Asianharrastajia varten postitan tänne Cedric Garlandin 40-minuuttisen englanninkielisen luennon. Garland on yhdysvaltalainen perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen professori, joka on perehtynyt erityisesti siihen, miten riittävällä D-vitamiinilla voidaan ehkäistä syöpiä.
Videolla Garland hahmottelee tutkimuksiin perustuen, minkälaisia seerumin D-vitamiinitasoja tarvitaan, jos halutaan puolittaa syöpäriski. Garland selvittää videolla lyhyesti myös sitä, mitä solutasolla tapahtuu, jos D-vitamiinia saadaan liian vähän. Muuttaaksesi videolla esiintyvät amerikkalaiset yksiköt (ng/ml) Euroopassa käytettäviksi yksiköiksi (nmol/l) kerro luvut 2,5:llä.
Garlandin tavoitteeksi asettamat D-vitamiinitasot (100-150 nmol/l) voivat mielestäni olla vähän liian korkeita. Garland puhuu nimittäin vain syövän ehkäisemisestä eikä ota huomioon D-vitamiinitasojen yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen, joka on erään observaatiotutkimuksen mukaan alhaisin seerumin kalsidiolitasojen ollessa noin 85-90 nmol/l (ks. viite alla).
Käytännössä suosittelen aikuisille syövän ehkäisemiseksi 50 mikrogrammaa (= 2000 IU) D-vitamiinia päivässä (kesäkuukausina riittää usein vähempikin määrä). Jos D-vitamiinia halutaan käyttää enemmän, asiasta on hyvä sopia lääkärin kanssa.
Sopiiko kysyä mitä D-vitamiinivalmistetta suosittelet?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaD-vitamiinivalmisteen merkillä ei ole hirveästi väliä, kunhan valmiste sisältää D3-vitamiinia (kolekalsiferolia). Muutamissa markkinoilla olevissa valmisteissa on D2-vitamiinia (ergokalsiferolia), jota pidetään biologisesti vähemmän aktiivisena ja alempiarvoisena muotona.
Hieman apua voi olla siitä, jos valmisteessa on apuaineena rasvaa. Tällainen valmiste on Bioteekin Teho D Plus. Sen voi odottaa imeytyvän todella hyvin. Bioteekin Teho D Plussaa myydään hyvin varustetuissa apteekeissa, nettiapteekeissa ja luontaistuotekaupoissa.
Itse käytän kustannussyistä Life-Extension D-vitamiinia, jota ostan NaturaZonesta, Lönnrotinkadulta Helsingistä.
En saa mitään provisioita näiden tuotenimien tai liikkeen nimen mainitsemisesta, vaan mainitsen ne pelkästään siinä tarkoituksessa, että siitä voi olla lukijoilleni hyötyä.
Kiitos kovasti, tästä oli apua. :)
VastaaPoistaItse käytän D3-tippoja jossa välttää sen tablettiaineen ja menee sujuvasti juomien sekaan tai miksei jopa salaattiin. :)
VastaaPoistaHei Juhana!
VastaaPoistaMinun on pakko kysyä mielipidettäsi, sillä olen hieman ymmälläni tiettyjen tietolähteiden kanssa.
Kyse on hampunsiemenissä olevasta D-vitamiinista. Eräiden lähteiden mukaan kuorellisissa hampunsiemenissä olisi D-vitamiinia n. 56,9 µg (2277.5 IU/100g) ja toisessa lähteessä arvoksi annetaan 10. Samojen lähteiden mukaan kuorittu hampunsiemen ei sisältäisi D-vitamiinia.
Lähteistä selviää myös, että mikäli kuorellisia hampunsiemeniä kasvattaa iduiksi D-vitamiinia olisi 37,3 µg (1492,2 IU/100g).
Olen kieltämättä hieman ymmälläni näin suurista D-vitamiini arvoista ja mietin onko lähteessäni mitään perää. Muut annetut ravintoarvot ovat kuitenkin täsmälleen samat kuin mitä hampunsiemenistä yleensä annetaan. Myös D-vitamiinin muodosta lähde ei kerro, mutta oletan sen olevan D2-muotoa, jota esiintyy myös sienissä. Muissa kasvikunnantuotteissa ei juuri D-vitamiinia esiinnykään.
