Kilpirauhanen ja sydänterveys

Valtsun terveysblogissa on tässä kirjoituksessa mielenkiintoista pohdintaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta sydäntaudin riskitekijänä.

Suomalaisten tilanne on sikäli mielestäni melko hyvä, että nykyisin saamme lähes riittävästi jodia ja seleeniä suolan jodioinnin ja lannoitteisiin lisätyn seleenin ansiosta. Nämä ovat kilpirauhasen toiminnalle keskeisiä ravintoaineita. Riskiryhmässä näiden ravintoaineiden saannin osalta ovat lähinnä jodioitua suolaa, maitotuotteita ja kalaa välttävät. Myös suomalaisessa luomuviljassa, vaikka se muuten hyvä valinta onkin, on seleeniä niukasti.

Olen itse pohtinut sähkömagneettisen säteilyn kilpirauhasta haittaavaa vaikutusta. Monet sähköherkät kertovat reagoivansa kilpirauhasella sähkösaasteeseen, ja lisäksi eläinkokeissa on havaittu, että 900 MHz-taajuuksinen radiotaajuinen säteily alentaa kilpirauhashormonien tasoja. Myös kilpirauhasen terveydestä huolehtimiseksi kännyköiden ja langattomien verkkojen rajoittaminen voi siis olla paikallaan.

Lähteitä:

Eşmekaya MA, et al. Pulse modulated 900 MHz radiation induces hypothyroidism and apoptosis in thyroid cells: a light, electron microscopy and immunohistochemical study. Int J Radiat Biol. 2010 Dec;86(12):1106-16.

Koyu A, et al. Effects of 900 MHz electromagnetic field on TSH and thyroid hormones in rats. Toxicol Lett. 2005 Jul 4;157(3):257-62.

McQuade C, et al. Hypothyroidism and moderate subclinical hypothyroidism are associated with increased all-cause mortality independent of coronary heart disease risk factors: a PreCIS database study. Thyroid. 2011 Aug;21(8):837-43.

Onko tauriini tarpeellista?

Kampasimpukat ovat erinomainen tauriinin lähde. Niitä saa myös pakasteena.

Lukijani tietävät, että pidän pääasiassa kasvikunnan tuotteisiin painottuvaa ruokavaliota terveellisenä. Silti myös eläinkunnan tuotteissa on joitakin tärkeitä ja hyödyllisiä ravintoaineita.

Olen usein esimerkiksi kirjoittanut rasvaisen kalan sisältämien omega-3-rasvahappojen hyödyistä sekä kertonut varsinkin kypsytettyjen juustojen sisältämän K2-vitamiinin terveellisyydestä verisuonistolle.

Joskus olen myös referoinut italialaistutkimusta, jossa muun muassa salaattien ja kanan syöminen yhdistyi huomattavasti pienempään kuolleisuuteen iäkkäillä ihmisillä. Silloin en pyrkinyt löytämään syytä kanansyönnin terveellisyyteen. Yksi merkittävä syy kanan terveellisyyteen saattaa olla se, että varsinkin tummalihainen siipikarja sisältää merkittävästi tauriinia, joka on aminohapon kaltainen aine (kemiallisesti tauriini on sulfonihappo).

Vähentää sydäntaudin ja ehkä diabeteksenkin riskiä

Tauriinista näyttää olevan hyötyä varsinkin ihmisille, joiden kolesteroliarvot ovat korkeat. Pari kuukautta sitten julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin veren seerumin tauriinitasojen yhteyttä naisten sepelvaltimotaudin riskiin. Jos veren kokonaiskolesteroli oli yli 6,47 mmol/l, sepelvaltimotaudin riski oli 61 prosenttia pienempi niillä naisilla, joiden tauriiniarvot olivat korkeimmat (3. vs. 1. tertiili).

Saman tutkimuksen tulokset viittasivat lisäksi siihen, että tauriinin runsaasta saannista voi olla hyötyä diabeteksen ja korkean verenpaineen ehkäisyssä.

Tutkittavien tauriinitasot yhdistyivät vahvasti siipikarjan syömiseen. Se osoittaa, että siipikarja on käytännössä usein merkittävä tauriinin lähde.

Pari vuotta sitten julkaistussa kymmeniä maita käsittäneessä WHO-CARDIAC-tutkimuksessa virtsasta mitatun tauriinin määrä yhdistyi pienempään sydäntautikuolleisuuteen niin miehillä kuin naisillakin (Yamori 2010).

