Luteiini ja zeaksantiini ovat tiettyjen vihannesten ja hedelmien sisältämiä karotenoideja. Pari kuukautta sitten Ophthalmology-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että runsas näiden karotenoidien saanti yhdistyi peräti 65 prosenttia alempaan silmänpohjan ikärappeuman (makulan degeneraatio) riskiin. Suojaavaa vaikutusta oli myös sinkillä, jonka runsaampi saanti yhdistyi 45 prosenttia alempaan riskiin.
Viime kuussa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistiin toinen tutkimus, joka myös osoitti zeaksantiinin hyötyjä silmänpohjan ikärappeuman ehkäisemisessä. Luteiinin ja zeaksantiinin runsaamman saannin on lisäksi muissa tutkimuksissa osoitettu yhdistyvän alempaan kaihiriskiin.
Verkkokalvon ikärappeumaa on noin 10 prosentilla 66–74-vuotiaista. 75–85-vuotiaista siitä kärsii jo lähes joka kolmas. Iän lisäksi muita voimakkaita riskitekijöitä ovat tupakointi ja perinnöllinen taipumus.
Hyviä luteiinin lähteitä ovat lehtikaali, pinaatti ja parsakaali sekä kananmunat. Kananmunissa luteiinia ei ole kovin paljon, mutta se on niissä hyvin imeytyvässä muodossa. Lehtikaali ja pinaatti ovat myös zeaksantiinin erinomaisia lähteitä. Muita sen hyviä lähteitä ovat maissi, oranssi paprika, persimonit, mandariinit ja roomansalaatti (sidesalaatti).
Lehtikaalin tai pinaatin syöminen on kätevä tapa saada sekä luteiinia että zeaksantiinia. Itse syön säännöllisesti myös oranssia paprikaa, jolla on mukava koristaa salaatteja. Punaisessakin paprikassa on zeaksantiinia, mutta ei yhtä paljon kuin oranssissa.
Lisätietoa:
Lutein and zeaxanthin. Monograph. Altern Med Rev. 2005 Jun;10(2):128-35.
Mielenkiintoista! Sattuisitko tietämään, mikä suojaa harmaakaihilta vai ovatko nuo parhaita ruoka-aineita myös sen suhteen?
VastaaPoistaLuteiini ja zeaksantiini suojaavat jonkin verran myös harmaakaihilta, mutta eivät ilmeisesti aivan yhtä hyvin kuin verkkokalvon ikärappeumalta.
VastaaPoistaMuita ravintotekijöitä ja ravintolisiä on mainittu sekä Biovitan sivuilla että Life-Extension-sivustolla.
Valitan, että näissä suosituksissa on nyt runsaudenpulaa.
Tärkeää merkitystä silmien suojaamisessa voi olla myös lohen ja katkarapujen sisältämällä astaksantiini-karotenoidilla, jota myydään myös ravintolisänä. Siitä kerrotaan suomeksi tässä tiedostossa.
VastaaPoistaKiitos paljon!
VastaaPoistaOlen kuullut, että kurpitsansiemenissä on paljon sinkkiä. Tiedätkö kurpitsansiementen ravintosisältöä 100 g kohti? Myös muut ravintoaineet kiinnostavat kuin sinkin osuus.
VastaaPoistaJa äskeiseen lisäten vielä kurpitsansiementen omega pitoisuudet? Mainitsit nimittäin eräällä sivullasi että kurpitsansiement ovat hyvä omega- 3:sen lähde.
VastaaPoistaSinkkiä näyttäisi olevan 7,5 mikrogrammaa/ 100 g Nutrition Datan mukaan. Uskoisin, että siemeniä pitää liottaa muutama tunti, jos haluaa olla varma siitä, että sinkki myös imeytyy siemenistä hyvin niitä syötäessä.
VastaaPoistaYleensä ravintoainepitoisuuksia kannattaa katsoa THL:n Fineli-sivustolta, vaikka kurpitsansiemeniä ei nyt löytynytkään sieltä.
Linkit Nutrition Datan ja Finelin sivuille löytyvät myös blogini sivupalkista. Niitä käyttämällä tietoja voi etsiä itsekin. ;-)