27. marraskuuta 2008

Miten parantaisit syömisemme laatua?

Haluaisin viritellä hieman keskustelua teidän lukijoiden kanssa siitä, mitkä olisivat parhaimpia keinoja parantaa ravitsemuksemme laatua ja ruokailutilanteitamme. Edellisessä blogikirjoituksessani luonnostelinkin jo tavallisia ruokavalion vinoutumia hyvin yleisellä tasolla. 

Nyt kysyn Sinulta lukijani: Mitä muuta voimme tehdä syömisemme laadun parantamiseksi? Voit ottaa puheeksi myös torjunta-ainejäämät ja lisäaineet sekä puhua luomusta, ruoan jalostamisesta, tai vaikkapa säilöntämenetelmistä.  Entä onko väliä sillä, miten ruokaa valmistettaessa käsitellään tai missä seurassa se syödään? Muuta tärkeää?

17 kommenttia:

  1. Ensiksikin lihan syömistä pitäisi rutosti vähentää, ei sitä todellakaan tarvita niin paljon kuin syödään. Toiseksi ruoka pitää tehdä! Jatkuva valmisruokien syöminen turruttaa makuaistin ja koko suhteen ruokaan. Nehän ovat jopa tunnistamattomia ilman rasian kantta. Einesten ulkonäöstä ei yleensä voi päätellä, mitä on ostanut, saati mausta!

    VastaaPoista
  2. En ole listaasi erityisen tyytyväinen. Se näyttää kovin amerikkalaiselta.

    "Punainen liha" on amerikkalaisesta protestantismista nouseva käsite, joka ei kestä analyyttistä tarkastelua. Tehotuotettu naudanliha on epäekologista, totta, ja yhdistyy amerikkalaisessa väestössä suurempaan sairastuvuuteen, totta.

    Mutta lihan kulutus USA:ssa korreloikin vähäiseen kasvisten syömiseen: käyttöyhteys on suurelta osalta pikaruokaa transrasvaperunoineen ja fruktoosisiirappi virvoitusjuomineen.

    Eurooppalaisissa tilastoissa on toisin: (tuoreen) lihan ja kasvisten kulutus korreloivat kumpikin suoraan korkeampiin terveisiin elinvuosiin ja elintasoon, huippuna Tanska, pohjalla Viro.

    Maitorasvan ja tuoreen lihan epäterveellisyys eurooppalaisessa kontekstissa on siis vähintäänkin kysymyksenalainen.

    Myös ekologisuus ontuu:

    Huomattava osa kaikkein ekologisimmin tuotetusta lihasta on nimenomaan "punaista": poro, luonnonniittyjä laiduntavat uusiseelantilaiset lampaat tai ruohoruokitut naudat ja riista. Myös näiden rasvahappoprofiili poikkeaa tehotuotetuista sisältäen enemmän omegakolmosia.

    "Punaisen lihan" ulkopuolella taas kassilohi tai soijalla ruokittu tehobroileri eivät liene ekologisimmasta päästä, jos mittarina pidetään sitä, että rehuna ei tulisi käyttää ihmiselle sopivaa ravintoa.

    Toki lihan ainakin osittainen korvaaminen palkotuotteilla ja pähkinöillä olisi kaikkien etu. Näinhän Itä-Aasiassa on perinteisesti tehtykin.

    Ekologisuutta mielestäni pitäisi kuitenkin miettiä laajemmin kuin vain tuotantopuolen kysymyksenä: Puolet maailmassa tuotetuista elintarvikkeista haaskaantuu logistiikkaongelmiin, pilaantumiseen ym. Tämä olisi ensimmäisiä korjattavia asioita.

    Toinen uupuva näkökulma on, että maailmassa on ylipainoisia jo yhtä paljon kuin nälkäänäkeviä. On erittäin epäekologista ja kaikkien pahoinvointia lisäävää, että ylipainoiset sairastuttavat ja lihottavat itsensä syömällä turhia kaloreita paitsi tehotuotettuna nautana myös halpoina tärkkelyksinä. Me emme vehnää tai perunaa suuremmin tarvitse. Maailman köyhät sen sijaan tarvitsevat.

