29. lokakuuta 2010

Aspartaami aiheuttaa maksa- ja keuhkosyöpiä koe-eläimillä

Aspartaamin on nyt uudessa tutkimuksessa havaittu aiheuttavan maksa- ja keuhkosyöpiä koe-eläimillä. Kun koe-eläimille annettiin rehun mukana aspartaamia eri suuruisina annoksina jo raskausajasta alkaen ja läpi elämän, suurten annosten havaittiin aiheuttavan maksasyöpiä ja hyvin suurten annosten myös keuhkosyöpiä. Vaikutukset on havaittu naaras- ja koirasrotilla sekä koirashiirillä.

Tutkijat päättelivät tutkimuksessa, että aspartaami ei suoraan aiheuta syöpää, koska se hajoaa ruoansulatuksessa, vaan sen aineenvaihduntatuotteet. Loppupäätelmänään he toteavat, että aspartaamia tulisi pitää eri lajeilla karsinogeenisena aineena, jonka sääntely olisi kiireellisesti otettava uudelleenarvioitavaksi.

Lähde:

Soffritti M et al. Aspartame administered in feed, beginning prenatally through life span, induces cancers of the liver and lung in male Swiss mice. Am J Ind Med. 2010 Sep 30. [Epub ahead of print]

26. lokakuuta 2010

MOT ja kolesterolin lääkehoidot

TV1:ssä esitettiin maanantaina 25.10. ajatuksia herättävä ohjelma korkean kolesterolin lääkehoidoista. Jos Kolesterolipommi-ohjelma jäi sinulta väliin, se on katsottavissa noin viikon ajan YLE Areenassa. Itse pidin erityisesti Välimeren ruokavaliota tutkineen sydäntautilääkäri ja tutkija Michel de Lorgerilin esiintymistä ohjelmassa vakuuttavana. de Lorgeril suosittelee kolesterolilääkkeiden käytön sijaan painopisteen siirtämistä terveellisiin elämätapoihin, kuten säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja Välimeren-tyyliseen ruokavalioon.

Ohjelman puutteena oli, että siinä ei mainittu lainkaan kolesterolisuhteita. Tärkeään kokonaiskolesterolin ja HDL suhteeseen olen kiinnittänyt huomiota Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinä pääasiallisesti suosittelemani ruokavalio on Välimeren ruokavalio.

Lisätietoa:

de Lorgeril M. Disappointing Recent Cholesterol-Lowering Drug Trials: Is It Not Time for a Full Reappraisal of the Cholesterol Theory? World Rev Nutr Diet. 2009;100:80-9. (PDF)

de Lorgeril M et al. Cholesterol lowering, cardiovascular diseases, and the rosuvastatin-JUPITER controversy: a critical reappraisal. Arch Intern Med. 2010 Jun 28;170(12):1032-6.(PDF)

11. lokakuuta 2010

Asiaa sokereista

Uuden Mustan sivuilla on nyt ilmestynyt toinenkin ravintoartikkelini. Sen aiheena ovat sokerit. Jutussa kirjoitan esimerkiksi fruktoosin haitoista ja valkoisen sokerin hieman terveellisemmistä vaihtoehdoista. Jutun pääsee lukemaan tätä klikkaamalla.

28. syyskuuta 2010

Ohjeistustani rasvojen käyttöön

Rasvakeskustelu käy kuumana. Onko rypsiöljy terveellistä, entä voi? Jos olet ymmällä rasvahapoista etkä tiedä mitä rasvoja kannattaisi suosia, käy lukemassa radio-ohjelma Uuden Mustan nettisivuilta ravinnon rasvoja käsittelevä uusi juttuni.

Oman artikkelini lisäksi suosittelen myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogiinsa laatimia kirjoituksia Muuttuuko käsitys rasvojen terveellisyydestä ja Olisiko rasvarauhan aika? Niissä hän arvioi kriittisesti taannoista YLEn MOT-ohjelmaa, sen synnyttämään polemiikkia ja puntaroi sitä, mitä tutkimusnäyttö todella osoittaa eri rasvahappojen terveellisyydestä ja epäterveellisyydestä.