Onko sinulla mahdollisesti tietoa tästä aiheesta? Kaipaan kovasti muiden ravintoneuvojien mielipidettä/tietoa aiheeseen. Olin kopioinut tiedot aikoinaan, kun löysin sen. Nyt en löydä millään enää tietolähdettäni, kun en muista yhtään mikä lähteen nimi oli.
Terv, Miia
Hei Miia,
VastaaPoistaKiitos kun tulit vierailulle. Eräältä nettisivulta tuollainen tieto todella löytyy, mutta epäilen sitä virheeksi. Lähtisin siitä, että hampunsiemenissä ei ole lainkaan D-vitamiinia. (Jos näen jossain ravitsemustieteellisessä lehdessä tai muussa vastaavassa luotettavassa lähteessä julkaistun analyysituloksen, joka osoittaa muuta, olen valmis tarkistamaan kantaani.)
Hei Juhana ja suuri kiitos vastauksestasi!
VastaaPoistaSamaa olen epäillyt, eli että kyseessä on virhe etenkin kun kyseessä olivat noin suuret määrät.
Kiitos vielä! Ja infotaan toisiamme puolin ja toisin, mikäli uutta tietoa aiheesta löytyy. Itse en nimittäin myöskään ole löytänyt vastaavia tietoja tieteellisissä artikkeleissa.
Joskus vuosikausia sitten muistan menneeni halpaan, kun jossain väitettiin avokadon sisältävän D-vitamiinia. Yritin kovasti selvittää asiaa. ;-)
VastaaPoistaNykyisin lähtökohtani on se, että tukeudun pääasiassa luotettaviksi katsomiini alkuperäislähteisiin, yleensä ravitsemustieteellisiin lehtiin. Nettilähteitä voi käyttää lähinnä johtolankoina, mutta tiedot kannattaa tarkistaa muualta.
Yritin etsiskellä tietoa hampunsiemenistä. En löytänyt mitään D-vitamiiniin viittaavaa. Mutta näyttäisivät olevan arvokkaita muuten, hyvä rasvahappoprofiili, kaikki aminot sekä GLA:ta. Ei lektiineja ym. viljan haitta-aineita ja käyvät myös keliaakikoille.
VastaaPoistaPistän etsintään.
D-vitamiinia voi muodostua UVB-säteilyn vaikutuksesta eri ruoka-aineisiin, ei pelkästään sieniin. Esimerkiksi oliiviöljyyn.
VastaaPoistaEn ole tutustunut siihen mitä virkaa kasvikunnalla D-vitamiini ajaa, veikkaan solujen erilaistumista, kuten eläimilläkin.
Korkeammalla kasvatettaviin viinirypäleisiin muodostuu enemmän polyfenoleita eli antioksidantteja ja tämähän liittynee kasvaneeseen UVB-säteilyyn.
Merkitys lienee akateeminen.
VastaaPoistaTuohon naisten lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen korkeilla D-vitamiinitasoilla...
VastaaPoistaEivätkö naiset ole se ryhmä, joka käyttää ravintolisiä enemmän ja eikö huomio voisi liittyä kalanmaksaöljyn kulutukseen, josta suuresti saatava A-vitamiini on assosioitu aiemmin Cochrane-arviossa 16% kohonneeseen riskiin kokonaiskuolleisuudessa?
Minulla ei ole tarkepmaa tietoja USA:ssa käytettävistä kalanmaksaöljymerkeistä, mutta A-vitamiinin määrät ovat niissä aika hurjia - olettaisin varmaan sama koskee D-vitamiinia.
D-vitamiinitutkija John Cannell on kirjoittanut mm. suomalaisen huippu-D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardtin kanssa kalanmaksaöljyn ja sen sisältämän liian A-vitamiinin haitallisuudesta tässä tieteellisessä artikkelissa, mukana myös tuo Cochrane-viite:
http://www.vitamindcouncil.org/PDFs/cannell-et-al-vitamin-d-deficiency-epidemic.pdf
Juhana sanoi...