    Ekologisempaa ja myös omaa hyvinvointia lisäävää olisi siis syödä niin korkeatasoista ruokaa kuin varat sallivat. Syödä vähän mutta hyvää, ja jättää halpa, kulinaarisestikin yleensä toisarvoinen bulkki niille köyhille, jotka oikeasti sitä nälkäänsä tarvitsevat kun muuhun ei ole varaa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Anonyymi, olen samaa mieltä kanssasi.

    Mirkalle: Arvasinkin, että et ole kovin samaa mieltä kanssani listasta. Entäpä muut tavat parantaa ravinnon laatua kuin nuo kysymykset, joita listani kosketteli?

    VastaaPoista
  4. Globaalilla tasolla köyhimpien alueiden paikallinen elintarviketuotanto olisi pakko elvyttää.

    Toinen tarvittava trendi on urbaanin kasvisviljelyn lisääminen. Yhä suurempi osa maailman väestöstä asuu kaunpungeissa, esim. rakennusten kattoja tulisi hyödyntää ruukkuviljelmiin yms. Kasvihuoneviljelyn tekniikka lienee vasta kehityksensä alussa.

    Suomessa paikallaan olisi erityisesti lammastalouden lisääminen, pajuahan meillä riittäisi vaikka minkä kokoiseen lihantuotantoon. Samoin eräiden liian suuriksi kasvaneiden kantojen harventaminen ravinnoksi (kanit, valkoposkihanhet, hirvet)
    Rehevöityneet järvemme ovat pullollaan roskakalaksi haukuttua särkeä hyödyllisine rasvoineen.

    Lähiruokaa en kuitenkaan AATTEENA kannata. Se johtaisi kansainvälisen kaupan stagnaatioon, yksipuolisempaan ja haavoittuvampaan ruokajärjestelmään, köyhyyden lisääntymiseen.

    Tuotantoa tarvitaan sekä paikalliseen kulutukseen että erikoistumisena kansainväliseen kauppaan, tapauskohtaisesti. Tomaatti nyt vaan kannattaa laivata pyreenä etelästä eikä lämmittää ja valaista kasvihuoneita talvella. Myös mm. tuontihedelmien helppo saatavuus on suuri parannus vanhaan, omia marjojamme yhtään halveksimatta. Niidenkin keruuta ja käyttöä pitäisi tehostaa.

    Yksilötasolla tarvitaan kapinaa huonoa ruokaa vastaan: Jätetään ostamatta! Jätetään syömättä! Tehdään itse kunnon raaka-aineista tai mennään hyvään ravintolaan!

    VastaaPoista
  5. Mirkan ensimmäiseen kommenttiin: Olen nähnyt tilastoja, kuinka suuri osuus lihasta on tehotuotettua. Se oli muistaakseni jotain 95 prosentin luokkaa. Mainitsemasi porot ja muut ovat tällä hetkellä lähinnä kuriositeetteja Lappia lukuunottamatta.

    Jälkimmäisen viestisi ajatuksissa on paljon itua. Tarkastelit asiaa kuitenkin enimmäkseen yhteiskunnallisella ja kansainvälisen kaupan tasolla. Entäpä mitä yksilö voi tehdä? Mitä kukin meistä voi tehdä asian hyväksi?

    VastaaPoista
  6. Pidan Anonyymin kommentista.

    Mirkan viesti oli aika kaupallinen ja laaja, johon tassa omat kommenttini;

    Olen syntynyt Rovaniemella ja omistin jopa nk.poromerkin, mutta ei meilla joka viikko kallista poroa syoty, mutta lohta kyllakin.