27. syyskuuta 2010

Fogelholmin hyvä kirjoitus Duodecim-lehdessä

Vasta nyt huomasin dosentti Mikael Fogelholmin lyhyen artikkelin, jonka hän oli kirjoittanut jokin aika sitten Duodecim-lehteen. Tasapainoisesti kirjoitetussa jutussa hän arvioi ajankohtaisia kysymyksiä hiilihydraattien vähentämisestä ja ravinnon rasvoista — ja päätyy lopuksi suosittelemaan Välimeren ruokavaliota pienin suomalaisin muunnoksin.

Sen myönnytyksen tekisin kirjoituksen mainitsemille 'alakarppaajille', että hiilihydraattien vähentäminen pitäisi tunnustaa sopivaksi erityisruokavalioksi vatsanseudun lihavuudesta ja diabeteksesta kärsiville. Tällöin kuitenkin hiilihydraatteja tulisi vähentää korvaamalla niitä pääasiassa juoksevilla kasviöljyillä. Proteiinien kohdalla tulisi myös painottaa kasvikunnan lähteitä.

Viite:

Fogelholm M. Välimeren ruokavalio vai niukasti hiilihydraatteja? Duodecim 2010;126(13):1517-9

24. syyskuuta 2010

Tiettyjen ravintolisien käyttö voisi säästää miljoonia

Tiettyjen luontaislääketieteestä tuttujen ravintolisien käyttö voisi säästää terveydenhuollossa miljoonia. Näin osoittaa uusi australiaistutkimus. Hyödyllisiksi laaja raportti mainitsee esimerkiksi omega-3-rasvat, jotka ehkäisevät tehokkaasti sydäntautitapauksia.

Omega-3-rasvojen käyttö vähentäisi myös tulehduskipulääkkeiden käytön tarvetta tulehduksellisissa nivelsairauksissa, joissa hyödyllinen olisi myös eri rohdoksia yhdistävä valmiste Phytodolor. Tulehdusta ja kipua hoitavana se säästäisi kipulääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja. Lisäksi raportti mainitsee mäkikuisman, jonka käyttö vähentäisi masennuslääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja.

Pitäisin järkevänä pragmaattisempaa suhtautumista ravintolisien ja muiden luontaislääketieteestä tuttujen keinojen käyttöön. Vanha vastakkainasettelu lääkehoitojen ja luontaislääketieteen välillä ei ole enää tarpeen. Voisimme suhtautua eri keinojen käyttöön ei-ideologisesti, käyttäen eri keinoja tarpeen mukaan ja harkiten. Tällainen suhtautuminen on tietojeni mukaan yleistä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Israelissa.

Lähteet ja lisätietoa:

Cost effectiveness of complementary medicines. August 2010. (PDF)

Cost effectiveness of complementary medicines: Report. Nutraingredients.com

Gundermann KJ, Müller J. Phytodolor--effects and efficacy of a herbal medicine. Wien Med Wochenschr. 2007;157(13-14):343-7.

Phytodolor. Valmistajan sivut.


14. syyskuuta 2010

Käy allekirjoittamassa geenimanipulointia koskeva vetoomus

Jos olet sitä mieltä, että geenimanipuloituja ruokia ja viljelylajikkeita ei pitäisi sallia EU:ssa, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva vetoomus klikkaamalla sivulle tästä. Jo 800 000 eurooppalaista on käynyt allekirjoittamassa vetoomuksen, joka toimitetaan EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle.

9. syyskuuta 2010

Terveellisen ravinnon ja liikunnan voimaa

Yksittäistapausten todistusvoima on rajallinen, mutta siitä huolimatta pidän tätä videota 109-vuotiaasta pääasiassa raakaravintoa ja kalaa syövästä Bernando LaPallosta inspiroivana. Hänen kuntonsa ja vireytensä vaikuttavat hämmästyttäviltä. Videolla hän kertoo suosivansa erityisesti vihreitä vihanneksia, hedelmiä ja kalaa. Ennen aamiaista hän tekee parin kilometrin kävelylenkin.

8. syyskuuta 2010

Kasvikunnan tuotteita suosivassa karppaamisessa on itua

Arvostettujen tutkijoiden tekemän seurantatutkimuksen mukaan vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen silloin, kun syödään paljon eläinkunnan ruokia (HR 1.23; CI 1.11-1.37).