VastaaPoista"Merkitys lienee akateeminen"
Ai että jo prekarioottiset bakteerit 750 miljoonaa vuotta sitten kehittivät UVB-säteilystä D-vitamiinia akateemisen mielenkiintomme herättämiseksi? ;-)
"Vitamin D is one of the oldest hormones that have been made in the earliest life forms for over 750 million years. Phytoplankton, zooplankton, and most plants and animals that are exposed to sunlight have the capacity to make vitamin D. Vitamin D is critically important for the development, growth, and maintenance of a healthy skeleton from birth until death."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12520530
Voihan se olla mahdollista, että haitta liittyy kalanmaksaöljyyn ja sen liialliseen A-vitamiiniin. Linkittämäsi tieteellinen artikkeli on minulle tuttu. Suosittelen muuten sen lukemista kaikille, jotka vielä käyttävät kalanmaksaöljyä D-vitamiinin lähteenä (mitä ei pitäisi tehdä). Artikkelin pääsee lukemaan klikkaamalla tätä.
VastaaPoistaMitä jälkimmäiseen kommenttiisi tulee, niin ajattelin asian käytännöllistä merkitystä lukijoilleni, joita aina ajattelen tätä blogia kirjoittaessani. Sikäli asia on mielestäni todellakin akateeminen.
Toki, anteeksi että ajattelin/kirjoitin ääneen. Pidin vain huomiota mielenkiintoisena.
VastaaPoistaToki näyttää että vain kädellisillä D-vitamiini osallistuu olennaisesti immuunipuolustukseen, mikä on mielenkiintoista.
Jatkaakseni kasvikunnan D-vitamiinista, tässä kotimainen tutkimus eri sienilajien D2-vitamiinipitoisuuksista:
http://tinyurl.com/y9th9md
"Vitamin D2 was almost totally absent in cultivated mushrooms, while some wild mushrooms contained high concentrations of this vitamin (4.7–194 μg/100 g dry weight). Ergosterol was the most abundant sterol found in mushrooms, and its contents were higher in cultivated mushrooms (602.1–678.6) than in wild mushrooms (296–489 mg/100 g dry weight). The contents of vitamin D2 and ergosterol varied greatly and moderately, respectively, between different parts of the mushrooms and were lowest in stipes. In addition, high variation in vitamin D2 contents between individual fruiting bodies was found."
Eli vaihtelu D2-pitoisuuksissa oli valtavaa, 5 - 195 µg:n välillä per 100 grammaa. Metsästä poimitut sienet ovat siis ylivoimaisesti ravinnon paras D-vitamiinin lähde (D2).
Mitäs mieltä olet tästä tuotteesta? http://www.iherb.com/Carlson-Labs-Solar-D-Gems-4-000-IU-360-Soft-Gels/12663?at=0
VastaaPoistaTuossahan on myös kalanmaksaöljyä, mutta A-vitamiinista ei manita mitään tuotetiedoissa.
Hei Anni,
VastaaPoistaOtin jo aiemmin kantaa tässä ketjussa kalanmaksaöljyyn D-vitamiinin lähteenä (ks. yllä). Kalanmaksaöljy siis sisältää runsaasti A-vitamiinia, joka heikentää liiallisena luustoa. Sen vuoksi en suosittele kalanmaksaöljyä D-vitamiinin lähteenä. Parempi käyttää jotain muuta valmistetta.
Linkittämässäsi iHerbissä on todellakin halpoja D-vitamiinivalmisteita - olen itsekin tilannut sieltä - mutta valmisteiden laadusta ei ole mitään tietoa. Käyttäjäkokemusten mukaan D-vitamiinistatusta kuvaavat kalsidiolitasot ovat kuitenkin nousseet niillä hyvin, joten se osoittaa, että ainakin niissä on D-vitamiinia. ;-)
Päädyin tilaamaan sieltä Now:n D-vitamiinia, siellä vaan tosiaan oli niin paljon valikoimaa, että oli vähän vaikea päättää mitä tilaisi. Tuota Carlsonia oli vaan muualla suositeltu, enkä tosiaan olisi tuoteselostetta lukematta edes tajunnut, että se sisältää kalanmaksaöljyä. Aika hämääviä nuo tuotteiden nimet välillä.
VastaaPoistaTuskin huono valinta, minullakin on Now'ta.
VastaaPoista