Fruktoosi-glukoosisiirappi (tai glukoosi-fruktoosisiirappi) on viime vuosina voimakkaasti yleistynyt makeutusaine. Elintarviketeollisuus käyttää sitä paljon sen edullisuuden vuoksi. Lisäksi sitä on nestemäisenä helppo kuljettaa ja sekoittaa tuotannossa muihin raaka-aineisiin. Fruktoosi-glukoosisiirappia valmistetaan kemiallisesti maissitärkkelyksestä.
Fruktoosi-glukoosisiirapissa on se ongelma, että se lisää insuliiniresistenssin, rasvamaksan, metabolisen oireyhtymän ja dementian riskiä, kuten myös eristetty fruktoosi (hedelmien mukana saatavaa fruktoosia ei ole syytä pelätä). Lisäksi fruktoosi-glukoosisiirappi lisää elimistön lievää systeemistä tulehdusta ja ruokkii syöpäsoluja.
Nyt uudessa eläinkokeessa on osoitettu, että fruktoosi-glukoosisiirappi on aineenvaihdunnallisesti haitallisempaa kuin tavallinen sokeri (sakkaroosi, sukroosi), vaikka niiden fruktoosin ja glukoosin suhteet olisivat täsmälleen samat (50/50). Erot niiden välillä johtuvat siitä, että fruktoosi-glukoosisiirapissa fruktoosi on vapaana monosakkaridimuotona, kun sakkaroosissa se on sidottuna disakkaridina. Vapaa fruktoosi häiritsee verensokerin säätelyä pahemmin kuin sidottu fruktoosi. Sen vuoksi fruktoosi-glukoosisiirapin arvioidaan lisäävän enemmän tyypin 2 diabeteksen ja sydäntaudin riskiä.
Oma kantani on, että viimeistään tässä vaiheessa elintarviketeollisuuden, jos se haluaa noudattaa vastuullisia eettisiä periaatteita, pitäisi lopettaa eristetyn fruktoosin ja fruktoosi-glukoosisiirapin käyttö makeuttamisessa. Sitä odotellessa me kuluttajat voimme kaupassa lukea tuoteselosteita. Sellaiset tuotteet on parasta jättää ostamatta, joissa lukee, että niissä on lisättyä fruktoosia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai glukoosi-fruktoosisiirappia.
Viitteitä:
Sheludiakova A, et al. Metabolic and behavioural effects of sucrose and fructose/glucose drinks in the rat. Eur J Nutr. 2011 Jul 29.
Dekker MJ, et al. Fructose: A highly lipogenic nutrient implicated in insulin resistance, hepatic steatosis and metabolic syndrome. Am J Physiol Endocrinol Metab. 2010 Sep 7.
Stanhope KL, et al. Consuming fructose-sweetened, not glucose-sweetened, beverages increases visceral adiposity and lipids and decreases insulin sensitivity in overweight/obese humans. J Clin Invest. 2009 May;119(5):1322-34.
Fruktoosi-glukoosisiirapissa on se ongelma, että se lisää insuliiniresistenssin, rasvamaksan, metabolisen oireyhtymän ja dementian riskiä, kuten myös eristetty fruktoosi (hedelmien mukana saatavaa fruktoosia ei ole syytä pelätä). Lisäksi fruktoosi-glukoosisiirappi lisää elimistön lievää systeemistä tulehdusta ja ruokkii syöpäsoluja.
Nyt uudessa eläinkokeessa on osoitettu, että fruktoosi-glukoosisiirappi on aineenvaihdunnallisesti haitallisempaa kuin tavallinen sokeri (sakkaroosi, sukroosi), vaikka niiden fruktoosin ja glukoosin suhteet olisivat täsmälleen samat (50/50). Erot niiden välillä johtuvat siitä, että fruktoosi-glukoosisiirapissa fruktoosi on vapaana monosakkaridimuotona, kun sakkaroosissa se on sidottuna disakkaridina. Vapaa fruktoosi häiritsee verensokerin säätelyä pahemmin kuin sidottu fruktoosi. Sen vuoksi fruktoosi-glukoosisiirapin arvioidaan lisäävän enemmän tyypin 2 diabeteksen ja sydäntaudin riskiä.
Oma kantani on, että viimeistään tässä vaiheessa elintarviketeollisuuden, jos se haluaa noudattaa vastuullisia eettisiä periaatteita, pitäisi lopettaa eristetyn fruktoosin ja fruktoosi-glukoosisiirapin käyttö makeuttamisessa. Sitä odotellessa me kuluttajat voimme kaupassa lukea tuoteselosteita. Sellaiset tuotteet on parasta jättää ostamatta, joissa lukee, että niissä on lisättyä fruktoosia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai glukoosi-fruktoosisiirappia.
