Ravintoasiantuntija Juhana Harju kirjoittaa tähän blogiin ravinnosta, ravintolisistä ja terveydestä
— Sinulle, joka haluat pitää parempaa huolta terveydestäsi.
2. toukokuuta 2008
Syöpää ehkäisevä ruokavalio
Ranskalaissyntyinen lääkäri David Servan-Schreiber on kirjoittanut kirjan Anticancer: A New Way of Life. Sitä suositteli minulle eräs lukijani, joka oli lukenut teoksen ranskankielisen alkuteoksen Anticancer: Prévenir et lutter grâce à nos défenses naturelles. Etsiessäni tietoja kirjoittajasta ja kirjasta löysin alla olevan englanninkielisen videon, jolla Servan-Schreiber kertoo pääpiirteissään lähestymistavastaan.
Servan-Schreiber suosittelee kurkuman, kaalikasvien (mm. parsakaalin), vihreän teen, vadelmien ja mustikoiden säännöllistä sisällyttämistä ruokavalioon. Ne ovat kaikki tärkeitä, sillä ne sisältävät eri fytokemikaaleja ja torjuvat siten syöpää eri tavoin.
Maailman Syöpätutkimusrahaston suositukseen viitaten Servan-Schreiber kehottaa rajoittamaan lihan syöntiä. Suosituksen mukaan ihmisten ei pitäisi syödä enempää kuin 300 grammaa punaista lihaa viikossa, vaikka USA:ssa syödään usein sama määrä päivässä. Lihan osittainen korvaaminen kasvikunnan proteiinilla, kuten pavuilla, täysjyväviljalla ja tofulla, ehkäisisi syöpiä. Servan-Schreiber suosittelee myös valkosipulin, sipulin ja purjon lisäämistä ruokiin.
On myös parempi syödä luomuruokaa kuin tavanomaisesti viljeltyä ruokaa, jolloin elimistön tuholaismyrkkymäärien pitoisuudet laskevat (vaikutus voidaan havaita virtsasta). Hän kuitenkin korostaa sitä, että on huomattavasti terveellisempää syödä tavanomaisesti viljeltyä parsakaalia kuin jättää se syömättä vain sen vuoksi ettei se ole luomua. (Tätä olen itsekin korostanut, JH huom.)
Myös liikunta auttaa. Servan-Schreiberin mukaan esimerkiksi rintasyövän uusiutumista voi vähentää 50 prosentilla kävelemällä 30 minuuttia päivässä verrattuna siihen, että sitä ei tekisi.
Ihmisille on myös tärkeää kertoa, miten paljon he voivat vaikuttaa syövästä toipumiseen omilla valinnoillaan, sillä se antaa toivoa. Tällainen toivo ei ole väärää toiveikkuutta. Asenne, jolla kohtaamme elämämme, on myöskin tärkeä. Jos vielä löydämme jonkun läheisen, jolle kykenemme avautumaan ja jolta olemme valmiita vastaanottamaan apua, sillä on rauhoittava vaikutus kehomme neurobiologiaan, muotoilee Servan-Schreiber. Hän sanoo myös pitävänsä tärkeänä sitä, että suuntaamme jonkin verran huomiota itseemme. On hyvä kääntyä päivittäin sisäänpäin ja kiinnittää huomiota siihen, miltä tuntuu olla elossa.
Richard Béliveaun ja Denis Gingrasin kirja
Toinen lukijani, Mirka, on aiemmin suositellut innostuneena Richard Béliveaun ja Denis Gingrasin kirjaa Ruokavalio ja syöpä. Luotan Mirkan arvioon ja uskon, että tämänkin kirjan suositukset ovat hyviä. Tärkeimmät niistä mainitaan Béliveaun ja Gingrasin kirjoittamassa tieteellisessä katsauksessa Role of nutrition in preventing cancer. Siinä suositeltuja ruoka-aineita ovat muun muassa ruusukaali, parsakaali, valkosipuli, sipulit, pinaatti, vesikrassi, soija, tuoreeltaan rouhitetut pellavansiemenet, tomaattipuree, kurkuma, mustapippuri, mustikat, vadelmat, mustaherukat, kuivatut karpalot, viinirypäleet, tumma suklaa, appelsiinimehu, vihreä tee ja punaviini (lasillinen). Näiden ruoka-aineiden suositeltavat annokset kerrotaan katsauksen tässä kaaviossa.
Maailman Syöpätutkimusrahaston raportti
Lukijoille, jotka kaipaavat vieläkin perusteellisempaa tietoa ravinnon ja syövän yhteydestä, suosittelen Maailman Syöpätutkimusrahaston ja ja Yhdysvaltain Syöpätutkimusinstituutin vaikuttavaa ja tiukasti tutkimusnäyttöön perustuvaa 537-sivuista raporttia Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Cancer: a Global Perspective.