Jos kuitenkin hiilihydraatteja vähennetään siten, että suositaan kasvikunnan tuotteita, se on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen (HR 0.80; CI 0.75-0.85). Tutkimus oli erittäin laaja; se käsitti yli 85 000 naista ja lähes 45 000 miestä.

Nyt julkaistu tutkimus tukee sitä linjaa, jonka olen ottanut jo Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinähän olen katsonut, että jos hiilihydraatteja vähennetään, se on parasta tehdä kasvikunnan proteiinilähteitä ja kasviöljyjä painottaen. Hiilihydraattien vähentäminen on mielestäni järkevää erityisesti vatsanseudun lihavuudesta ja diabeteksesta kärsiville.

Kasvikunnan proteiinilähteitä ovat esimerkiksi tofu, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet. Jos rasvan määrää ruokavaliossa lisätään hiilihydraattien kustannuksella, pääasiallisena rasvana on turvallisinta käyttää oliiviöljyä, koska muuten monityydyttymättömien rasvojen saanti voi kasvaa liian suureksi. Oliiviöljyistä neitsytoliiviöljy on parasta.

Kasvisruokien painottamista puoltavat myös ekologiset syyt. Eläinkunnan proteiinin tuottaminen on varsin tehotonta kasvikunnan proteiinin tuottamiseen nähden, ja eläintuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat merkittäviä.

Lähteet ja lisätietoa:

Fung TT et al. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality. Ann Inter Med. 2010 Sep 7;153(5):289-298.

Low Carb Plant Sourced Diet Better Than Animal Sourced One. Medical News Today.

23. elokuuta 2010

Seesamiöljy — terveellinen öljy

Tässä blogissa ja muuallakin on kirjoitettu paljon neitsytoliiviöljyn terveellisyydestä. Sen rinnalle haluan nostaa kylmäpuristetun seesaminsiemenöljyn. Seesamiöljyhän on perinteisesti aasialaisissa keittiöissä suosittu ruokaöljy. Sitä käytetään erityisesti sen hienon arominsa vuoksi, mutta sitä on pidetty näissä kulttuureissa myös terveellisenä. Tätä käsitystä tukevat myös tutkimukset.


Seesamin lignaanit suojelevat monityydyttymättömiä rasvoja hapettumiselta

Rasvahappokoostumukseltaan seesamiöljy on sellainen, että siinä on suurin piirtein yhtä paljon yksittäistyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja (noin 42 ja 41 prosenttia painosta). Seesamiöljyn erityispiirteenä on, että se sisältää myös antioksidantteina toimivia lignaaneja, kuten sesamiinia, sesamolia ja sesamoliinia. Nämä seesamin antioksidantit suojelevat hyvin sen monityydyttymättömiä rasvoja hapettumiselta. Niinpä seesamiöljylle ei tee oikeutta niputtaa sitä yhteen muiden monityydyttymättömiä rasvoja sisältävien ruokaöljyjen kanssa.


Monia terveyshyötyjä

Seesamiöljyn on osoitettu ehkäisevän ateroskleroottisten plakkien muodostumista ja aivohalvauksia koe-eläimillä. Ihmisillä seesamiöljyn käyttö esimerkiksi vähentää rasvojen hapettumista, parantaa antioksidanttistatusta, kohottaa E-vitamiinitasoja sekä alentaa verenpainetta. Kiinalaisessa ravitsemusterapiassa seesamiöljyä pidetään erityisen hyvänä iholle.

Pidän hyvänä ajatuksena kylmäpuristetun seesamiöljyn käyttöä neitsytoliiviöljyn rinnalla esimerkiksi siten, että oliiviöljyä käytetään päivän yhden aterian valmistuksessa ja seesamiöljyä toisella aterialla. Luontevimmin seesamiöljyn käyttö sopii aasialaistyyppisten ruokien yhteyteen. Omega-3-rasvoja seesamiöljyssä ei ole, joten öljyä käytettäessä on syytä huolehtia siitä, että niitä saadaan riittävästi muualta.

