YLE Uutiset: Säteilyturvakeskus rajoittaisi lasten kännykän käyttöä

Olen jo aiemmin blogissani esittänyt epäilyksiä, että matkapuhelinten säteilystä saattaa olla terveydellistä haittaa. Kännykkäsäteily voi esimerkiksi lisätä aivokasvainten riskiä. Uudessa ruotsalaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että kännykkäsäteily vahingoittaa hermosoluja ja heikentää muistia.

Nyt myös Säteilyturvakeskus on muuttanut kantaansa kriittisempään suuntaan. Uudessa kannanotossaan laitos kehottaa rajoittamaan lasten kännykän käyttöä, kuten YLE Uutiset tänään pääuutisessaan kertoo.

Samassa yhteydessä STUK muistuttaa, että matkapuhelin saattaa häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Vaikkakaan kännykän aiheuttamat häiriöt eivät yleensä ole vaarallisia, kännykkä olisi parasta pitää vähintään 20 senttimetrin etäisyydellä tahdistimen elektroniikkaosasta ja elektrodijohdoista.


Soita mieluummin lankapuhelimeen

Huomaavainen kännykänkäyttäjä ottaa selville, onko puhelun vastaanottajalla vielä olemassa lankapuhelin. Moni lankapuhelimen vielä omistava nimittäin puhuu pitkät puhelunsa mieluummin lankapuhelimestaan kuin kännykästään. Matkapuhelinoperaattoreiden kiinteähintaisista puhepaketeista on samanhintaista soittaa lankapuhelimeen ja kännykkään. Siten mahdollisuus soittaa halvempaan hintaan lankapuhelimiin on yksi hyvä lisäsyy hankkia kännykkään puhepaketti.


Säteilyturvakeskus ja auringon UV-säteily

Täytyy pitää myönteisenä, että STUK reagoi uuteen tutkimustietoon. Panin myös merkille, että laitos on muuttanut asennoitumistaan auringon UV-säteilyyn hieman tasapainoisempaan suuntaan. Nyt laitos tuo nettisivuillaan varovaisesti esille myös sen, että maltillisesta auringossa oleskelusta on hyötyä D-vitamiinin lähteenä. Tältä osin menisin itse hieman pidemmälle ja suosittelisin varovaista, ihotyypin mukaista auringonottoa.

Nyt vuodenvaihteessa julkistetussa tutkimuksessa muuten kerrotaan, että auringonoton hyödyt alkavat jo raskausaikana. Runsaimmin raskausaikana aurinkoa saaneiden äitien lapsilla on havaittu olevan parempi luuntiheys vähemmän aurinkoa saaneiden äitien lapsiin verrattuna. Tuloksella on merkitystä murtumien ja osteoporoosin riskin vähentämisessä. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.


Lisätietoa:

STUKin kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä

Mobiler påverkar minnet hos försöksdjur. Forskning.se 3.12.2008

Mobile phone radiation wrecks your sleep. The Independent 20.1.2008 (pdf)

Syötkö pähkinöitä?

Välimeren ruokavalio on tunnetusti sydämelle terveellinen. Yksi sen suurimmista eroista suomalaiseen ruokavalioon on, että pähkinät ovat aina olleet sen olennainen osa. Siinä missä joku onnekas suomalainen on voinut löytää mantelin jouluisesta riisipuurostaan, niin Espanjassa manteleista tehty mantelimaito, leche de almendras, on suosittu ja perinteikäs juoma.


Näin tehdään mantelimaitoa.

Kreikassa pähkinöitä käytetään Espanjaakin enemmän. Kun Suomessa pähkinöitä syödään FAOn tilastojen mukaan keskimäärin vain noin 1,5 grammaa päivässä, Kreikassa niitä syödään 12 grammaa. Jälkimmäinenkään määrä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se on kuitenkin kahdeksan (8) kertaa enemmän kuin Suomessa.

Miksi sitten pähkinöitä pitäisi syödä? Ennen kaikkea siksi, että ne alentavat huikeasti sydäntautiriskiä. Pähkinöiden syöminen useimpina päivinä viikossa yhdistyy 30–50 prosenttia alempaan sydäninfarktien ja sydänkuolemien riskiin, kuten katsauksessa Nuts and coronary heart disease: an epidemiological perspective hyvin kuvataan. Lisäksi ne monipuolistavat ruokavaliota. Niistä saa paljon sellaisia ravintoaineita, joiden saanti voi muuten jäädä liian vähäiseksi. Paitsi terveellisiä rasvahappoja, pähkinät sisältävät esimerkiksi runsaasti eri E-vitamiinin muotoja ja arginiinia — aminohappoa, joka lisää typpioksidin tuotantoa verisuonissa ja auttaa niitä siten rentoutumaan.

