Välimeren ruokavaliossa syödään runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Kuva JH
Perinteisen Välimeren ruokavalion tiedetään olevan sydämelle terveellinen. Nyt uudessa tutkimuksessa on osoitettu, että se voi myös vähentää merkittävästi riskiä sairastua diabetekseen. British Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 13 000:tta alun perin tervettä yliopistosta valmistunutta espanjalaista runsaan neljän vuoden ajan. Tuloksena havaittiin, että perinteisen Välimeren ruokavalion uskollinen noudattaminen yhdistyi peräti 83 prosenttia pienempään riskiin sairastua diabetekseen verrattuna niihin tutkituista, joiden ruokavalio poikkesi siitä eniten.
Välimeren ruokavalion kriteereinä olivat runsas vihannesten syönti, runsas hedelmien ja pähkinöiden käyttö, runsas palkokasvien (kuten papujen) käyttö, runsas kalansyönti, runsas viljan syönti, runsas oliiviöljystä saadun yksittäistyydyttymättömän rasvan määrä suhteessa tyydyttyneisiin rasvoihin sekä kohtuullinen alkoholinkäyttö. Maitotuotteita käytettiin vain kohtuullisesti ja lihaa vähän, ja myös tranrasvojen saanti jäi Välimeren ruokavaliota noudattaneilla vähäiseksi. Välimeren ruokavalion noudattamista mitattiin yksityiskohtaisella kysymyslomakkeella, jonka tutkitut täyttivät tutkimuksen alussa ja kahden vuoden välein.
Muita keinoja
Liikunnan lisäämisen ja painon pudottamisen merkitystä kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisessä ei voi liikaa korostaa. Niiden rinnalle voi kuitenkin yllä mainitun tutkimuksen valossa ottaa vielä perinteisen Välimeren ruokavalion. Tärkeää olisi lisäksi välttää raffinoituja hiilihydraatteja, esimerkiksi pullaa ja sellaista leipää, jota ei ole leivottu pääasiallisesti täysjyväviljasta. Myös makeisia, limsoja ja muita sokeroituja juomia on hyvä välttää.
Lisäksi on suositeltavaa pitää huolta riittävästä D-vitamiinin saannista. Viime vuonna lääketieteellisessä Diabetes Care -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoitti, että elimistön lähes optimaaliset (71 nmol/l) D-vitamiinitasot yhdistyvät 30–40 prosenttia vähäisempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna tasoihin, jotka kertovat D-vitamiinin puutoksesta. Käytännössä optimaalisten D-vitamiinitasojen alarajan saavuttaminen edellyttää kesäaikana kohtuullista auringonottoa ja syksystä kevääseen riittävää, vähintään 20–25 mikrogramman suuruista D-vitamiinilisää (7,5 mikrogrammaa ei riitä!). D-vitamiini on parasta ottaa D3-vitamiinia sisältävinä tabletteina, ei kalanmaksaöljynä (kalanmaksaöljyn liiallinen retinoli heikentää luustoa).
Tuo tutkimus kertoo meikäläiselle oikeastaan aika vähän. Kaikki osallistujat söivät terveystietoisesti välimerellistä perinneruokavaliotaan ja tutkimukseen kelpuutettuja puhjenneita tapauksia oli vain 33.
VastaaPoistaSen sijaan lähteistä nelonen ja kymppi (Hu & al.) ovat pohjoismaalaisia ajatellen minusta kiinnostavampia, kun niissä puhjenneita tapauksia on parisen tuhatta ja perinteinen ruokavalio on lähempänä pohjoiseurooppalaista.
Niiden tulosten mukaan runsaampi rasvan saanti tai tyydyttynyt rasva eivät korreloi. Sen sijaan transrasva ja glykeeminen kuorma korreloivat. Myös alkoholin käyttämättömyys on riskitekijä.
Tyydyttymätön rasva, tupakoimattomuus, normaalipaino ja liikunta ovat kaikissa suojaavia tekijöitä.
Harvardin data minun silmääni on näyttänyt siltä, että tyydyttynyt rasva ei ole haitallinen tekijä sydän- ja verisuonitautien suhteen. Sen sijaan tyydyttymättömän vähäinen saanti on.
VastaaPoistaSama tuntuu toistuvan myös kakkosdiabeteksen suhteen.
Tyydyttymättömän vähäisen määrän korrelaatio alempaan riskiin tässä tutkimuksessa johtuu kenties siitä, että sen määrä on välimerellisessä perinteessä on vähäinen.
Tällä en halua propagoida runsaasta tyydyttyneen rasvan saantia, sillä semmoinen ei ole ollut tyypillistä edes Pohjois-Euroopassa, jossa keskeisiä rasvan lähteitä ovat olleet kala ja hylje. Korkeintaan haluan kyseenalaistaa kevyttuotteiden mielekkyyden.
Mirka, en nyt oikein ymmärrä ajatuskulkuasi. Välimeren ruokavaliohan juuri sisältää runsaasti oliiviöljyä ja siten runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa.
VastaaPoistaSiitä, että tyydyttynyt rasva ei aiemmassa tutkimuksessa yhdistynyt suurempaan diabetesriskiin, on turha puhua, koska yleensähän on paikallaan tuoda esille sellaisia ruokavalion tekijöitä, joilla riskiin voidaan vaikuttaa. Näin tulisi tehdä myös mainitsemasi Hu et al tutkimuksen kohdalla: runsas kuidun määrä ja monityydyttämättömien rasvojen saanti suojasi diabetekselta, ja korkea glykeeminen kuorma lisäsi diabeteksen riskiä.
Glykeemisen kuorman merkityksen toin blogikirjoituksessani epäsuorasti esille varoittaessani raffinoitujen hiilihydraattien haitallisuudesta.