Tauriinin ajatellaan parantavan sydämen ja verisuonten tilaa mm. parantamalla kolesteroliarvoja, alentamalla verenpainetta, vaikuttamalla solunsisäisen kalsiumin määrään sekä antioksidanttivaikutuksen kautta (Xu 2008). Tauriinin verenpainetta alentavasta vaikutuksesta kirjoitin jo Ravintoa sydämelle -kirjassani (WSOY 2007).

Tauriini on myös yksi ravintotekijöistä, jonka vähäinen saanti on yhdistetty suurempaan harmaakaihin riskiin. Tauriini on silmien puhtaanapitäjä, joka auttaa verkkokalvon makrofageja poistamaan jätteitä fotoreseptorisoluista.

Tauriinin saanti

Tauriinia on runsaasti meren antimissa, tummassa siipikarjan lihassa ja jonkin verran myös lihassa. Sekaruoan syöjät saavat sitä noin 40–400 mg päivässä ruokavaliosta riippuen.

Terveillä ihmisillä ruokavalio on tauriinin pääasiallinen lähde. Tauriinin synteesi on rajallista; sitä muodostuu elimistössä päivittäin 50–125 mg. Stressi kuitenkin vähentää synteesiä, minkä vuoksi eräät tutkijat ovat pitäneet sitä ihmiselle ehdollisesti  välttämättömänä. Tauriinin synteesi elimistössä voi myös heikentyä ikääntymisen vuoksi. Lisäksi se on välttämätön imeväisikäisille — sitä on saatava joko äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeista.

Vegaaneilla tauriinin saanti jää hyvin vähäiseksi, ja myös heidän plasman tauriinitasojen on havaittu olevan alempia kuin sekaruoan syöjillä. Vegaaniäideillä äidinmaidon tauriinitaso on keskimäärin 277 µmol/l, kun sekaruokaa syövillä äideillä se on 427 µmol/l. Erolla saattaa olla merkitystä imeväisikäisten ravitsemukselle.

Hyviä tauriinin lähteitä per 100 g:

Kampasimpukka 670–827 mg
Osteri 70–1190 mg
Mustekala 550 mg
Simpukka 520 mg
Sinisimpukka 510 mg
Kalmari 356 mg
Rapu 330 mg
Hanhi 329 mg
Siipikarja, tummalihainen 169–306 mg
Valkotonnikala (albacore) 155 mg
Silakka 154 mg
Sardiini 129-176 mg
Makrilli 78-207 mg
Siika 151 mg
Punakampela 126-146 mg
Lohi 123–130 mg
Turska 108 mg
Sianliha 61 mg
Viljelty lohi 60 mg
Lammas 47 mg
Naudanliha 43 mg
Tonnikala 42 mg
Katkarapu 39 mg
Siipikarja, vaalealihainen 18–30 mg

Määrät perustuvat eri tieteellisistä artikkeleista kokoamiini analyysituloksiin. Lähteitä alla.

Kuten luettelosta voi havaita, merenelävät ja tummalihainen siipikarja ovat parempia tauriinin lähteitä kuin punainen liha. Ero saattaakin osaltaan selittää sitä, miksi seurantatutkimuksissa punainen liha ei ole näyttäytynyt kovin terveellisenä verrattuna esimerkiksi kalaan ja siipikarjaan. Myös punaisen lihan sisältämä hemirauta, joka liiallisena toimii elimistössä pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä, vaikuttaa tietysti asiaan.

Tavallisissa simpukoissa on runsaasti kadmiumia ja valkotonnikalassa on melko paljon elohopeaa. Sen vuoksi niitä ei voi oikein suositella säännöllisinä tauriinin lähteinä. Sen sijaan esimerkiksi kampasimpukoita, pikkumakrillia, tummalihaista siipikarjaa, siikaa ja villiä lohta voi suositella. Yleisesti ottaen kalkkuna näyttää olevan parempi tauriinin lähde kuin broileri.

Päivitetty 24.9.2013

Lähteitä:

 
Abebe W, Mozaffari MS. Role of taurine in the vasculature: an overview of experimental and human studies. Am J Cardiovasc Dis. 2011;1(3):293-311. 

Park JY, et al. Dietary taurine intake, nutrients intake, dietary habits and life stress by depression in Korean female college students: a case-control study. J BiomedSci. 2010 Aug 24;17 Suppl 1:S40.

Spitze AR, et al. Taurine concentrations in animal feed ingredients; cooking influences taurine content. J Anim Physiol Anim Nutr (Berl). 2003 Aug;87(7-8):251-62.

Taylor A. Associations between nutrition and cataract. Nutr Rev. 1989 Aug;47(8):225-34.

Wójcik OP, et al. Serum taurine and risk of coronary heart disease: a prospective, nested case-control study. Eur J Nutr. 2012 Feb 10.