Olen itse hiljattain siirtynyt käyttämään säännöllisesti luomulaatuista seesamiöljyä (kuvassa), jota saa esimerkiksi S-marketeista. Tällaisen kylmäpuristetun seesamiöljyn savuamispiste on 177 °C (sama kuin voin), joten se ei kestä korkeita paistolämpötiloja. Sitä voi kuitenkin käyttää kohtalaisella lämmöllä paistamiseen ja esimerkiksi salaatinkastikkeisiin.

Haluttaessa paistaa paistaa hyvin kuumalla pannulla — mitä en yleisesti ottaen suosittele — on syytä käyttää öljyjä, joiden savuamispiste on korkeampi. Korkea savuamispiste on yleensä raffinoiduilla öljyillä (ei-kylmäpuristetuilla). Savuamispisteitä on luetteloitu tässä artikkelissa.



Lähteitä:

Ahmad S et al. Effect of dietary sesame oil as antioxidant on brain hippocampus of rat in focal cerebral ischemia. Life Sci. 2006 Oct 12;79(20):1921-8
.


Bhaskaran S et al. Inhibition of atherosclerosis in low-density lipoprotein receptor-negative mice by sesame oil. J Med Food. 2006 Winter;9(4):487-90.


English J. Do Your Antioxidants Suppress Enough Free Radicals? LE Magazine February 2005.


Kamal-Eldin A, et al. Sesame seed lignans: potent physiological modulators and possible ingredients in functional foods & nutraceuticals. Recent Pat Food Nutr Agric. 2011 Jan;3(1):17-29.

Kanu PJ, et al. Nutraceutical importance of sesame seed and oil: a review of the contribution of their lignans. Sierra Leone J Biomed Res. 2010 June;2(1):4-16. 



Sankar D et al. Effect of sesame oil on diuretics or beta-blockers in the modulation of blood pressure, anthropometry, lipid profile, and redox status. Yale J Biol Med. 2006 Mar;79(1):19-26.


Um MY, et al. Sesaminol glucosides protect beta-amyloid peptide-induced cognitive deficits in mice. Biol Pharm Bull. 2009 Sep;32(9):1516-20.

16. elokuuta 2010

Raffinoitujen hiilihydraattien haitallisuus tunnustetaan ravitsemussuosituksissa — viiveellä

Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tulossa muutoksia. Hiilihydraattien laatuun tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja huonojen hiilihydraattien haitallisuus aiotaan todeta entistä selvemmin. Näin ennakoivat suomalaiset ravitsemustieteilijät Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Vaikka muutosta voidaan pitää myönteisenä, asiassa näkyy jälleen hyvin hidas reagointi tutkimustietoon. Raffinoitujen hiilihydraattien, kuten valkoisten jauhojen, perunan ja sokeroitujen juomien, haitallisuus on ollut tiedossa jo kauan, mutta virallisilla tahoilla näyttää kestävän 10—15 vuotta tutkimustiedon ottamisessa huomioon. (Luontaislääketieteen piirissä raffinoitujen hiilihydraattien haitallisuus on ollut tiedossa vielä paljon pidempään. Esimerkiksi Alfred Vogel varoitteli valkoisista jauhoista ja sokerista jo lähes 60 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan 'Luonto, paras lääkitsijä'.)

Jatkuvan jälkijättöisyyden taustalla näyttää olevan se kankea menettely, jolla ravitsemussuosituksia uusitaan, ja siihen on tuskin tulossa muutosta.

Virallisista ravitsemussuosituksista ei siis ole ajantasaisen terveystiedon lähteeksi. Haluttaessa pysyä uusimman ravitsemustiedon tasalla tiedot onkin hankittava muualta, ajankohtaisista lähteistä.

Lähde:

Huonot hiilihydraatit päivitetään ruokaympyrään. Yle Uutiset.

8. elokuuta 2010

Antioksidantit lievittävät ilmansaasteiden haittoja

Ilmansaasteita pitäisi tietysti torjua ensisijaisesti vähentämällä saasteita. Jos se ei ole kuitenkaan mahdollista, kuten nyt savusumun levitessä Suomeen Venäjän metsäpaloista, saasteiden terveyshaittoja voi vähentää antioksidanteilla.

