Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yli neljännesmiljoona euroa valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi, kertoo YLE Uutiset. Tuen tarkoituksena on ollut muokata sianlihan imagoa "trendikkäämmäksi" ja "terveellisemmäksi".
Verovarojen haaskaaminen sianlihan imagokampanjaan on mielestäni aika outoa, eikä se kestä lähempää eettistä tarkastelua. En innokkaimpien eläinsuojelijoiden tapaan vastusta eläintuotantoa kokonaan. Eläintuotantoon liittyy silti kiistattomia ekologisia ongelmia, joiden vuoksi eläinkunnan tuotteiden menekkiä ei pitäisi varsinaisesti yrittää edistää.
Myöskään terveydelliseltä kannalta katsottuna imagotuki ei kestä lähempää tarkastelua. Suomalaisen ruokavalion puutteena ei ole se, että sianlihaa syötäisiin liian vähän. Ravitsemukselliset ongelmat ovat aivan muualla — esimerkiksi siinä, että vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kasvikunnan proteiinia käytetään liian vähän.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puolustelu, että valtio maksaa vuosittaista menekinedistämistukea myös maidolle, leivälle ja kasviksille, ei riitä selitykseksi. Verorahoja käytettäessä pitäisi noudattaa budjettikuria ja jakaa rahaa vain sinne, missä siitä on hyötyä.
Jatkossa maataloutta tuettaessa pitäisi ottaa huomioon myös ekologiset ja kansanterveydelliset näkökohdat.
Lähde:
Sikayrittäjille valtionavustusta imagokampanjaan. YLE Uutiset.
Järkkyä rahanjakelua. Vaadin kotimaisille juureksille arvoistaan juhlapaikkaa.
VastaaPoistaMonimutakinen kysymys. Sainliha on toisaalta merkittävästi ekologisempaa kuin naudanliha, ja todennäköisesti myös terveellisempää. Sen arvostusta pitäisi minustakin lisätä, ja käyttöä oppia monipuolisemmaksi. Harvoin näkee myynnissä esim. sian päitä ja sorkkia, kamaran käyttö on monille tuntematonta. Tänäkin jouluna varmaan pari miljoonaa kinkun nahkaa heitetään roskiin ymmärtämättä sen gastronomista arvoa, ja ravitsemuksellisesti se on loistava kollageenin lähde.
VastaaPoistaMutta kannattaako sikaa kasvattaa juuri Suomessa? Se on liikaa tuontirehun varassa, lähinnä geenimuunneltua soijaa.
Me ostamme tanskalaista aina kun voimme. Tanskassa luomusiat elävät sikamaisen kivoissa olosuhteissa ja silti hinta on varsin edullinen, ja makukin suomalaista selvästi parempi.
Parasta ehkä olisi, että Suomessa kasvatettaisiin vain sen verran, kuin syntyy laitosruokajätteitä ja kehnoa kotimaista viljaa, joka ei leivontaan kelpaa kuitenkaan.
Kansanterveyttä ajatellen sianliha on edullisimpia proteiinin lähteitä, ja proteiinin saannissa suomalaisilla olisi parannettavaa. Lihankulutuksemme on Euroopan alhaisimpia.
VastaaPoistaToisekseen, sianliha on suomalaisten tärkein kertatyydyttymättömien rasvojen lähde. Toki oliiviöljy olisi hieno vaihtoehto.
Kolmanneksi sianliha on tällä hetkellä käytännössä ainoa merkitsevä tiamiinin (B1-vitamiinin) lähde. Niin kauan kuin suunnilleen kukaan ei syö tofua ja spirulinaa useita kertoja viikossa, sianliha on ravitsemuksellisesti keskeisen tärkeä. Toki tofu olisi suotava vaihtoehto muidenkin kuin vegaaninen pöydässä.
Korjaus. Finelin mukaan tiamiini näköjään karsiutuu pois tofun valmistuksessa, eli soijapapu pitäisi käyttää kokonaan, jos sen aikoo tiamiinilähteeksi.
VastaaPoistaMirka kirjoitti: "Sianliha on toisaalta merkittävästi ekologisempaa kuin naudanliha, ja todennäköisesti myös terveellisempää. Sen arvostusta pitäisi minustakin lisätä, ja käyttöä oppia monipuolisemmaksi. Harvoin näkee myynnissä esim. sian päitä ja sorkkia, kamaran käyttö on monille tuntematonta. Tänäkin jouluna varmaan pari miljoonaa kinkun nahkaa heitetään roskiin ymmärtämättä sen gastronomista arvoa, ja ravitsemuksellisesti se on loistava kollageenin lähde."
