Verisuonten kalkkiutuminen, K2-vitamiini ja D-vitamiini ovat hakusanoja, jotka blogini kävijälaskureiden perusteella ovat kiinnostaneet monia lukijoita. Monipuolistaakseni kuvaa siitä, miten verisuonten kalkkiutumista voidaan ehkäistä, pidän tarpeellisena kirjoittaa vielä yhdestä tekijästä, jolla ilmeisestikin voidaan ehkäistä verisuonten kalkkiutumista hyvin tehokkaasti, jo aiemmin mainittujen lisäksi.
Se tekijä on linoleenihappo. Se on ravinnon rasva, jota ruokavalioissamme on pääasiassa alfalinoleenihappona, joka on omega-3-rasvahappo. Ruuissamme on lisäksi pieniä määriä gammalinoleenihappoa, joka on omega-6-rasvahappo.
Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa runsaampi linoleenihapon saanti ruokavaliosta oli voimakkaassa yhteydessä vähäisempään verisuonten kalkkiutumiseen. Tutkitut jaettiin viiteen eri ryhmään heidän saamansa linoleenihapon määrän mukaan. Eniten linoleenihappoa ruuastaan saaneilla havaittiin peräti 65 prosenttia vähemmän verisuonten kalkkiutumista linoleenihappoa vähiten saaneisiin verrattuna.
Eniten linoleenihappoa käyttäneiden saanti oli tässä tutkimuksessa keskimäärin 1,25 grammaa päivässä. Sen saavuttamiseksi tarvitaan vajaa 1 ruokalusikallinen rypsiöljyä tai noin ½ teelusikallista pellavansiemenöljyä päivässä. Ylenmääräiseen alfalinoleenihapon nauttimiseen en näe kuitenkaan aihetta.
Tutkimus puoltaa epäsuorasti rypsiöljyn käyttöä ruokaöljynä ja miksei myös rypsiöljypohjaisen margariinin käyttöä. Jos käytetään pääasiassa oliiviöljyä (kuten itse teen), on pidettävä huolta siitä, että alfalinoleenihappoa saadaan riittävästi muista lähteistä, esimerkiksi mainitusta pellavansiemenöljystä tai saksanpähkinöistä, koska oliiviöljyssä tätä rasvahappoa ei ole käytännössä lainkaan.
Gammalinoleenihappoa saadaan ruuasta vain hyvin vähän. Sen käytöstä ravintolisänä voi olla lisähyötyä. Jos niin tehdään, olisi tärkeää kuitenkin pitää huolta siitä, että samalla saadaan riittävästi kalan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta.
Lähde:
Djoussé L et al. Dietary Linolenic Acid Is Inversely Associated With Calcified Atherosclerotic Plaque in the Coronary Arteries. Circulation. 2005 Jun 7;111(22):2921-6.
Hei, ihan uteliaisuudestä kysyn, että miksi GLA-lisän kanssa pitäisi saada myös EPA:a ja DHA:ta?
VastaaPoistaVeikkaan nimittäin, että aika yleisesti syödään esim. helokkiöljykapseleita, kun muutama vuosi sitten GLA oli kovasti julkisuudessa hyvien vaikutustensa ansiosta. Ja vastaavasti usein juuri samat ihmiset eivät erityisesti pidä kalasta ja kalaöljykin tuntuu närästävän...
Tarja
Hei Tarja,
VastaaPoistaOn riskinä, että gammalinoleenihaposta (GLA) muodostuu tulehdusta lisäävää arakidonihappoa ilman kalaöljylisää. EPA vähentää arakidonihapon muodostumista GLA:sta.
miksi suosit oliiviöljyä rypsiöljyn sijaan? makuasia vai siinä jokin ravintopointti?
VastaaPoistaSiihen on ihan omaan terveyteeni liittyviä syitä. Ihoni pysyy paremmassa kunnossa kun käytän kylmäpuristettua oliiviöljyä ruoanlaitossa rypsiöljyn sijaan. Tätä ei pidä tulkita niin, että oliiviöljy olisi iholle yleisesti parempi kuin rypsiöljy. Minun kohdallani vain sattuu olemaan näin.
VastaaPoistaSekä oliiviöljy että rypsiöljy ovat molemmat hyviä ja terveellisiä valintoja, mutta oliiviöljyä käytettäessä on todellakin huolehdittava siitä, että omega-3-rasvahappoja saadaan muualta.
Minä käytän lähes pelkästään kylmäpuristettua Kookosöljyä , niin ruoan laitossa, paistinpannulla ja leivänpäällä ja suosittelen monin terveydellisin perustein sitä kaikille Teille !!! Lisänä otan sitten joskus hamppuöljyä lusikallisen ja tietenkin E-epaa ja Dha:ta kapseleina !!! Tässä parhaat öljyt ihmiselle !!!