Ilmansaasteet ovat riski terveydelle muun muassa sen vuoksi, että ne lisäävät oksidatiivista stressiä. Kontrolloidut tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että antioksidanttivitamiinit ja kalan omega-3-rasvahapot voivat suojella saasteiden haittavaikutuksilta. Erityisesti ne voivat antaa suojaa haavoittuviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille, kuten keuhko- ja sydänsairaille.

Saastepitoisuuksien ollessa korkeita on suositeltavaa käyttää ravintolisinä esimerkiksi C-vitamiinia, E-vitamiinia, N-asetyylikysteiiniä, resveratrolia, seleeniä ja kalaöljyistä saatavia omega-3-rasvahappoja. Myös vihreän teen juomisesta voi olla hyötyä.

Lähteet:

Romieu I et al. Air pollution, oxidative stress and dietary supplementation: a review. Eur Respir J. 2008 Jan;31(1):179-97.

Rhoden CR et alk. N-acetylcysteine prevents lung inflammation after short-term inhalation exposure to concentrated ambient particles. Toxicol Sci. 2004 Jun;79(2):296-303.

Kelly FJ. Oxidative stress: its role in air pollution and adverse health effects. Occup Environ Med. 2003 Aug;60(8):612-6.


Katso myös:

Hiukkasten vaikutus kansanterveyteen. Hiukkastieto.

Reaaliaikaiset pienhiukkaspitoisuudet pääkaupunkiseudulla. HSY.

Metsäpalosavujen leviämisennuste. Ilmanlaatuportaali.

22. heinäkuuta 2010

David palaa Italiaan

Oltuaan pari vuotta kiertueella Yhdysvalloissa Michelangelon David palaa takaisin Italiaan.

21. heinäkuuta 2010

Tutkimus: välipalojen syönti parantaa painonhallintaa

Eräs laajalle levinnyt myytti on olettamus, että välipalojen syönti olisi epäterveellistä. Jopa jotkut THL:n tutkijat ovat väittäneet tällaista.

Nyt uudessa tutkimuksessa on havaittu, että välipalojen syönti yhdistyy selvästi parempaan painonhallintaan nuoruudessa — tärkeässä iässä, joka ennustaa myöhempää lihavuutta. Eniten välipaloja syöneillä 12—18-vuotiailla oli noin puolta pienempi ylipainon ja vatsanseudun lihavuuden riski verrattuna välipaloja välttäneisiin. Tämä selviää American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Välipalojen syöntiä on vastustettu muun muassa sen vuoksi, että välipalojen ajatellaan olevan aterioilla syötyä ruokaa epäterveellisempää ja sisältävän enemmän sokeria ja rasvaa. Jotkut saattavat myös ajatella, että välipalojen syöminen lisäisi kokonaisenergiansaantia. Lisäksi usein syöminen on haitallista hampaille.

Terveellisten välipalojen syömisellä on kuitenkin tiettyjä metabolisia etuja, jotka ovat tulleet esille tutkimuksissa. Verrattuna suuriin kerralla syötyihin aterioihin pienet ateriat ja niiden rinnalla syödyt välipalat alentavat hieman insuliini-, kolesteroli- ja triglyseriditasoja.

Suuret ateriat puolestaan pahentavat aterianjälkeistä oksidatiivista stressiä ja asettavat suuremman haasteen ruoansulatukselle. Lisäksi se energiamäärä, mitä emme käytä ateriaa seuraavan noin puolentoista tunnin kuluessa, varastoidaan triglyserideinä elimistöön. Suuren aterian jälkeinen korkea veren insuliinipitoisuus lisää rasvan kerääntymistä vyötärölle.

Puhuessani välipalojen syömisen puolesta en tarkoita sillä jatkuvaa napostelua enkä tietenkään epäterveellisten sokeripitoisten välipalojen syömistä. Terveellinen välipala on terveellistä ruokaa, esimerkiksi hedelmä tai kourallinen saksanpähkinöitä, ja se syödään selkeästi aterioista erillään. Yhden tai kahden selkeän välipalan syöminen 5 tunnin pituisen ateriavälin aikana ei ole jatkuvaa puputtelua.

Edellä sanotulla en tarkoita, etteivätkö jotkut voisi selvitä varsin hyvin myös vähillä aterioilla ilman välipaloja. Ihmisten välillä on aineenvaihdunnallisia eroja.