Kuten arvata saattaa, raportissa suositellaan tupakoimattomuutta. Suosituksissa myös katsotaan, että syövän ehkäisemiseksi on tavoiteltavaa pyrkiä hoikkuuteen kehon normaalin painoindeksin puitteissa. Liikunta on myös suositeltavaa, ja ruokavalion olisi hyvä olla kasvispainotteinen. Sokeroitujen juomien ja lihajalosteiden käyttöä kehotetaan välttämään. Punaisen lihan, suolan ja alkoholin käyttöä tulisi rajoittaa.
Ravintolisiin raportti ottaa sen kannan, että ravitsemukselliset tarpeet tulisi tyydyttää pelkästään ruokavaliolla, ilman ravintolisiä. Tätä pidän varsinkin D-vitamiinin osalta epärealistisena. Kanadan Syöpäyhdistys suosittelee aikuisille syksystä kevääseen 25 mikrogramman (1000 IU) suuruista D-vitamiinilisää syövän ehkäisemiseksi (erityisryhmille sivustolla on vielä omat suosituksensa). Pidän tätä määrää vähän liian pienenä ja suosittelen yleisesti 50 mikrogramman suuruista D-vitamiinilisää aikuisille.
Syöpäpotilaille ja syövästä jo toipuneille raportissa suositellaan syövän ehkäisemiseksi annettuja suosituksia. Lisäksi pidettäisiin hyvänä, että syöpäpotilaat saisivat erityistä ravitsemusneuvontaa asianmukaisesti koulutetuilta ammattilaisilta.
Huom. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että pelkästään ravitsemuksellisilta keinoilta ei pidä odottaa ihmeitä jos jo sairastaa syöpää. Niillä voi ennemminkin olla merkitystä tukihoitona tavanomaisten hoitojen rinnalla. Oma käsitykseni syövästä on siis realistinen. En esimerkiksi missään tapauksessa suosittele lääkärin määräämistä syöpähoidoista luopumista, enkä ota kantaa yksittäisten potilaiden hoitoon.
Tunnisteet:
D-vitamiini,
Kurkuma,
Liikunta,
Luomuruoka,
Marjat,
Palkokasvit,
Parsakaali,
Punainen liha,
Ristikukkaiset kasvit,
Soija,
Syöpäriski,
Syövän ehkäisy,
Valkosipuli,
Vihreä tee
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Miten nuo ruoka-aineet pitää syödä.
VastaaPoistaRaakana vai keitettynä.Entä voiko suklaan korvata kaakaolla siis aidolla puhtaalla kaakaolla ja paljonko sitä jauhetta tarvitaan,ruokalusikallinenko?
Entä käykö mustikat pakastettuina vai kuivattuina?
Jos ajattelee syöpää ehkäisevää vaikutusta, niin on tutkimusnäyttöä siitä, että erityisesti kypsentämättömät kasvikset ehkäisevät syöpää. Toisaalta esimerkiksi tomaatin lykopeeni imeytyy paremmin kypsennetyistä ruoista (juuri siksi Béliveau ja Gingras suosittelivatkin tomaattipureeta). Kaiken kaikkiaan hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että vähintään puolet kasviksista nautittaisiin raakoina (kypsentämättöminä).
VastaaPoistaPakastaminen on yleisesti ottaen hyvä säilömistapa. Muistelen, että puolet mustikan flavonoidesta säilyisi pakastettaessa (mustaherukan flavonoideista lähes kaikki). Kuivattujen mustikoiden flavonoidipitoisuudesta en osaa sanoa mitään varmaa.
Ruokalusikallinen kaakaojauhetta voisi vastata aika hyvin Béliveaun ja Gingrasin suosittelemaa 40 grammaa tummaa suklaata. Kaakaojauheena nauttiminen on todennäköisesti terveellisempää kuin suklaana nauttiminen (tällöin vältytään esimerkiksi sokerilta).
Voisin vielä lisätä, että parsakaali on suositeltavinta höyryttää lyhyen aikaa, vain muutaman minuutin. Sen tulisi jäädä al denteksi, selvästi rapeaksi. Siten sen syöpää ehkäisevät aineet säilyvät hyvin ja saadaan parhaiten käyttöön.
VastaaPoistaMiten tuon pellavansiemenen saa rouhittua kotona,yritin kahvimyllyllä,
VastaaPoistamutta ei onnistunut,eikä myöskään suolamyllyllä.Onko siihen joku oma mylly?
Morttelissa.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, Mirka.
VastaaPoistaMitä tulee lihan vähentämiseen niin uskoisin, että olet aika harvinainen poikkeustapaus. Suuri osa maailmasta syö hyvin onnistuneesti vähälihaisesti.
Vähälihaisuutta puoltavat terveydellisten syiden lisäksi myös ekologiset näkökohdat. Nyt puhutaan siitä, että Pietarin ympäristön kanalat kuormittavat Itämerta yhtä paljon kuin Pietarin kaupungin asukkaat.