    Mirkan viittaus amerikkalaisten roskaruokaan ei aivan pida paikkaansa.
    Olen asunut USA.ssa n. 15 vuotta 1960, 1970 ja 1980 luvuilla. Myonnan ,etta lounas oli yleensa hampurilainen, ranskalaiset tai tonnikalavoileipa (joka terveellinen) johtuen siita , etta siella lounasaika on paljon lyhyempi kuin esim Euroopassa. Kotiruoka oli kylla lihapitoinen , mutta sekavihannessalaatti ei koskaan puuttunut poydasta.
    Mirkan ehdotus siita, etta me ostaisimme vain kallista terveellista ruokaa, soisimme hyvissa ravintoloissa
    ja antaisimme koyhille perunat ja vehnat,on mauton. Kylla koyhillekin vihannekset ja proteiini kelpaavat.
    Parempi vaihtoehto olisi pitaa jaakaappi tyhjempana, syoda pienempia annoksia ja antaa ylimaaraiset rahat jollekin hyvantekevaisyysjarjestolle joka toimittaa ruokapaketteja koyhille.

    Espanjassa myytavana oleva tomaattipyree oliivioljyineen on kylla hyvaa ja mutta seuraava aamupala on mielestani parempi:
    paahdettuja kokojyvasampyloita,paalle oliivioljya, tuoreita maustekasveja (timjamia, korianteria, varsisipulia, minttua jne) seka aikamoinen maara tuoreita tiomaattiviipaleita.

    Sesonkiluomuhedelmat ovat taalla Espanjassa myos aika halpoja. Sain juuri lahjaksi sakillisen Cordoban
    maatilan appelsiineja. Ne ovat hyvia vaikkakin aika kovakuorisia. Kun kysyin, mita nain suurella maaralla teen, emanta sanoi, etta meillapain ne kuoritaan ja lohkotaan laakeaan astiaan,lurautetaan paalle riittavasti oliivioljya ja vahan sokeria ja pannaan sitten jaakaappiin
    vuorokaudeksi vetaytymaan. Kokeilin, ja hyvaa oli.

    Olen muuten ehdoton Valimeren ruokavalion kannattaja. Vakavia sairauksia ei ole. Kayn viela 72-vuotiaana vapaahetoistyossa (joskus jopa 10 tuntia vuorokaudessa).

    VastaaPoista
  7. Jatkokysymys: Jos ruoan laittaminen perusraaka-aineista on tärkeää, mitä olisi tehtävissä siihen pääsemiseksi? Elintarviketeollisuudellahan on vastakkaisia intressejä: saada ihmiset syömään yhä enemmän valmisruokaa.

    VastaaPoista
  8. Lähiruoka on psykologisesti suurempi asia kuin
    uskookaan. Luo malttia muuhun mm sotatouhujen sitomiseen työelämään mitä minä taas en kannata.

    Lähiruoka ei kuluta energiaa jos lähiruoka olisi täsmennetty; tomaatit parhaimmillaan, parsa parhaimmillaan, perunat parhaimmillaan - eikä niin, että satoa pitää pidentää keinotekoisesti jotta olisi kaupallisesti kannattavia.

    Laskelmmissa on aina monta ulottuvuutta. Junat voisivat olla ratkaisu tähän ja uudenlaisia toriyrittäjiä juna-asemille mistä haetaan aina tuoreet? Olisi tapa eikä tukkuja tarvittaisi. Olisi vapaasti ilman veroja niille, joiden työ on ylläpitää systeemiä; ahkera saa enemmän: so what.

    Liha on hyväksi ajattelulle. Lihassa on proteiinia, joiden energiatuotto on negatiivinen mutta joka on juuri tämän knowhow-kansan kannalta tärkeä: emme ole enää teollisuuskansa. Meidän ihmisten pitäisi saada huipputrimmatut aivot.

    VastaaPoista
  9. Edellinen linkki siis kasvihuoneviljelyn tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

    Homo Garruluksen kanssa varsin eri mieltä: Lähiruoka tuottaa väistämättä laajamittaisia nälänhätiä ja heikentää ravitsemuksen laatua lähes kaikkialla, sillä se lisäisi riippuvuutta vain muutamasta, paikallisesta ravintokasvista katovuosiriskeineen. Tietysti voi ajatella sen säätelevän väestönkasvua mutta keino on julmin mahdollinen.