Viitteitä:
Sheludiakova A, et al. Metabolic and behavioural effects of sucrose and fructose/glucose drinks in the rat. Eur J Nutr. 2011 Jul 29.
Dekker MJ, et al. Fructose: A highly lipogenic nutrient implicated in insulin resistance, hepatic steatosis and metabolic syndrome. Am J Physiol Endocrinol Metab. 2010 Sep 7.
Stanhope KL, et al. Consuming fructose-sweetened, not glucose-sweetened, beverages increases visceral adiposity and lipids and decreases insulin sensitivity in overweight/obese humans. J Clin Invest. 2009 May;119(5):1322-34.
Olisikohan luonto juuri siksi järjestänytkin niin, että fruktoosin imeytyminen suurilla annoksilla on ihmisessä huonoa? Kyllä minäkin nykyään seurailen tosiaan, onko juomia mahdollisesti makeutettu juuri noilla aineilla. Minusta näiden haitat on paljon selkeämmin osoitettu kuin intensiivimakeuttajien (joiden kannattaja en ole myöskään).
VastaaPoistaFruktoosihan myös lisää AGE -tuotteiden ilmaantumista, joista olet viimeaikoina kirjoitellut ja käynyt keskustelua FB:ssä.
Toisaalta, hedelmien ja marjojen fruktoosista ei pidä mielestäni huolestua, koska ne toistuvasti osoitettu ruoka-aineina terveellisiksi.
Ehkä vatsavaivoista kärsivien on myös hyvä tietää, että fruktoosi voi lisätä tavallisia vatsavaivoja kuten turvotusta ja ilmavaivoja sekä vatsakipua.
Tässä muuten mielenkiintoinen kaikille avoin katsaus fruktoosiin: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3075927
Kiitos kommentoinnista Reijo. Samaa mieltä, ja myös mainintasi, että fruktoosi lisää AGE-tuotteiden muodostumista pitää paikkansa. Jälkiviisaasti on helppo todeta, että oli virhe, kun aiemmin fruktoosin kohdalla huomiota kiinnitettiin pelkästään huomiota sen hitaammin verensokeria kohottavaan vaikutukseen. Eristetyn fruktoosin muut haitalliset vaikutukset kuitenkin painavat vaa'assa enemmän.
VastaaPoistaOlen aina fruktoosista puhuttaessa korostanut, että kokonaisia hedelmiä ja marjoja ei sen takia pidä pelätä (runsas hedelmämehujen nauttiminen on jo haitallista). Linkkisi takana oleva artikkeli on myös hyvä.
Kiinnostavaa. Muistan lukeneeni että joku tutkija ehdotti jo että fruktoosin ja glukoosin sidos on erilainen kuin ruokosokerissa mikä tekee näistä metabolisesti erilaisia. Sidokset ovat toki vain yksi asia, esimerkiksi trialeissa joissa on verrattu ruokosokeria/fruktoosia vastaavaan määrään hunajaa (jossa on hurjasti fruktoosia) on tulos ollut kuin hedelmien suhteen - hunaja on edistänyt terveysmarkkereita.
VastaaPoistaJos teitä alan miehiä kiinnostaa kommentoida tuota sidoshommaa niin kiitos - vatsakipuisena kun ei huvita itse tarkistaa. ^^
Reijo, etkös kirjoitellut fruktoosin imeytymishäiriöistä fodmap-jutuissa tuossa aiemmin? Jokin evoluutiotekijä saattaa ollakin taustalla, kuka tietää.
Jep, hyvä huomio Neomide. Niin taitaa olla, että hunaja vaikutaa paremmin joihinkin terveysmarkkereihin, ainakin koe-eläimillä. Tuo sidosasia vaatii kyllä työtä. Minä en osaa sanoa vielä oikein mitään asiasta.
VastaaPoistaFruktoosin imeytyminen ihmisellä on huonoa. Jos annetaan 50 gramman annos, yli 80 % imeyttää sen huonosti. Jos annetaan 35 gramman annos 40 % imeyttää sen huonosti. Glukoosin samanaikainen läsnäolo, kuten sakkaroosissa, edesauttaa fruktoosin imeytymistä merkittävästi. Tähän perustuu se, että FODMAP -ruokavaliossa sakkaroosi on sallittu, mutta hunaja ei. Kts. http://bit.ly/qhPo36
Toinen tärkeä asia, joka vaikuttaa AGE -tuotteiden kertymiseen elimistössä, on elimistön vallitseva sokeritaso. Mitä korkeampi on verensokeri, sen enemmän ilmeisesti AGE -yhdisteitä syntyy. Siten olisikin mielenkiintoista nähdä eräs päivä tutkimus, jossa ruokavaliolla laskettaisiin verensokeria (esim. VHH:lla, jossa myös paljon AGE:a) ja toisenlaisella ruokavaliolla (esim. vähärasvaisella) pyrittäisiin lähinnä välttämään AGE -yhdisteitä. Olisiko jompikumpi tehokkaampi?