Lähteet:

Keast DR et al. Snacking is associated with reduced risk of overweight and reduced abdominal obesity in adolescents: National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999-2004. Am J Clin Nutr. 2010 Jun 16.

Rashidi MR et al. Effects of nibbling and gorging on lipid profiles, blood glucose and insulin levels in healthy subjects. Saudi Med J. 2003 Sep;24(9):945-8.

Jenkins DJ et al. Nibbling versus gorging: metabolic advantages of increased meal frequency. N Engl J Med. 1989 Oct 5;321(14):929-34.

Ruidavets JB et al. Eating frequency and body fatness in middle-aged men. Int J Obes Relat Metab Disord. 2002 Nov;26(11):1476-83.

Fabry P et al. The frequency of meals its relationship to overweight, hypercholesteremia, and decreased glucose-tolerance. Lancet. 1964 Sep 19;2(7360):614-5.


15. heinäkuuta 2010

D-vitamiinisuositusta nostettiin Kanadassa

Olen kirjoittanut useamman kerran nykyisten D-vitamiinisuositusten riittämättömyydestä. Nyt Kanadan lääkärilehdessä on julkaistu sikäläiset uudet suositukset. Niiden mukaan alle 50-vuotiaiden sopiva D-vitamiiniannos on 10—25 mikrogrammaa ja terveiden yli 50-vuotiaiden 20—50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Itsehoidossa 50 mikrogrammaa vuorokaudessa on turvallinen annos, mutta sitä suurempia annoksia tulee käyttää vain lääkärin valvonnassa. Alle 50-vuotiaille osteoporoosia poteville 25 mikrogrammaa päivässä on minimiannos, lehdessä todetaan. USA:n uskotaan seuraavan Kanadan esimerkkiä suositusten nostamisessa.

Lähde ja lisätietoa:

New vitamin D guidelines. EurekAlert.

Kanada nosti D-vitamiinin saantisuositusta. Tri Tolonen.

9. heinäkuuta 2010

Maitotuotteiden välttely voi olla riski

Viime kuussa julkaistiin australialaistutkimus, jossa rasvaisten maitotuotteiden käyttö yhdistyi vähäisempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen. Tulos tietysti riehaannutti tyydyttynyttä rasvaa suosivat. Jos kuitenkin lukee koko tutkimustekstin, rasvaisten maitotuotteiden käyttö ei ollut yhteydessä pienempään kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen. Rasvaisista maitotuotteista ei siten ollut hyötyä kuolleisuuden vähentäjänä.

Sen sijaan jos samaa tutkimusta lukee tarkemmin, siitä voi havaita jotain vielä mielenkiintoisempaa. Nimittäin kaikkien maitotuotteiden keskikäyttö (n. 2 annosta päivässä) oli yhteydessä 40 prosenttia pienempään kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen verrattuna maitotuotteiden vähäisempään käyttöön (HR: 0.60; CI: 0.37-0.99). Toisin sanoen maitotuotteiden välttelyä voi tutkimuksen valossa pitää riskinä ja kohtuukäyttöä hyödyllisenä. Maitotuotteiden rasvaisuudella ei siis ollut vaikutusta tähän kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen.

Tutkimus paljasti myös mielenkiintoisia piirteitä kalsiumin yhteydestä sydäntautiriskiin. Ruokavaliosta saadun kalsiumin keskisaanti (886 mg/pvä) yhdistyi tutkimuksessa pienempään sydäntautiriskiin verrattuna tätä vähäisempään tai suurempaan kalsiumin saantiin. (Määrä on jonkin verran vähemmän kuin suomalaiset ruokavaliostaan keskimäärin saavat. Suomalaiset saavat Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kalsiumistaan maitotuotteista.)

Lisäksi tutkimuksen tiedot viittasivat siihen suuntaan, että jos ruokavalion lisäksi käytettiin vielä erillistä kalsiumlisää, sydäntautiriski kasvoi. Tulkitsisin tuloksia niin, että jos kalsiumin saanti ruokavaliosta on riittävää eli noin 800 milligramman luokkaa päivässä, erillistä kalsiumlisää ei yleisesti ottaen pitäisi käyttää. Sen sijaan kalsiumin aktiivisen imeytymisen turvaamiseksi on paikallaan huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista.