    Toki paikallista tuotantoa tarvitaan, mutta kansainvälisen elintarvikekaupan estäminen olisi katastrofi.

    Parsa on oiva esimerkki paikallisesti nautittavasta tuoretuotteesta, mutta tomaatti on parhaimmillaan etelässä kypsäksi kasvaneena ja säilöttynä. Lähiruoka-ajattelu vähentäisi suomalaisten lykopeenin saantia olennaisesti ja todennäköisesti kasvattaisi syöpätilastoja: tomaatin lykopeeni on yksi tehokkaimmista tavoista torjua syöpää, ja se imeytyy paremmin soseesta ja säilykkeestä kuin tuoreesta.

    Näkemykseni mukaan kaikki ruoan tuotantomuodot tarvitaan. Ihan kaikki.

    VastaaPoista
  10. Cuklabrisalle: Kiitos kommentista! Viestissäsi olikin paljon kokemukseen perustuvaa tietoa ja joitakin hyviä käytännön ideoita.

    Mirkalle: Tuo kaupunkimainen kasvihuoneviljely on mielenkiintoinen ja varmasti tutkimisen arvoinen ajatus. Jotta se saataisiin käytännössä toimimaan hyvin, sille tulisi luoda edellytyksiä jo kaupunkisuunnittelussa eli esimerkiksi kaavoituksessa.

    VastaaPoista
  11. Mietittiin juuri kämppikseni kanssa, että onko säilötyissä vihanneksissa enää mitään hyvää jäljellä? ja jos on, niin millä tavalla säilyttyjä/ mitä säilykkeitä ois fiksuinta syödä. Kun näin talvella on välillä niin turkasen kallista ostaa tuoretta, varsinkaan luomuna. Samoin oma elämäni on tällä hetkellä sen verran epäsäännöllistä, ja tulee syötyä paljon ulkona, että tuoreet kasvikset kotona pakkaavat pilaantumaan, tai niitä ei ehdi ostaa.

    Sen tiedänkin, että tomaatissa ravintoaineet säilyvät varsin hyvin säilykkeina, ja että hapankaali ja muutta maitohappokäymisellä säilötyty jutut ovat varsin terveellisiä, mutta tietäisikö joku asiasta enemmän?

    VastaaPoista
  12. Jossain aiemmassa kommentissani jo mainitsinkin, että minusta pakastepinaatti ja pakastetut vihreät pavut ovat ihan hyvää ruokaa. Samoin säilötyt kuivatut tomaatit ovat mielestäni ihan hyviä, varsinkin jos ne on säilötty oliiviöljyyn (saa esimerkiksi Stockmannilta), vaikkakaan ne eivät ole halpoja. Muuten kannattaisi pyrkiä välttämämään säilykkeitä, sillä niissä on aina jotain hävikkejä; ravitsemuksellinen laatu kärsii jo siitä, että ne on säilöttäessä kuumennettu.

    Edullisia talvikasviksia ovat juurekset, keräkaali ja punakaali. Hapankaalissa on hyviä maitohappobakteereja, mutta maitohappokäyttämisen ongelmana on kuitenkin se, että se tuhoaa tietojeni mukaan kaalin terveelliset, syöpää ehkäisevät fytokemikaalit. Ainakin osa kaalista olisi hyvä syödä kypsentämättömänä (esim. kaalisalaattina) tai hyvin lyhyesti höyrytettynä juuri syöpää ehkäisevien vaikutusten vuoksi.

    Myös olen ehdottomasti sillä kannalla, että vihreitä vihanneksia on sen verran tärkeää syödä, että niitä kannattaa ostaa ennemmin tehotuotettuna kuin jättää syömättä sen vuoksi ettei ole varaa ostaa luomua. Vihreissä vihanneksissa on esimerkiksi luustolle tärkeää K-vitamiinia, jota ei juuri ole muissa kasviksissa.

