Kadmium on raskasmetalli, jota kertyy elimistöön pääasiallisesti tupakoinnin ja ruoan mukana. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA on nyt antanut aiempaa paljon tiukemmat ohjeet kadmiumin saannista. Syynä tiukentuneisiin ohjeisiin on ennen kaikkea se, että käsitykset turvallisen saannin määristä ovat uuden tutkimustiedon myötä laskeneet.
Kun aiemmin kadmiumin vielä turvallisen saannin määrinä pidettiin 7 mikrogrammaa painokiloa kohti viikossa, EFSA on nyt alentanut rajan 2,5 mikrogrammaan. Suomalaisten saanti keskimäärin jää vielä tuon rajan alle, 0,9—1,95 mikrogrammaan painokiloa kohti viikossa. Suomalaisten eurooppalaista vähäisempi saanti johtuu Evirasta saamieni tietojen mukaan muun muassa siitä, että täällä keinolannoitteet ovat tarkemmin valvottuja kuin muualla Euroopassa.
Vaikka suomalaisten keskimääräiset kadmiumin saantimäärät eivät ylitäkään turvallisen saannin rajaa, kadmiumin saannin rajoittaminen kuitenkin kannattaa, koska kadmium rasittaa munuaisia, lisää tuntuvasti osteoporoosin riskiä ja se on myös luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi.
Tupakoinnin välttäminen on tärkein yksittäinen keino vähentää kadmiumin saantia. Tupakoinnin osuus kadmiumin saannista on 15—30 prosenttia, kun tupakoidaan 20—40 savuketta päivässä. Kuitenkin kun otetaan huomioon se, että kadmiumin imeytyminen keuhkoista on ruuansulatuskanavaa suurempaa, tupakoinnista saadaan kadmiumia käytännössä saman verran kuin ravinnostakin.
Korkeita kadmium-pitoisuuksia on näissä ruoka-aineissa: munuainen, maksa, simpukat, osterit, mustekala (myös kalmari), merilevä, hevosenliha, metsäsienet, pellavansiemenet ja tumma suklaa. Näitä ei pitäisikään syödä kovin suuria määriä. Merilevää, pellavansiemeniä ja tummaa suklaata en silti näkisi tarpeelliseksi hylätä kokonaan, koska vähäisesti nautittuina ne ovat muuten terveellisiä. Harvoin voi toki syödä muitakin.
Erityisen korkeita pitoisuuksia on hirven ja poron maksassa ja munuaisissa, minkä vuoksi yli 1-vuotiaiden eläinten maksaa tai munuaisia ei hyväksytä lainkaan elintarvikkeiksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistuttaakin metsästäjiä siitä, että hirven sisäelimiä ei pitäisi käyttää korkean kadmiumpitoisuuden vuoksi. Myös etanoiden kadmiumin määrä on hälyttävää tasoa, mutta niiden syöminen taitaa olla Suomessa kulinaarinen kuriositeetti.
Keinolannoitteiden käyttö lisää kadmiumpitoisuutta ja siksi tavanomaisesti viljellyn ruoan kadmiumpitoisuus on keskimäärin korkeampi kuin luonnonmukaisesti viljellyn. Eri ruoka-aineryhmistä eniten kadmiumia saadaan viljasta sen runsaan käytön vuoksi. Siksi luomuviljan käyttö olisikin perusteltua, vaikka sen kadmiumpitoisuus ei välttämättä aina olekaan alempi kuin tavanomaisesti viljellyn. On eräitä tutkimusviitteitä, joiden mukaan erityisesti luomuviljelty pinaatti, tomaatti ja peruna on paljon puhtaampaa tavanomaisesti viljeltyyn verrattuna.
Lisätietoa:
Eviran tiedonanto asiasta
EFSAn lausunto asiasta
Paljonko 100 g:ssa pellavansiemeniä on kadmiumia? Entä onko sitä myös pellavansiemenöljyssä ja camelinaöljyssä? Millaisia oireita liika kadmiumin saanti aiheuttaa? Minulla on ollut munuaissairaus, joten olen erityisen tarkkana asian suhteen.
VastaaPoistaEFSA tai Evira ei ilmoita kadmiumin tarkkaa määrää pellavansiemenissä. Sen sijaan EFSA kertoo tieteellisessä kannanotossaan, että öljykasvien siemenissä on keskimäärin 0,23 milligrammaa kadmiumia kiloa kohti, mutta harva ihminen tuon tiedon perusteella osannee tehdä mitään käytännön johtopäätöksiä. Määrää voi kuitenkin verrata esimerkiksi simpukoihin, joissa on keskimäärin 0,37 milligrammaa kadmiumia kiloa kohti tai sisäelimiin, joissa on keskimäärin 0,21 milligrammaa kadmiumia kiloa kohti.
VastaaPoistaRasvoissa ei kadmiumia ole läheskään yhtä paljon. Siksi esimerkiksi pellavansiemenöljy lienee kadmiumin suhteen turvallista.