VastaaPoistaLeo,
VastaaPoistaKiitän mielenkiinnosta blogiani kohtaan ja kohteliaasti kirjoittamastasi viestistä. Jos vastaan tulisi tulevaisuudessa tutkimustietoa, joka osoittaisi vakuuttavasti kookosrasvan olevan esimerkiksi kylmäpuristettua rypsiöljyä tai neitsytoliiviöljyä terveellisempää sydämelle, olen valmis tarkistamaan kantaani. Toistaiseksi olen kuitenkin samalla kannalla kuin Harvardin huippututkija Walter C. Willett, joka on vastannut kysymykseen kookosrasvasta Harvardin uutiskirjeessä näin (englanniksi).
Kyllä viimeisimpien tutkimuksien mukaan kokonaiskolesterolilla ei niinkään ole mitään merkitystä, vaan HDL:n suhde siihen !!! Siis mitä korkeampi on HDL:n pitoisuus - sitä parempi ! Ja koska kookosöljy hyvin tehokkaasti nostaa HDL-pitoisuutta on se siis todella terveellistä!!! (niasiini nostaa muuten myös HDL - pitoisuutta). Lisäksi lauriinihappo, jota kookosöljy sisältää on terveydelle, varsinkin tähänaikaan hyväksi! Sekä Antti Heikkilä että Matti Tolonen pitävät kookosöljyä ihanteellisena ja turvallisena öljynä !
VastaaPoistaEn ole missään sanonut, että kokonaiskolesteroli olisi erityisen voimakas riskitekijä, vaan olen eri yhteyksissä korostanut sitä, että kolesterolisuhteet ovat tärkeämpiä.
VastaaPoistaOn tutkimusviitteitä, joiden mukaan tyydyttyneillä (joihin kookosrasvakin kuuluu) kohotettu HDL ei vaikutuksiltaan yhtä hyödyllistä kuin muilla tavoin kohotettu. Tutkimusviite löytyy toisaalta blogistani HDL-tägiä (avainsanaa) klikkaamalla.
Väestötutkimuksissa kookosmaidon käyttö alkuperäisväestöillä ei ole ollut aterogeenista, kun ruokavalio on sisältänyt runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja kalaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että on täysin eri asia tuoda kookosrasva osaksi länsimaista ruokavaliota, joka jo sisältää tyydyttyneitä rasvoja eläinkunnan lähteistä.
Mielestäni kookosmaidon vähäisessä tai kohtuullisessa käytössä kulinaarisista syistä ei ole mitään vikaa, kun se tapahtuu osana muuten terveellistä ruokavaliota. En kuitenkaan lähtisi varta vasten lisäämään eristetyn kookosrasvan käyttöä nykyisillä tiedoilla.
Ainoa poikkeus on mahdollisesti se, jos nimenomaan alhainen HDL on ongelma. Tällöin kookosrasvaa voisi kenties ajatella yhtenä monista keinoista HDL:n kohottamiseksi, mutta silloinkaan sitä ei tulisi soveltaa ainoana keinona, vaan sen rinnalle tulisi ottaa muut keinot, joita olen selvittänyt käytännöllisesti Ravintoa sydämelle -kirjassani, jota suosittelen sinullekin luettavaksi tietojen avartamiseksi.
Hyvä Juhana
VastaaPoistaKoko ihmisen historian ja evoluution ajan on ihmisen ravinto ollut jotakuin 90% tyydyttynyttä rasvaa ja vain tuo loppu näitä monityydyttymättömiä kasvirasvoja !!!
Nyt teollisuus on kääntänyt asiat päälaelleen, muka terveydellisistä syistä ? Kuinka ihmisen elimistö voi muka 70 vuodessa muutua aivan eri ravinnon (rasvan) käyttäjäksi ???
Antti Heikkiläkin sanoi: "Että rypsiöljy ei kelpaa kuin traktorin polttoaineeksi" !!!
Jokainen, joka tuntee evolutiota tietää että ravinnon noin radikaali muuttaminen teollisuuden tarpeita ja voittoja vastaavaksi ei johda kuin ihmisten sairastumiseen esim. valtaisaan diabetes määrään yms. terv. vaan leo
Leo kirjoitti:
VastaaPoista"Koko ihmisen historian ja evoluution ajan on ihmisen ravinto ollut jotakuin 90% tyydyttynyttä rasvaa"
Väite ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Suosittelisin, että tutustuisit esimerkiksi Lorain Cordainin paleoliittisia ruokavalioita koskeviin tutkimuksiin.
Olisi hyvä jos vähähiilihydraattisten ruokavalioiden kannattajilla olisi kykyä sietää näkemysten erilaisuutta. Monilla teistä on kokemukseni mukaan taipumus yrittää pakottaa muita näkemystenne taakse. Se ei tunnu minusta oikealta. En koe tällä erää mielekkääksi jatkaa keskustelua pidempään. Toivon sinulle hyvää jatkoa, Leo!