    VastaaPoista
  13. Tällä hetkellä (kun ollaan harjoitettu ns. kansainvälistä ruoan tuotantoa ja jakelua) niin köyhyys on roihunut ennennäkemättömään 923 miljoonaan ihmiseen. Ja heillä on vain 1 ateria per päivä kun ennen oli sentään 3/pvä.

    En voi siksi olla Mirkan kanssa samaa mieltä: rikkaat maat pelaavat hinnoilla ja ennen pankkien romahdusta USA:ssa mitä kuukausi sitten nähtiin niin yrittivät ylläpitää korkeaa hintatasoa joka siis vei ruoan 2/3-osan verran kalliimmaksi.

    Näin voimme sanoa, että teoriassa on kansainvälinen ruoka parempi vaihtoehto mutta käytännössä siitä tulee vipu, jota käyttävät häikäilemättömästi heti kun tulee oma tarve (lähde luvuille: E2 think tank, ulkoministeriö, 2008). Todella köyhien maiden auttaminen käy myös siellä eläneiden suomalaisten mukaan lähes aina parantamalla heidän omaa maataloutta, omaa kuljetusta, omaa varastointia, omaa kaupankäyntiä ja omaa ravinto-osaamista. Ei siis varata valtavia summia jonkun YK:n tai muun sanelijan mukaan (koska suurin osa avusta vuotaa inkontingenssin lailla sivusuuntiin ja ties minne) vaan satsata paikallisiin taimiin, metsiin, vaunuihin, puhveleihin, rotanmyrkkyihin jne. Tästä ovat kotiutuneet siviilit kertoneet, joiden elämä on ollut mm Afrikassa kymmeniä vuosia (ambassadortehtävissä).

    Lähiruoka niin Suomessa kuin Afrikassa auttaa siksi hiljaa mutta tarpeeseen. Nämä eivät rimmaa laskelmiin, mutta laskelmat pettävät ilmeisesti koska köyhyys kasvaa huikeaa vauhtia.

    VastaaPoista
  14. Minun tietojeni mukaan hapankaalissa ei ole eläviä maitohappobakteereita. Valmistus tapahtuu maitohappobakteerien avulla ja niitä on tuotteessa käymisprosessin aikana, mutta lopulta ph laskee niin alas että bakteerit kuolevat.

    Jostakin syystä kommenttien lähettäminen takkuilee.

    VastaaPoista
  15. Hmm... mistähän tietosi ovat peräisin, Mirka? Löytyykö referenssiä?

    Veikkaisin, että bloggerin toiminnassa on ajoittaisia häiriöitä. En keksi, että voisin tehdä asialle mitään. (Joskus ani harvoin voi käydä myös niin, että en saa sähköpostiini tietoa saapuneesta kommentista. Silloin huomaan viestin vasta blogini julkaisuohjelmasta, jos tulen sieltä tarkistaneeksi. Näin kävi pari päivää sitten yhden viestisi kohdalla. Tekniikka ei ole täydellistä.)

    VastaaPoista
  16. Väite on vuosien takaa, en valitettavasti muista lähdettä. Katselin PubMedista eikä selvinnyt sieltäkään, ovatko missä määrin elossa vai ei. Kokonaisuudessaan prosessi on hyvin monimutkainen sisältäen muitakin bakteereja kuin maitohappobakteereja ja sitten loppuvaiheessa myös hiivoja. Tuotteeseen kehittyy myös eri tyyppisiä bakterifaageja (bakteerinsyöjiä?).

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12788716?ordinalpos=70&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum

    Kuitenkin muistelen myös, että vatsalaukussa suurin osa maitohappobakteerikannoista tuhoutuisi. Merkittävin vaikutus ilmeisesti onkin bakteerien tuottamilla eri yhdisteillä (mm. syöväntorjuntaa) sekä elimistön happamuuden tasaamisella (itse tuotteen happamuudesta huolimatta vaikutus on emäksinen.)

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...