Akuuttejakin kadmiumin myrkytysoireita on olemassa, mutta ne tulevat kyseeseen lähinnä vain silloin, kun kysymys on pahasti saastuneella työpaikalla työskentelemisestä (esimerkiksi jokin kehitysmaissa sijaitseva metallisulatto). Suomessa tullevat käytännössä kyseeseen vain pitkäaikaiset vaikutukset. Ne voivat näkyä EFSAn raportin mukaan munuaisten toiminnasta kertovien biomarkkereiden heikentymisenä tai heikentyneenä luuntiheytenä. Jos tällaista epäilee, on parasta keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Vielä sen verran, että eräässä kreikkalaistutkimuksessa, jonka tuloksia pidetään sovellettavina muuhun Eurooppaan, luomuviljellyn pinaatin, tomaatin ja perunan kadmiumpitoisuudet olivat huimasti alempia kuin tavanomaisesti viljeltyjen vastaavien tuotteiden. Siten ainakin näitä kasviksia kannattaisi ostaa luomuna, jos asiaa ajatellaan kadmiumin vähentämisen kannalta.
Olen sokeroimattoman kaakaojauheen suurkuluttaja. Juon 1-2 mukillista sakeaa kaakaota päivässä. Mukillisessa on n. 25 g kaakaojauhetta, joten joinakin päivinä tulen juoneeksi 50 g kaakaojauhetta. Koetin googlailla kaakaon kadmiumpitoisuuksia, mutta ainakaan Elintarvikeviraston riskiraportista vuodelta 2002 en löydä täsmätietoa. Löytyy runsaasti tieteellisiä tutkimuksia hakulauseella cadmium cocoa, mutta en niistä paljon viisastu.
VastaaPoistaElintarvikeviraston riskiraportti:
http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf
Kaakaota juon lähinnä saadakseni kaliumia, jonka saannista minun on tosissani pidettävä huoli.
Terv. Perenna
Perenna,
VastaaPoistaEFSAn pitkässä PDF-raportissa oli analysoitu tumman suklaan kadiumpitoisuuksia ja sen havaittiin sisältävän sitä paljon enemmän kuin maitosuklaan. Tästä ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että maitosuklaa olisi terveellisempää kuin tumma suklaa - se ei ole - mutta sen johtopäätäksen siitä voi vetää, että myös kaakaojauheessa on paljon kadmiumia.
En osaa sanoa tarkkaa määrää, mutta rajoittaisin tästä syystä kaakaojauheen käyttöä pariin teelusikalliseen päivässä. Siitä määrästä saa tarpeeksi flavonoideja, mutta tuolla käyttömäärällä kadmiumin saanti jää kohtuulliseksi.
Kalium kannattaa hankkia muualta kuin kaakaojauheesta.
Tjaah... jos vaihtaisin kaakaon hasselpähkinöihin. Niissä on enemmän kaliumia ja seleeniä kuin kaakaossa. Mutta sitten vaanii pähkinähomeen vaara, jos niitä vaikka 100 g päivässä syö... ja mistä minä tiedän niiden raskasmetallit ja muut pahat.
VastaaPoistaOn tää vaikeeta tää ortoreksia.
:D
Ei vaan oikeasti, kiitos vastauksesta, Juhana.
T. Perenna
P.S. Tosi outoja sanoja muodostuu tuosta robotinehkäisyjiposta.
Pengoin hiukan kadmiumia ja kaakaota. Huomasin näet, että väitteeni hasselpähkinöiden paremmuudesta kaliumin suhteen ei pidä paikkaansa. Kaakaossa on aivan älyttömästi kaliumia, melkein 3500 milligrammaa sadassa grammassa.
VastaaPoistaElintarvikeviraston Riskiraportin [1] mukaan (pdf-sivu 7, dokumentin sivun alalaidassa näkyvä sivu 6) kadmiumin haittavaikutuksia voi ilmetä yli 15 mikrogramman vuorokausisaannilla.
Ranskalaisen CNRS:n cat.inist-tietokannan [2] mukaan kaakaojauheiden kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä 94-1833 mikrogrammaa/kg, josta määrästä 10-50 % on mahdollisesti 'bioavailable' eli päätyy ihmisen verenkiertoon. Ihminen saisi sen mukaan maksimissaan n. 0,9 mikrogrammaa kadmiumia grammassa kaakaojauhetta.
(Centre National de la Reserche Scientifique on Ranskan opetusministeriön alainen luonnontieteitä tutkiva ja tutkimustietoa keräävä laitos [3].)
Kun tästä laskee pahimman mukaan, yhdestä sakeasta mukillisesta kaakaota à 25 g kaakaojauhetta voi saada 22,5 mikrogrammaa kadmiumia. Turvarajan alapuolella pysyy, jos laimentaa juomaa niin että siinä on vain 15 g kaakaojauhetta mukillisessa. Kaliumia siitä tulee vain 500 mg.
