia kohottavat kuitenkin myös rasvainen länsimainen ruokavalio sekä ketogeeninen Atkinsin ruokavalio. Ne lisäävät metyyliglyoksaalin muodostumista, joka puolestaan osaltaan lisää sokeroituneen LDL:n muodostumista.

AGE-tuotteiden rajoittamisen hyödyt osoitettu

AGE-tuotteiden saannin rajoittamisesta on hyötyä. Kontrolloidussa tutkimuksessa on osoitettu niin terveillä kuin munuaisten toiminnan heikkenemisestäkin kärsivillä, että AGE-tuotteiden määrän vähentäminen ruoanlaittotapoja terveellisemmiksi muuttamalla vähentää oksidatiivista stressiä ja tulehdusta (Vlassara 2009). AGE-tuotteiden rajoittaminen myös parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää sydäntaudin riskitekijöitä. Hiirillä AGE-tuotteiden rajoittaminen on pidentänyt elinikää (Cai 2007).

Monella voi herätä epäilys, että ruoasta tulee väkisinkin sairaalaruoan makuista, jos luovumme paistamisesta. Omasta kokemuksestani kuitenkin tiedän, että jo elävä ravinto voi olla herkullista (se on ruokavaliosuuntaus, jossa ruokaa ei kuumenneta lainkaan). Pitkälle onkin kysymys ruoanlaittotaidoista ja maustamisesta. Tuskin kukaan ajattelee thaimaalaista tom yum -keittoa syödessään, että se on mautonta.

1960-luvulla ja vielä 1970-luvullakin Suomessa oli yleistä käristää ja tehdä ruskeita kastikkeita. Se oli päivittäiseen ruoanlaittoon kuuluva asia kunnes se ymmärrettiin epäterveelliseksi. Tajuttiin, että vehnäjauhoja ja voita käristettäessä syntyy haitallisia aineita, vaikka asiaa ei ehkä sen tarkemmin tunnettukaan. Niinpä yleisestä ruskeiden kastikkeiden tekemisestä luovuttiin. Ehkäpä meidän olisi nyt aika arvioida kriittisesti paistamista yleensäkin.

Näin voit vähentää AGE-tuotteiden saantia ruoasta:

• Paistaminen (uunissa paistaminen mukaan lukien), paahtaminen ja grillaaminen kannattaa korvata keittämisellä, höyryttämisellä ja hauduttamisella. Jälkimmäisiä kypsennystapoja suosimalla AGE-tuotteiden saantia voi vähentää jopa 50 prosentilla (Goldberg 2004).
• Jos raakaravinnon osuutta lisätään, AGE-tuotteiden määrää voi vähentää enemmänkin. Suosi siis salaatteja ja muuta raakaravintoa.
• Vähennä eniten AGE-tuotteita sisältävien elintarvikkeiden, kuten kermajuuston, voin, pekonin, makkaran ja yleensäkin lihan syömistä.
• Valitse pastöroimattomia maitotuotteita silloin kun mahdollista.
• Suosi kasvikunnan raaka-aineita ja kalaa.
• AGE-tuotteiden muodostumista vähentää myös hieman jonkin happaman, esimerkiksi sitruunan tai viinietikan, käyttö ruoanlaitossa.

Viitteitä:

Birlouez-Aragon I, et al. A diet based on high-heat-treated foods promotes risk factors for diabetes mellitus and cardiovascular diseases. Am J Clin Nutr. 2010 May;91(5):1220-6.

Cai W, et al. Reduced oxidant stress and extended lifespan in mice exposed to a low glycotoxin diet: association with increased AGER1 expression. Am J Pathol. 2007 Jun;170(6):1893-902.

Goldberg T, et al. Advanced glycoxidation end products in commonly consumed foods. J Am Diet Assoc. 2004 Aug;104 (8):1287-91.

Desai KM, et al. Oxidative stress and aging: is methylglyoxal the hidden enemy? Can J Physiol Pharmacol. 2010 Mar;88(3):273-84.

Luevano-Contreras C, Chapman-Novakofski K. Dietary advanced glycation end products and aging. Nutrients 2010, 2(12), 1247-1265.

Negrean M, et al. Effects of low- and high-advanced glycation endproduct meals on macro- and microvascular endothelial function and oxidative stress in patients with type 2 diabetes mellitus. Am J Clin Nutr. 2007 May;85(5):1236-43.


Nordqvist C. New Super Sticky Cholesterol In Individuals With High Heart Disease Risk Discovered. Medival News Today, 30.5. 2011.

Peppa M, et al. Aging and glycoxidant stress. Hormones (Athens). 2008 Apr-Jun;7(2):123-32.

Rabbani N, et al. Glycation of LDL by methylglyoxal increases arterial atherogenicity: A possible contributor to increased risk of cardiovascular disease in diabetes. Diabetes. 2011 May 26.


Robb D. What is MGmin LDL Cholesterol & why does it want to kill you? Health Habits, May 27, 2011.

Uribarri J, et al. Advanced glycation end products in foods and a practical guide to their reduction in the diet. J Am Diet Assoc. 2010 Jun;110(6):911-16.e12.

Vlassara H, et al. Protection against loss of innate defenses in adulthood by low advanced glycation end products (AGE) intake: role of the antiinflammatory AGE receptor-1. J Clin Endocrinol Metab. 2009 Nov;94(11):4483-91.