VastaaPoistaSianlihan imagokamppanjaan tuskin annettiin rahaa, jotta suomalaiset käyttäisivät enemmän siankorvia tai nahkaa. ;-) Ainakaan en ole nähnyt yhtäkään mainosta asiasta.
"Kansanterveyttä ajatellen sianliha on edullisimpia proteiinin lähteitä, ja proteiinin saannissa suomalaisilla olisi parannettavaa. Lihankulutuksemme on Euroopan alhaisimpia."
Suomalaiset saavat keskimäärin 16 prosenttia energiastaan proteiinista (Finravinto 2007 -tutkimus). Ei siinä ole mitään puutetta. Ei ole myöskään mitään yleistä ravitsemuksellista syytä nostaa eläinproteiinin osuutta ruokavaliossa, päinvastoin.
Tiamiinin puutos ei ole väestötasolla kovin yleistä tai merkittävä ongelma. Noin 10 prosentilla sen saanti on liian vähäistä suosituksiin nähden. Sianliha ei ole edes kovin merkittävä tiamiinin lähteenä, sillä suomalaiset saavat peräti 42 prosenttia tiamiinistaan maitotuotteista (liharuokien osuus on vain 17-18 prosenttia).
Onkohan maito tiamiinilähteenä virheellinen tieto? Fineli 200 eniten -haussa ei ole ainatakaan maitotuotetta. Sen mukaan ainoat realistiset vaihtoehdot ovat spirulina, soija, maapähkinä ja auringonkukansiemenet.
VastaaPoistaSuuri suhteellinen saantilähde Suomessa on myös vilja, joka hiilihydraattipitoisena kuitenkin lisää tarvetta, jolloin on hiinä ja hiinä mennäänkö pakkasen puolelle.
16 % energiaa proteiinista on minusta aivan liian vähän. Rinnastaisin sen nykyisiin D-saantisuosituksiin. 20 E% on usein esitetty minimi, monet tähtäävät jopa 30 % tasoon.
Mutta toki se proteiini kannattaa minustakin hankkia nykyistä enemmän kalasta, palkokasveista ja pähkinöistä. Ja on käsittämätöntä että valtio käyttää rahaa eläinsuojeluvirheiden naamioimiskampanjaan. Jos johonkin, sikojen olojen parantamiseen sitten!
Rasvaton maito sisältää tamiinia Finelin mukaan 0,03 mg. Jotta aikuisen miehen saantisuositus täyttyisi (1,5 mg) maitoa tulisi juoda 5 litraa päivässä.
VastaaPoistaMirka,
VastaaPoistaKas, minullekin sattuu joskus virheitä. :-) Olet aivan oikeassa siinä, että maitotuotteet ovat huono tiamiinin lähde. Suomalaisten merkittävimpiä tiamiinin lähteitä ovat Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan liharuoat (32%) ja viljatuotteet (29-30%). Maitotuotteista saadaan vain 10 prosenttia.
Minä taas voisin ottaa takaisin tuota proteiinin prosenttiosuutta. :-)
VastaaPoistaSe kun riippuu kokonaiskulutuksesta. Suomalaiset saavat keskimäärin noin 108 g mikä pitäisi keskimäärin riittää. Ongelma on pikemmin siinä, että niistä muista lähteistä, lähinnä hiilihydraateista, tulee useimmille tarpeetonta energiaa mikä toisaalta lisää ylipainoa, toisaalta alentaa proteiinin suhteellista osuutta.
Eli proteiinin prosenttiosuutta kannattaisi nostaa mieluummin vähentämällä tärkkelystä ja sokeria kuin lisäämällä lihan kulutusta.
Mirka kirjoitti...
VastaaPoista"Monimutakinen kysymys. Sainliha on toisaalta merkittävästi ekologisempaa kuin naudanliha, ja todennäköisesti myös terveellisempää."
Käyttäisin tässä mielummin vähemmän haitallisempaa kuin terveellisempää sillä punainen liha on kaukana tervellisyydestä ja ekologisuudesta päivittäin nautittuna. Jo pelkästään ruuansulatus käyttää rutkasti energiaa punaisen lihan sulattamiseen ja se on energiasta eli jaksamisesta pois. Siinä on myös reilusti bakteerejä joista suurin osa tuhoutuu ruokaa valmistaessa mutta ei toki kaikki ja niiden aiheuttamat toksiinipäästöt jäävät.