Tämä on laskettu siis kaikista luvuista ja mahdollisuuksista pahimman mukaan. Vaihtelu oli suurta, saanti voi jäädä murto-osaan laskemastani, mutta haluan aina että yllätykset voivat olla vain positiivisia.
Tokihan kaliumia tulee muistakin lähteistä, mutta oikeastaan mitään muuta TAATTUA JOKA PÄIVÄ syötävää en ole keksinyt kuin kaakao. Tarvitsen sen kaliumin. Ongelma!
P.S. Mulla on ihan oikeasti taipumusta ortoreksiaan. Pitää pitää itseni aisoissa niin ettei joka suupalasta tule elämän ja kuoleman kysymys.
[1] http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf
[2] http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=14754165
[3] http://www.cnrs.fr/fr/organisme/presentation.htm
No voi sentään, unohdin allekirjoituksen edellisestä. Sen kirjoitti siis Perenna.
VastaaPoistaP.S. Riemastuttavia vahvistussanoja.
Hei,
VastaaPoistaEi ole olemassa mitään kadmiumin saannin turvarajaa, vaikka niin joku väittäisikin. Siksi kadmiumin saantia kannattaa eri keinoin vähentää.
Dilemmasi johtuu epäilemättä vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta. En tiedä, mitkä ovat syysi sen noudattamiseen, mutta suosittelisin harkitsemaan pientä löystämistä sen noudattamisessa, jotta voisit saada sen kaliumin terveellisistä ja turvallisista lähteistä.
Samalla on tietysti tärkeää säilyttää rentoutunut asenne syömiseen. Ortoreksiaan auttaa se kun tajuaa, että elämän tarkoitus ei voi olla mahdollisimman terveellinen syöminen.
En noudata vähähiilarista ruokavaliota, vaan hiilihydraattitietoista. Syön hedelmiä ja joka päivä ruisleipää. Se, että perunan ja riisin tilalla on aterialisukkeena kukkakaalia, lanttua tai parsakaalia ja että en syö pullaa, keksejä tms, ei tehne ruokavaliosta epäterveellistä virallisimpienkaan ravitsemussuositusten silmin. Eläinrasvoja olen jopa pyrkinyt rajoittamaan.
VastaaPoistaTai no, varmaan virallisesti pidetään pahana sitä etten käytä kevyttuotteita ja syön paistetun munan melkein joka päivä. (Työeväs: paistettu muna ja ruisleipäviipale, jonka päällä (rasvatonta!) kalkkunaleikettä ja
(täysrasvaista!) juustoa. Plus toinen päivän kahdesta kaakaomukillisesta. Tai tästä lähtien se ainoa.)
Saska Tuomasjukka on suomalainen ravitsemustieteilijä, jonka artikkeleita ja tutkimusselostuksia uskon. Nimenomaan noita enemmän kuin hänen muita ravintolausuntojaan, joissa hän pyrkii selvästikin tasapainoilemaan virallisten suositusten kanssa. Hän vakuutti minut lopullisesti siitä, että hiilarit eivät ole niin harmiton herkku ja rasvat niin haitallinen kuin meille on opetettu.
Vähähiilarista noudattaa kakkosdiabeetikkomieheni, jolla se toimii hyvin. Lääkitykseltä on vältytty, verensokeri pysyy aisoissa. Hän viis veisaa terveellisyyksistä, kunhan diabetes pysyy kurissa ja ruoka maistuu hyvälle. :-)
T. Perenna
Korvaa ruisleipää kasviksilla. Se parantaa kaliumin saantia lisäämättä hiilihydraattien määrää.
VastaaPoistaLaitan joka aamu 1-2 rkl auringonkukansiemeniä maustamattomaan jogurttiin. Saanko liikaa kadmiumia.
VastaaPoistaT. Hannele
Tässä uudemmassa kirjoituksessa otan asiaan kantaa.
VastaaPoistaHei. Tahinin käyttöä on nykytietojen mukaan syytä rajoittaa
VastaaPoistasen ja ymmärtääkseni yl. öljykasvisiementen sis.kadmiumin
tähden. Miten mahtaa olla laita elävän ravinnon liotetun +
idätetyn seesaminsiemenen käytön kanssa, vaikuttaakohan
kyseiset käsittelyt seesamin kadmium-ongelmaan?
Hei,
VastaaPoistaEn usko, että itujen syömistä on syytä rajoittaa kadmiumin vuoksi. Iduiksi idätettäessähän ruuan volyymi kasvaa ja siksi siemeniä ei tule loppujen lopuksi syödyksi kovin paljon.
Jos kadmiumin saantia haluaa vähentää, yksi parhaista keinoista on se, että suosii luomua. Luomussa meta-analyysin eli koostetutkimuksen mukaan kadmiumia keskimäärin 48 prosenttia vähemmän (Barański 2014, McCarty 2014).
Tervetuloa muuten seuraamaan nyt täällä toimittamaani blogia.