Suomalaisessa ravitsemuksessa pähkinät on monella tapaa täysin laiminlyöty ruoka-aineryhmä. Kuvaavaa on, että suomalaisten ravitsemustilaa kartoittanut ja siihen myös kantaa ottava Finravinto 2002 -tutkimus ei edes mainitse pähkinöitä. Virallisissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa pähkinät puolestaan kuitataan muutamalla melko ohimenevällä maininnalla.

Jotta terveyshyödyt voisi saada osakseen, pähkinöitä ei tarvitse syödä kerralla paljon — pieni kourallinenkin päivässä riittää. Olennaisempaa olisi, että niitä syötäisiin usein, mieluummin useimpina päivinä viikossa.

Yksi hyvä lisäsyy pähkinöiden runsaampaan käyttöön on yksinkertaisesti se, että ne tuovat kulinaarisesti nautittavan lisän ruoanlaittoon. Pähkinät tuovat ruokiin vaihtelua ja ovat herkullisia. Käyttömahdollisuuksia on uskomattoman paljon, rajana on oikeastaan vain mielikuvitus. (Voisinkin heittää ruokabloggaajille haasteen sellaisen aterian kehittämiseksi, jossa yhtenä ainesosana olisi käytetty pähkinöitä. Pullia ja jälkiruokia ei nyt hyväksytä, sillä niissä manteleita ja pähkinöitä on jo totuttu Suomessakin käyttämään.)

Suositeltavia ja sydämellekin terveellisiä pähkinöitä ovat esimerkiksi mantelit, saksanpähkinät, pekaanit, makadamiat ja pistaasit, mutta muitakin pähkinöitä voi käyttää. Pähkinöiden sulamista voi tarvittaessa helpottaa liottamalla niitä yön yli.

Kolesterolia tehokkaasti alentava ruokavalio

Noin kahdella kolmasosalla suomalaisista kolesteroliarvot ovat suosituksia korkeammalla, ja puoli miljoonaa suomalaista käyttää kolesterolilääkkeitä. Monikaan ei tiedä, että kolesterolia voidaan alentaa oikean tyyppisellä ruokavaliolla yhtä paljon kuin kolesterolilääkkeellä.

Toronton yliopiston kehittämän Portfolio-ruokavalion on todettu alentavan LDL-kolesterolia suurin piirtein saman verran kuin statiinikolesterolilääkkeenkin, noin 30 prosenttia. Portfolio-ruokavalio paransi hyvin myös LDL- ja HDL-kolesterolin suhdetta. Asiaa koskeva tutkimus julkaistiin arvostetussa lääketieteellisessä The Journal of American Medical Association -lehdessä. Myöhemmässä tutkimuksessa LDL-kolesteroli aleni Portfolio-ruokavaliolla vielä enemmän: 35 prosenttia.

Portfolio-ruokavalion olennaisia osatekijöitä ovat:

● Liukoisen kuidun runsas määrä
● Mantelit
● Soija eri muodoissaan
● Kasvisterolit

Liukoista kuitua Portfolio-ruokavaliossa saadaan runsaasti kuitua sisältävistä kasviksista, hedelmistä, marjoista, kaurasta ja ohrasta sekä palkokasveista. Kasviksista ruokavalioon sisältyi esimerkiksi parsakaalia, porkkanoita, paprikoita, sipuleita, kukkakaalia, munakoisoa ja okraa, mutta myös muita vihanneksia. Hedelmistä liukoista kuitua on eniten luumuissa, mutta myös muita hedelmiä ja marjoja on hyvä nauttia. Lisäksi ruokavalioon kuului täysjyväviljaa sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Kaikille tällainen lähestymistapa ei sovi, koska monet voivat kokea ruokavalion pitkäjänteisen noudattamisen hankalaksi. Mutta niille, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan lääkkeetöntä lähestymistapaa, se voi olla hyvä vaihtoehto. Sen noudattamista helpottaa jos jo lähtökohtaisesti pitää Portfolio-ruokavalion suosimista ruoka-aineista. Jos jo käyttää kolesterolilääkkeitä, niiden käyttöä ei kuitenkaan pidä lopettaa omin päin.