Vaikkakaan tässä uudessa espanjalaistutkimuksessa ei ollut paljon uusia diabetestapauksia, tutkimuksen tulokset olivat kuitenkin tilastollisesti merkitseviä ja tulokset julkaistiin arvostetussa lääketieteellisessä lehdessä. Sikäli pidän tuloksia ihan vakavasti otettavina.
En minä ole mitenkään eri mieltä. Katson vain hiukan eri näkökulmasta.
VastaaPoistaKatson tyydyttymättömien terveyshyödyt osoitetuiksi jo vuonna käpy ja kivi. Uutisarvoa MINULLE on enemmän tuloksissa transrasvan ja glykeemisen kuorman haitallisuudesta, sekä tyydyttyneen haitattomuudesta. Katson sen osoittavan, että on olennaisempaa huolehtia öljyjen ja pähkinöiden syömisestä kuin karttaa voimakkaasti tyydyttyneitä rasvoja.
VastaaPoistaToki tyydyttymättömän ja tyydyttyneen suhde (U/S) on katsottava kohdilleen, nehän taisivat korreloida kummassakin aineistossa.
Tutkimuslinkin lähdeviitteistä löytyy minulle jännää:
VastaaPoistaYkkösenä olevasta artikkelista löytyy tieto, jonka mukaan traditionaalinen elämäntapa -missä päin maailmaa tahansa -näyttäisi suojaavan diabetekselta. Suurin riski taas on, kun elämäntapa urbanisoituu/länsimaistuu. (sipsit, teolliset leivonnaiset, limskat... eli se tuossakin löydetty transrasva ja korkea glykeeminen kuorma)
Köyhimpien maiden köyhimmät ovat alirvittuja ja laihoja, mutta keskitulosten maiden köyhimmät ovat ylipainoisia. Ylipainon tiliin voi laskea 90 % kakkostyypin diabeteksestä.
Kysymys on siis toisaalta tietämättömyydestä, toisaalta taloudellisesta eriarvoisuudesta.
Luulenpa, että liioittelet ylipainon merkitystä. Ylipaino tuskin sentään selittää 90 prosenttia riskistä! Perinteinen elämäntapa on suojaava myös sen vuoksi, että globaalisti osana perinteisiä ruokavalioita kasvikunnan ruoka-aineita on käytetty nykyistä enemmän. Lisäksi arkiliikuntaa on ollut enemmän. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä vaikka paino ei alenisikaan, mutta toisaalta liikuntahan on tietysti myös oiva tapa hallita ja tarvittaessa pudottaa painoa.
VastaaPoistaLisäksi, kuten tiedätkin, ei ole saman tekevää minkälaista ylipaino on. Diabetesriskiä lisää eniten se, jos painoa on keskittynyt vyötärön seudulle eli sisäelimiin ja niiden ympärille. Mainitsemasi teolliset ruoat ovat ilman muuta haitallisia, mutta insuliiniherkkyyttä heikentää myös esimerkiksi D-vitamiinin puute - asia, joka on jäänyt aika lailla huomiotta suomalaisessa keskustelussa.
Tuo 90 % ei ole minun keksintöäni vaan linkittämäsi tutkimuslyhennelmän ensimmäisestä viitteestä. Minustakin luku tuntuu suurelta, mutta en ole asiaan perehtynyt.
VastaaPoistaUrbanisoituminen ei välttämättä vähennä liikunnan määrää, esim. Australian aboriginaaleilla kävi toisin. Kaupunkiin muuttaneet liikkuvat enemmän kuin perinteisesti elävät. Ja silti juuri he sairastuvat.
Itsestänikin tiedän, Helsingissä asuessani kävelin lähes kymmenen kilometriä päivässä (Kävellen olisit jo perillä -HKL), täällä landella en todellakaan.
Mutta liikunta ainakaan Fogelholmin mukaan ei juuri alenna painoa, ehkäisee painonnousua kylläkin.
"Tuo 90 % ei ole minun keksintöäni vaan linkittämäsi tutkimuslyhennelmän ensimmäisestä viitteestä."
VastaaPoistaHuomasin sen, mutta en usko siihen.
"Urbanisoituminen ei välttämättä vähennä liikunnan määrää"
Urbanisoitumiseen liittyy ammattirakenteen muutos. On selvää, että toimistotyöläiset eivät liiku työssään yhtä paljon kuin vanhan ajan maanviljelijöinä tai metsätyömiehinä työskennelleet.
Pelkään että näkökulmasi on liian keskiluokkainen. Urbanisoituvat köyhät eivät useinkaan ole peltoja omistaneet, viljelymaa on keskittynyt suurmaanomistajille eikä kaupungissakaan odota toimistotyö. Siirtymä on maaseututyöttömyydestä kaupunkityöttömyyteen.
VastaaPoistaKelpaako Reutersin uutinen?
VastaaPoistahttp://www.reuters.com/article/healthNews/idUSCOL86412020080528?sp=true
Toivoisin, että keskustelua kakkostyypin ruokavaliohoidosta (erotukseksi sen ehkäisemisestä) käytäisiin blogikirjoituksen 'Hyvän diabeteshoidon opas' yhteydessä. Näin siitä syystä, että pidän periaatteellisesti tärkeänä erottaa ruokavaliot, joilla ehkäistään diabetesta ruokavalioista, joilla hoidetaan diabetesta. Diabetesta voidaan nimittäin ehkäistä tehokkaasti hiilihydraatteja vähentämättäkin, mutta hoidossa niiden järkevästi toteutetusta vähentämisestä on apua.
VastaaPoistaTämän blogikirjoituksen yhteydessä en enää julkaise kommentteja, joissa käsitellään diabeteksen hoitoa. Toivon, että jatkossa keskusteluohjeitani noudatetaan.