Vuohenputkea voi käyttää salaatteihin ja piirakoihin. Kuva JH
Välimeren ruokavaliota kuvailtaessa villivihanneksia ei muisteta mainita kovinkaan usein. Tosiasiassa ne ovat olleet sen tärkeä piirre, erityisesti Kreetalla. Siellä villivihanneksia (kreik. horta) on käytetty ruoanlaitossa säännöllisesti. Niistä on voitu valmistaa esimerkiksi lämmintä salaattia tai piirakkaa.
Villivihannekset ovat ravintoarvoltaan usein parempia kuin kauppapuutarhojen vihannekset. Villeissä vihanneksissa on usein enemmän mineraaleja, karotenoideja ja flavonoideja kuin kaupallisesti viljellyissä lajikkeissa. Lisäksi villivihannekset ovat edullista syötävää. Niiden poimiminenhan ei maksa mitään ja se on usein suorastaan mukavaa puuhaa.
Käyttökelpoisia, yleisiä ja helposti tunnistettavia villivihanneksia ovat esimerkiksi vuohenputki, poimulehti, nokkonen ja voikukka. Jos ketään ei ole luonnossa kulkiessa opastamassa, villivihanneksia oppii tunnistamaan hyvin villivihanneskursseilla, joita järjestetään eri puolilla Suomea.
Kiitos muistutuksesta..olen välillä muistanut keräillä mainitsemiasi yrttejä..myös koivunlehdet ovat syötäviä ja niistä saa ihanan vastan jo nyt...paljon terv sinulle!!
VastaaPoistaKiitos, Hanne.
VastaaPoistaJos muuten joku tuntee hyvin villivihannesten käyttöä, niin tänne saa postittaa hyviä vinkkejä, myös reseptejä. Uskoisin, että niistä voi olla iloa monille lukijoille.
Itseäni kiinnostaa villivihreiden ja muidenkin luonnonkasvien käyttö ruoanlaitossa, mutta olen asiassa vielä kovin vihreä (eh heh). Onko sinulla vinkata hyvää, kuvallista teosta asiasta suomenkielellä?
VastaaPoistaTeimme tämän kuun ruokahaasteeseen nokkoslettuja ja olivat kyllä hyviä! Ohje löytyy blogistamme, joskin se nyt on aika perushuttua.
Kiitos kommentista, Hyppysellinen. Nokkosletut on tosiaan hyvin tunnettu villivihannesruoka.
VastaaPoistaEräs lukijani suositteli Raija Kivisen kirjaa 'Villiinny villivihanneksiin: Luontoliikuntaa ja herkkuja koko perheelle' (Lasten keskus 2005). Se esittelee 13 tärkeintä villivihannesta ja niiden käytön sekä piirroksin että valokuvin ja mahdolliset virhetunnistukset (esim. huolimaton kerääjä voi sekoittaa myrkkykeison vuohenputkeen).
Enemmän kasveja on esimerkiksi Toivo Rautavaaran kirjoissa, mutta niiden kuvitus taitaa olla heikompaa.
Itse kerään vuohenputkea ainoastaan pienenä, kun lehdet ovat vielä rypyssä ja supussa. Siltä osin paras aika on ohi, mutta etsimällä niitä suppuisiakin vielä jonkin verran löytää pitkin kesää. Säilöttäväksi kannattaa kuitenkin kerätä jo heti lumien lähdettyä.
VastaaPoistaSinällään vuohenputken maku on melko omituinen, mutta yhdessä vuohenjuuston kanssa todella hyvää.
Kiitos kommentista, Mirka. Ei liene kuitenkaan mitään ravitsemuksellista syytä sille, miksi pitäisi käyttää vain suppuisia lehtiä. Itse olen käyttänyt myös hieman isompia.
VastaaPoistaKamppikseni oli loytanyt laheisesta metsasta villivalkosipulia, jonka lehdet maistuivat varsin mukavalta salaatissa. En sitten tieda kasvaako Suomessa, ja miten terveellista tuo on, mutta kai se valkosipulin sukulaisena jotain hyvaa tekee varmasti...
VastaaPoistaHorsmanlehdet on vanha perinteinen teeaines, jolla on jatkettu kallista, kiinalaista vihreää teetä. Kerätään ennen kukintaa, nyt on ihan hyvä aika.
VastaaPoistaToki vuohenputkea voi käyttää isompanakin, mutta maku on voimakkaampi ja rakenne sitkeä, jolloin kaipaa ehkä hienontamisen. Kurttuvaiheessa rakenne on rapea ja helppo syödä jopa raakana, ja maku miedompi.
VastaaPoistaEn tiedä, pitäisikö laskea vihannekseksi vai yrtiksi, mutta siankärsämön lehdet on tavattoman viehättävä mauste mm. kanalle, riistalle ja lampaalle. Jo viikingit käyttivät niitä, ja kiinalaiset uskoivat siankärsämön maagiseen voimaan: Muutosten kirjan (Yijing) ennustamisessa siankärsämön varsia on käytetty vuosituhansia. Sen maku on lempeän havuinen vailla pihkan kitkeryyttä, taittaa hienosti rasvan makua. Maustoimme eilen broilerin koipia niillä, ranskalaisella rakuunalla ja valkosipulilla, ja tulos oli taivaallinen! Emme olleet uskoa, että tavallinen tehobroileri voi saada ihan oikeaa lintua muistuttavan maun! :-D
Paras aika kerätä on nyt, ennen kukintaa, jolloin lehdet ovat vielä melko mietoja. Kukinnan jälkeenkin voi kerätä, mutta maku voimistuu.
Noin varmaan on kuin sanot. Villivihanneksia voi hyvin käyttää salaateissa kaupasta ostetun salaatin rinnalla. Esimerkiksi voikukan lisääminen lehtisalaatin tai amerikansalaatin sekaan antaa hieman rucolamaisen säväyksen.
VastaaPoistaSiankärsämöä en olekaan kokeillut. Rakuuna puolestaan on valitettavan unohdettu yrtti. Muutama päivä sitten söin lounaan lisukkeena tarjottua perunalaatikkoa, joka oli maustettu rakuunalla (tiedustelu tarjoilijalta vahvisti asian). Ainakin vaihtelun vuoksi virkistävä makuelämys.