Sitten se vielä nostaa homokysteiinitasoja joita mm. kasvikset laskee. Sisäelimet vielä sisältää runsaasti A-vitamiinia, hemirautaa sekä kolesterolia jotka sitten aiheuttaa omat haittansa liikanautittuna. Huomioon pitää ottaa myös raskasmetallit, ympäristömyrkyt ja lääkejämät. Puhumattakaan sitten valmistustavoista joka on hyvin usein varsinkin kesällä käristäminen, grillaaminen, jne.
Kaukana tervellisyydestä ja trendikkyydestä jos minulta kysytään. :)
B1-vitamiinia ei muuten tarvita kovinkaan paljon, mikäli ruokavalio on monipuolinen, sen saa hyvin helposti kasaan.
Sianlihassa ei ole hemirautaa. Mainitsemillasi perusteilla esim. kalaa ei pitäisi syödä ollenkaan. Kasviksista löytyy vaikka kuinka paljon yhdisteitä ja vierasaineita joita voi pitää haitallisina. Viljan haitta-aineista puhumattakaan.
VastaaPoistaJohdonmukaisesti ajatellen ei voisi syödä yhtään mitään.
Kalan terveyshyödyt on ihan eri luokkaa kuin possun mutta on totta että sitäkään ei pitäisi syödä jokapäivä sillä siinäkin on ympäristömyrkkyjä erityisesti itämeren kaloissa. Kasviksista löytyy aika paljon sen takia että niissä käytetään torjunta-aineita, siksi ainakin itse panostan luomuun. Viljan suhteen olet myös oikeassa mutta kyllä ainakin itse erotan ruokia joiden hyöty-haittasuhde on hyvä, sika ei kuulu niihin lähellekkään.
VastaaPoistaMirka,
VastaaPoistaMonien olisi terveellistä vähentää lihan sisältämän hemiraudan saaantia, koska juuri se on haitallista sydämelle. Kasvisten ei-hemirautaa ei ole sen sijaan kyetty yhdistämään sydänsairauksiin.
Dragofix,
Suomalaisten kalastajien eliniän odote on huomattavasti korkeampi kuin normaaliväestön. Se viittaa vahvasti siihen, että kalaa on nykyisillä saastuneisuustasoilla terveellistä syödä virallisesti suositeltua useammin. Toki kannattaa yrittää valita vähiten saastunutta kalaa.
Luomun suosimisessa on monella se käytännön ongelma, että se maksaa. Jos esimerkiksi vähätuloinen opiskelija pyrkii ostamaan luomua, saattaa käydä niin, että hänellä ei ole varaa ostaa riittävästi vihanneksia, koska luomu tulee niin kalliiksi. Pienituloisilla yritys suosia luomua voi siis pakottaa painottamaan liikaa halpoja elintarvikkeita, esimerkiksi viljaa.
Pidän tärkeämpänä, että ruokavalio koostetaan oikein. Jos sen jälkeen on vielä siihen varaa, voi hienosäätää suosimalla luomua.
Toisaalta monilla naisilla on raudasta puutettakin. On myös esitetty, että olennaista olisi katsoa ettei syö rautaa sisältäviä lisäravinteita.
VastaaPoistaHemirautaa, hyvässä tai pahassa, on veressä ja sisäelimissä jopa kymmenkertaisesti tavalliseen naudanlihaan verrattuna. Riista on toinen suuri lähde. Sianlihassa rautaa on noin puolet vähemmän kuin naudanlihassa, saman verran kuin tonnikalassa tai kanassa. Myös kananmunassa on rautaa enemmän kuin sianlihassa, ellei hemiraudan suhteellinen osuus kovasti vaihtele, Fineli kun ei erottele.
Lihan hemirauta saattaa arveluni mukaan olla ongelma lähinnä USA:ssa, jossa lihan kulutus on huimasti suurempaa ja erittäin vahvasti painottunut juuri nautaan. Suomessahan nautaa syödään yhä vähemmän kulutuksen painottuessa broileriin ja sikaan.
VastaaPoistaMinusta on harvinaisen härskiä maatalousministeriöltä antaa rahaa sikojen imagokampanjaan sen jälkeen kun filmit sikojen surkeista oloista oli julkaistu. Käyttäisivät ne rahat sikojen olojen parantamiseen.
VastaaPoistaIlmeisesti tähän mennäänkin: http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/16839
VastaaPoista