Lisää tietoa kolesterolia alentavista keinoista, niin ravinnosta kuin ravintolisistäkin, löytyy Ravintoa sydämelle -kirjastani. Englanninkielentaitoiset voivat lukea lisää Portfolio-ruokavaliosta Portfolio Eating Plan -sivustolta (sivusto on rakenteeltaan hieman sekava, mutta sieltä voi löytää niin tutkimustietoa kuin reseptejäkin).

10 sydämelle terveellistä superruokaa

Ruokavaliota on hyvä katsoa kokonaisuutena, mutta siitä huolimatta on olemassa joitakin sydämelle ja verenkiertoelimistölle erityisen terveellisiä superruokia. Tällaisia ovat esimerkiksi:

Mantelit ja pähkinät. Pähkinöiden säännöllisen syömisen on osoitettu olevan voimakkaassa yhteydessä alempaan sepelvaltimotautiriskiin. Terveellisiä ovat esimerkiksi mantelit, saksanpähkinät ja pekaanipähkinät.

Rasvainen kala. Rasvainen kala sisältää sydämelle terveellisiä pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta. Hyvää rasvaa sisältäviä kaloja ovat esimerkiksi lohi, kirjolohi, makrilli ja sardiinit sekä tuore tonnikala (purkkitonnikalassa ei juuri ole enää hyviä rasvoja jäljellä).

Tomaattiruoat. Tomaattien väriaine lykopeeni on voimakas antioksidantti. Sen korkeammat pitoisuudet veressä yhdistyvät alempaan sepelvaltimotautiriskiin.

Granaattiomenat ja granaattiomenamehu. Granaattiomenat ovat antioksidanttipitoisuudeltaan voimakkaimpiin kuuluvia ruoka-aineita. Granaattiomenamehun säännöllisen nauttimisen on mm. osoitettu alentavan huomattavasti verenpainetta ja vähentävän plakin määrää kaulavaltimoissa.

Omenat. Omenien säännöllinen syöminen alentaa aivohalvausriskiä ja on yhteydessä selvästi pienempään riskiin kuolla sepelvaltimotautiin, kuten tämä suomalaistutkimus kertoo. Omenat kannattaa syödä kuorineen, sillä kuorimattomissa omenissa on noin kaksi kertaa enemmän terveellisiä flavonoideja kuin kuorituissa. Suomessa myytävien tavanomaisesti viljeltyjenkin omenien torjunta-aineiden määrät ovat sallituissa rajoissa.

Verigreippi ja muut sitrushedelmät. Verigreippi alentaa tehokkaasti veren rasvoja, triglyseridejä, ja LDL-kolesterolia. Myös muut sitrushedelmät ovat sydämelle ja aivojen verisuonistolle terveellisiä.

Pinaatti ja muut lehtivihannekset. Näissä on mm. sydämelle terveellistä folaattia, luonnollisia karotenoideja ja K-vitamiinia.

Täysjyvävilja. Täysjyväviljojen käyttö yhdistyy alempaan sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiin. Perusteellinen englanninkielinen yhteenveto viime vuosien täysjyväviljan hyötyjä koskevista keskeisistä tutkimuksista löytyy tästä PDF-tiedostosta.

Oliiviöljy ja rypsiöljy. Näillä öljyillä, ja erityisesti kylmäpuristettuina, on molemmilla sydämelle terveellisiä vaikutuksia. Etelä-Euroopassa korostetaan neitsytoliiviöljyn hyötyjä, Pohjois-Euroopassa rypsiöljyn. Oliiviöljyssä on terveellisiä fenolisia yhdisteitä, rypsiöljyssä mm. alfalinoleenihappoa, joka on kasvikunnan sydämelle terveellinen omega-3-rasvahappo.

Natto. Natto on japanilaisten jo noin 1000 vuoden ajan syömä perinneruoka, jota valmistetaan soijapapuja juuston tapaan käyttämällä. Natossa on erittäin paljon verisuonten ja aortan kalkkiutumista ehkäisevää K2-vitamiinia ja veritulppariskiä vähentävää nattokinaasientsyymiä. Nattoa voi ostaa Helsingissä Tokyokan-nimisestä liikkeestä.

Muitakin sydämelle terveellisiä ruokia toki on: porkkana, valkosipuli, sipuli, kaakaojauhe ja tumma suklaa, punaviini (lasillinen päivässä mieluiten aterian yhteydessä). Kannattaa huomata, että granaattiomenien ja greipin syöminen ei sovi lääkeaineiden yhteyteen. Verenohennuslääkkeitä käyttävien on myös syytä keskustella lääkärin kanssa ennen kuin he lisäävät K-vitamiinia sisältäviä ruokia, esim. pinaattia ja nattoa, ruokavalioonsa.