Xu YJ, et al. The potential health benefits of taurine in cardiovascular disease. Exp Clin Cardiol. 2008 Summer;13(2):57-65.

Yamori Y, et al. Male cardiovascular mortality and dietary markers in 25 population samples of 16 countries. J Hypertens. 2006 Aug;24(8):1499-505.

Yamori Y, et al. Low cardiovascular risks in the middle aged males and females excreting greater 24-hour urinary taurine and magnesium in 41 WHO-CARDIAC study populations in the world. J Biomed Sci. 2010 Aug 24;17 Suppl 1:S21.
 

Nopeat hiilihydraatit lisäävät sydäntautiriskiä naisilla

Nopeasti verensokeria kohottavat hiilihydraatit — mm. valkoinen leipä, sokeroidut juomat ja peruna — lisäävät sydäntautiriskiä naisilla uuden italialaisen kohorttitutkimuksen mukaan. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Hitaasti imeytyvien hiilihydraattien runsaammasta käytöstä ei naisille sen sijaan ollut haittaa. Hitaasti imeyviä hiilihydraattejahan sisältävät esimerkiksi pasta, täysjyväviljatuotteet ja pavut.

Tutkimus vahvistaa käsitystä, että sydäntautiriskiin vaikuttavissa tekijöissä on sukupuolikohtaisia eroja. Jo aiemmin on muun muassa havaittu, että naisilla matala HDL-kolesteroli ja korkeat triglyseridit ovat sydäntaudin riskitekijöitä paljon vahvemmin kuin miehillä. Sekin puoltaa epäsuorasti ajatusta, että erityisesti naisille on tärkeää rajoittaa niiden hiilihydraattien syömistä, jotka kohottavat verensokeria nopesti. Miehille LDL-kolesterolin kurissa pitäminen on yleisesti ottaen tärkeämpää.

Lähde ja uutisartikkeli:

Sieri S et al. Dietary Glycemic Load and Index and Risk of Coronary Heart Disease in a Large Italian Cohort. Arch Intern Med. 2010;170(7):640-647.

Women Who Eat Foods With High Glycemic Index May Be at Greater Risk for Heart Disease. Science Daily.

Edam-juusto on sydämelle terveellistä

Jälleen on tullut uutta tutkimustietoa K2-vitamiinin hyödyistä sydäntautiriskin vähentämisessä. Nyt uudessa hollantilaistutkimuksessa tiettyjen kypsytettyjen juustojen sisältämät K2-vitamiinin muodot olivat yhteydessä alempaan sepelvaltimotautiriskiin naisilla. (Todennäköisesti K2-vitamiini on samalla tavoin hyödyllistä myös miehille, mutta tämän tutkimuksen aineistoon kuului vain naisia.) Nyt saadut uudet tiedot tukevat tuloksia, joita saatiin merkittävästä Rotterdamin tutkimuksesta, josta kirjoitin blogissani puolitoista vuotta sitten.

Tutkimuksessa tehokkaimmaksi osoittautunutta K2-vitamiinin muotoa (MK-7) on länsimaisissa ruokavalioissa eniten Edam-juustossa, mutta erityisen paljon sitä on japanilaisessa soijapapuvalmisteessa natossa. Toisaalta paria muuta tutkimuksessa terveelliseksi osoittautunutta muotoa (MK-8 ja MK-9) saadaan länsimaisissa ruokavalioissa sen verran enemmän, että myös niistä on käytännössä paljon hyötyä. Myös näitä viimeksi mainittuja muotoja on ilmeisesti varmimmin juuri Edamissa.

Tutkimuksen perusteella ei vielä pystytä sanomaan, minkä verran näitä hyödyllisiä K2-vitamiinin muotoja olisi parasta saada. Itse en suosittelisi juustojen ahmimista, mutta kohtuullista Edam-juuston sisällyttämistä ruokavalioon pitäisin kuitenkin järkevänä, varsinkin jos ei haluta ruveta syömään japanilaiseen tapaan nattoa.

Terveellisimpiä K2-vitamiinin muotoja on erään japanilaistutkimuksen mukaan runsaasti myös sveitsiläisessä Emmentalissa ja norjalaisessa Jarlsberg-juustossa. Suomessa Edam lienee kuitenkin varmempi K2-vitamiinin lähteenä, koska täkäläisessä tutkimuksessa Emmentalin K2-vitamiinipitoisuuden havaittiin olevan Edamiin nähden vähäinen. Tuorejuustoista voidaan sanoa melko varmasti, että niissä K2-vitamiinia ei ole merkittäviä määriä. Myöskään fermentoimatta valmistetuissa juustoissa, kuten sulatejuustossa, Mozzarellassa tai Ricotta-juustossa, ei ole juuri K2-vitamiinia. Sen sijaan valkohomejuustot, kuten Camembert-, Brie-juustot ja kypsytetyt vuohenjuustot, saattavat olla kohtalaisen hyviä lähteitä.