Tutkimuksen tuloksiin on tietysti syytä suhtautua pienellä varauksella sen vuoksi, että australialaisväestössä tehtyä tutkimusta ei välttämättä voi täysin luotettavasti soveltaa suomalaiseen väestöön.

Lähde:

Bonthuis M et al. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. Eur J Clin Nutr. 2010 Jun;64(6):569-77.

3. heinäkuuta 2010

Soijamyytit tyrmätään

Eräät äänekkäät kirjoittelijat ovat erityisesti Yhdysvalloissa pelotelleet soijan haitallisuudella. Nyt uudessa Life-Extension Magazinessa on ilmestynyt erittäin asiantunteva artikkeli, jossa tyrmätään näitä myyttejä ja tuodaan tutkimuksiin perustuen esille soijan terveyshyötyjä. Jos olet aiemmin tutustunut vain soijalla pelotteluun, kannattaa nyt lukea tämä artikkeli ainakin vastapainoksi.

Englantia osaamattomille voin referoida artikkelia sen verran, että soijalla on selektiivisiä ja myönteisiä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia, mutta ilman estrogeenin haitallisia vaikutuksia. Soijan isoflavoneilla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia luuhun, verisuonten endoteelisoluhin ja rintasoluihin ilman haitallisia vaikutuksia. Niinpä ruokavaliot, joissa soijaa käytetään paljon, on yhdistetty alempaan sydän- ja verisuonitautien, osteoporoosin, syövän ja liikalihavuuteen liittyvien komplikaatioiden, kuten diabeteksen, riskiin.

Itse kiinnitän mielelläni huomiota siihen, että soijaa käytetään Okinawalla vielä enemmän kuin Japanin pääsaarilla. Siitä huolimatta, tai ehkä osaltaan sen vuoksi, Okinawalla on enemmän satavuotiaita kuin missään muualla. Jos soija olisi niin haitallista kuin kriitikot väittävät, tämä tuskin olisi mahdollista.

Mielenkiintoinen on myös tämä kiinalaisväestössä tehty tutkimus soijan käytön ja kokonaiskuolleisuuden välisestä suhteesta. Soijaa vähintään neljästi viikossa syöneiden kokonaiskuolleisuus oli selvästi pienempi kuin soijaa harvoin syöneiden. Soijan käyttö näytti vähentävän erityisesti tiettyjen yleisten syöpien ja iskeemisen sydäntaudin riskiä. Sama soijan käänteinen yhteys kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen on havaittu tässä tutkimuksessa myös japanilaisväestössä.

Osaltaan tulokset saattavat tietysti johtua siitä, että soijaa vältelleet ovat omaksuneet muutenkin perinteisestä ruokavaliosta poikkeavia epäterveellisiä elintapoja, mutta se tuskin tekee kokonaan tyhjäksi asiaa. Länsimaisissa väestöissä soijan käyttöä on ollut vaikea tutkia soijan syönnin vähäisyyden vuoksi.

Lähteet ja lisätietoa:

Chi F, et al. Post-diagnosis Soy Food Intake and Breast Cancer Survival: A Meta-analysis of Cohort Studies. Asian Pac J Cancer Prev. 2013;14(4):2407-12.

Rodriguez O. Is Soy Safe? Busting the Myths of a Nutritional Powerhouse. Life Extension Magazine, July 2010.

Ho SY et al. Soy consumption and mortality in Hong Kong: proxy-reported case-control study of all older adult deaths in 1998. Prev Med. 2006 Jul;43(1):20-6.

Jacobsen BK, et al. Does high soy milk intake reduce prostate cancer incidence? The Adventist Health Study (United States). Cancer Causes Control. 1998 Dec;9(6):553-7.

Nagata C et al. Soy and fish oil intake and mortality in a Japanese community. Am J Epidemiol. 2002 Nov 1;156(9):824-31.

Taku K, et al. Extracted or synthesized soybean isoflavones reduce menopausal hot flash frequency and severity: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Menopause. 2012 Mar 19.

Okinawa Centenarian Study.

Andrew Weil soijasta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...