Tutkimus: viheralueet vähentävät sosioekonomisia terveyseroja

Tulotasoltaan alhaisen ja elinajan odotteeltaan heikon Vallilan ainoa laaja viheralue

on Vallilanlaakso. Nyt kaavoittaja on aikeissa silpoa alueen joukkoliikennekadulla. Kuva JH

Lancet on yksi maailman arvostetuimmista lääketieteellisistä lehdistä. Lehden viimeisessä numerossa on julkaistu suuri tutkimus, jossa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaksi aihetta: sosioekonomiset terveyserot ja viheralueiden terveyttä kohentava vaikutus. Äkkisiltään voisi ajatella, että aiheilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tutkimus osoittaa kuitenkin toisin.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että viheralueiden läheisyys vähentää sosioekonomisista syistä (mm. köyhyydestä) johtuvaa kuolleisuutta. Viheralueiden helppo saavutettavuus vähensi tuntuvasti kokonaiskuolleisuudessa nähtäviä eroja. Vielä sitäkin selvemmin viheralueiden läheisyys lievitti kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.

Viheralueiden terveyshyödyt selittyvät muun muassa sillä, että ne rohkaisevat ihmisiä liikkumaan enemmän. Lisäksi viheralueet auttavat uudistumaan psyykkisesti. On osoitettu, että luonnossa liikkumisella on stressiä vähentäviä vaikutuksia. Kuten useimpien ihmisten oma kokemuskin kertoo, luonnossa liikkuminen virkistää psyykkisesti. Se auttaa toipumaan arkipäivän rasituksista, ja mielikin hiljenee.

Suomalaisille nyt saatu tutkimustieto on sikäli merkittävä, että täällä sosioekonomiset terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat poikkeuksellisen suuret. Ne ovat Suomessa suuremmat kuin useimmissa muissa länsimaissa. Kuulemma esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä on jo kauan pohdittu, mitä asialle pitäisi tehdä.

Olen aiemmissa blogikirjoituksissani ehdottanut, että sosioekonomisten terveyserojen vähentämiseksi tulisi muun muassa kohottaa vähimmäisetuuksia ja laskea ruoan arvonlisäveroa. Nyt Lancetin tutkimus osoittaa, että myös viheralueet ovat tärkeitä. Erityisesti köyhillä ja elinajanodotteeltaan heikoilla alueilla on syytä pitää huolta siitä, että niiden yhteyteen on kaavoitettu riittävästi viheralueita. Lisäksi alueet on myös syytä pitää kunnossa, mikä ei nykyään ole lainkaan itsestään selvää.

Lähteet:

Green space, psychological restoration, and health inequality.

Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study.

Kissat ovat hyväksi sydämelle

Goalainen kissa. Kuva JH.

Yhdysvaltain Aivohalvausliiton kansainvälisessä konferenssissa julkistettiin söpö tutkimustulos: kissan omistaminen vähentää sydäninfarktiriskiä. Ihmisillä, joilla ei ollut kissaa, oli tutkimuksen mukaan 40 prosenttia korkeampi riski kuolla sydäninfarktiin kuin kissaa lemmikkinä pitävillä.

Tutkimuksen tulokset perustuivat runsaan 4400 ihmisen aineistoon, ja tulokset oli vakioitu useiden sekoittavien tekijöiden, kuten iän, sukupuolen, rodun, systolisen verenpaineen, tupakoinnin, diabeteksen, seerumin kolesterolin ja kehon painoindeksin osalta. Siten ainakaan nämä tekijät eivät voi olennaisesti selittää kissanomistajien pienempää sydäninfarktiriskiä. Muiden lemmikkien omistamisen ei havaittu alentavan vastaavalla tavalla riskiä.

Itse uskon, että kissalla on rauhoittava, stressiä lievittävä ja hellyyttä herättävä vaikutus. Kissanomistajat saattavat myös persoonallisuuksina poiketa esimerkiksi koiranomistajista, sillä kissoihin ei komentaminen oikein tepsi. Siksi autoritaariset persoonallisuustyypit eivät useinkaan pidä kissoista.

Tutkimusta johtanut lääketieteen tohtori Adnan Qureshi totesi hauskasti, että mikäli tulokset vielä vahvistetaan muissa tutkimuksissa, kissan pitämistä lemmikkinä voidaan pitää kustannustehokkaana keinona vähentää korkean riskin potilaiden sydänkohtausten ja mahdollisesti myös aivohalvausten riskiä.

Tutkimus on lisä niiden lukuisten tutkimusten joukkoon, jotka osoittavat terveyden olevan hyvinkin kokonaisvaltainen asia. Siihen vaikuttavat myös sosiaaliset, psyykkiset ja henkisetkin tekijät. Näiden tekijöiden tunnustaminen osatekijöiksi ei suinkaan merkitse perinteisten kovien ja helposti mitattavien riskitekijöiden kieltämistä.

Qureshi A et al. Cats as domestic pets reduce the risk of cardiovascular diseases: Results from the Second National Health and Nutrition Examination Study Mortality Follow-up Study. ASA Meeting 2008.