Monia lukijoitani ehkä askarruttaa juuston sisältämä tyydyttynyt rasva. Tämä ja aiemmat hollantilaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että Edam-juuston sisältämistä K2-vitamiinin muodoista on niin paljon hyötyä verisuonten kalkkiutumisen ja sepelvaltimotaudin ehkäisemisessä, että se painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin sen sisältämä tyydyttynyt rasva. Niinpä ainakin Edam-juusto ansaitsisi mielestäni Sydänmerkin, vaikka se ei olisikaan vähärasvaista, kasvirasvajuustoa tai vähäsuolaista. Tällaisen hyväksyminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa, koska juustot eivät tyypillisesti ole olleet olennainen osa niin sanottua terveystietoista ruokavaliomallia.

Ja jotta tästäkään blogikirjoituksesta ei syntyisi väärää mielikuvaa, korostan uudelleen sitä, että sydämelle terveellinen ruokavalio on tietysti kokonaisuus, jossa ei pidä tukeutua liikaa mihinkään yksittäiseen tekijään. Sydämelle terveellisen ruokavalion olennaisia piirteitä ovat muun muassa vihannesten ja hedelmien runsas syöminen, pähkinöiden kohtuullinen mutta säännöllinen käyttö, omega-3-rasvojen riittävä saanti (mm. rasvaisesta kalasta), myös muiden hyvien rasvojen riittävä saanti, raffinoitujen hiilihydraattien välttäminen, tyydyttyneiden rasvojen saannin rajoittaminen, transrasvojen välttäminen sekä kasvikunnan proteiinin (tofu, pavut, linssit) suosiminen.

En myöskään ajattele, että maitotuotteiden osuutta ruokavaliossa pitäisi yleisesti lisätä sen vuoksi, että Edam-juusto on kohtuullisesti syötynä terveellistä. Pikemminkin on niin, että muita maitotuotteita olisi osittain hyvä korvata tiettyjen juustojen käytöllä, vähän ranskalaiseen tapaan.

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy myös tämän blogikirjoituksen kommenteista alta.

Lähteet ja lisätietoa:

Gast GC et al. A high menaquinone reduces the incidence of coronary heart disease in women. Nutr Metab Cardiovasc Dis.

Vitamin K2, but not K1, effective for heart health benefits: Study. NutraIngredients

Tupakoivat naiset elävät 14,5 vuotta lyhyempään

The Washington Post kertoo hätkähdyttävän uutisen: tupakoiva nainen elää 14,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin tupakoimaton kanssasisarensa. Ero eliniänodotteessa johtuu ennen kaikkea siitä, että tupakointi lisää monien kroonisten ja vakavien sairauksien riskiä. 

Monet tupakoijat tietävät keuhkosyöpäriskistä. Suurempi tupakoijia vaaniva riski on kuitenkin lisääntynyt keuhkoahtaumataudin vaara. Tupakoijien sydäninfarktiriski on 1,5 kertaa suurempi kuin tupakoimattomien. Aivohalvausten ja osteoporoottisten lonkkamurtumien riski on kaksi kertaa suurempi. Lisäksi tupakointi kasvattaa myös Alzheimerin taudin ja monien muidenkin sairauksien riskiä sekä kiihdyttää ikääntymistä.

PS. Vinkit edelleen tervetulleita siitä, miten syödä terveellisesti ja halvalla. Kommentoi alla olevaan blogikirjoitukseen.

Sydäntaudit syöpää suurempi riski naisillakin

Suomalaiset naiset pelkäävät sairastua syöpään, mutta sairastuvat paljon useammin sydän- ja verisuonitauteihin, muistuttaa Suomen Sydänliitto sivuillaan.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat myös naisilla ylivoimaisesti tavallisin kuolinsyy. Niiden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli vuonna 2004 lähes kaksi kertaa suurempi kuin kaikkien syöpätautien yhteensä. Sydäntautien osuus kokonaiskuolleisuudesta oli miehillä 40 prosenttia ja naisilla 43 prosenttia.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn tärkeyttä korostaa se, että niitä on paljon helpompi ehkäistä kuin syöpää. Harvardin yliopisto ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat arvioineet, että ennenaikaista riskiä sairastua sydäntauteihin voi pienentää terveellisten elintapojen yhdistelmällä jopa 80 prosenttia. Sen sijaan mahdollisuudet ehkäistä syöpää ovat selvästi heikommat, vaikka toki syöpäriskiäkin on mahdollista vähentää.