Hunaja on myös vaikuttanut valkoista sokeria paremmin paksusuolen bakteerikantaan. Se on lisännyt hyödyllisinä pidettyjen bifidobakteerien muodostumista. Lisäksi hunajalla on lievän antibakteerisia ominaisuuksia.
VastaaPoistaReijo, kerta-annoksesta fruktoosin imeytyminen voi olla huonoa, mutta monet saavat sitä runsaasti pitkin päivää. Ajattelepa vaikka jotain nörttiä, joka juo kokista pitkin päivää tietokoneen ääressä.
Endogeeninen AGE-aineiden tuotanto on tosiaan merkittävä asia. Niiden muodostumisen määrä riippunee paljon verensokerin säätelystä. Kuten tunnettua, diabeetikoilla endogeenist AGE-aineiden muodostumista on paljon. Heille erityisen tärkeää on siksi verensokeritasojen hallinta, mutta sen lisäksi myös ruoan valmiiden AGE-tuotteiden välttäminen olisi mitä suositeltavinta. Näkisinkin parhaana heille sellaisen kasvikunnan tuotteita suosivan karppaamisen, jossa vältetään paistamista ja grillaamista.
Tää on mielenkiintoinen asia -lisänä siihen vielä sellainen näkökulma, että kaikki glukoosi-fruktoosisiirappi ei ole valmistettu maissitärkkelyksestä. Sitä valmistetaan myös vehnästä ja ohrasta.. On välillä väsyttävää olla yhteydessä valmistajiin ja kysellä mistä se tällä kertaa on tehty ja välillä vastaus on, että vaihtelee valmistuserien mukaan.. Meillä ollaan siis jätetty pari vuotta sitten kyseiset tuotteet pois ostoskorista...
VastaaPoistaOlen miettinyt viime aikoina tätä glukoosi-fruktoosisiirappi asiaa ja miettinyt onko mahdollisesti myös tärkkelyssiirappi samalla listalla? Sehän valmistetaan vehnästä. Pitäisikö sitäkin välttää vai onko se kokonaan eri asia? Onko teillä tietoa asiasta?
VastaaPoistaMinuakin kiinnostaisi tuo tärkkelyssiirapin haitallisuus. Vai onko se taas sama kuin pelkkä glukoosisiirappi, joka on myös valmistettu maissista, vehnästä tai ohrasta. Eikö nämä sitten yksin käytettyinä ole yhtä haitallisia kuin yhdistettynä tuohon fruktoosiin? Vai tulisiko näitäkin mahdollisesti välttää?
VastaaPoistaSakkaroosissa eli tavallisessa sokerissa glukoosi- ja fruktoosimolekyylin välinen sidos on ruoansulatuksen kannalta niin heikko, ettei siitä kannata edes välittää.
VastaaPoistaGlukoosi on ihmiselle hyödyllistä, kun taas fruktoosi on myrkyllistä. Fruktoosi lisää pahoja kolesteroleja ja aiheuttaa paljon samoja vaivoja mm. maksalle kuin alkoholi. Hedelmät on kuitenkin terveellisiä, koska fruktoosi sitoutuu helposti selluloosaan eli ravintokuituun, jolloin se ei imeydy verenkiertoon.
Kannattaa katsoa YouTubesta dokumentti "Sugar: The Bitter Truth".
Tarkentaisin vielä ylläolevaan keskusteluun:
VastaaPoista-onko siis glukoosisiirapin vaikutukset haitattomia?
Eli vaikutukset eivät ole samat kuin esim. glukoosi-fruktoosisiirapin tai fruktoosi-glukoosisiirapin?
Voiko siis glukoosisiirappia sisältäviä tuotteita syödä hyvällä omatunnolla vai tulisiko niitä välttää?
Kiitos viisaammille jo etukäteen vastauksesta!
Glukoosi ja glukoosisiirappi kohottavat verensokeria turhan nopeasti. Siksi niitäkään ei ole terveellistä syödä paljon. Kaiken sokerin syömisen kanssa on terveellisintä noudattaa pidättyväisyyttä.
VastaaPoistaOn tosi outoa, että diabeetikoille suositellaan hedelmäsokerin käyttöä eli siis fruktoosin, jos se siis vaikutttaa insuliiniresistenssiin. Tunnetustihan hedelmäsokerissa on matalampi glykeeminen indeksi, jonka pitäisi olla hyvä juttu..
VastaaPoistaSuositellaanko vieläkin? Suositus on peräisin ajalta jolloin oli tiedossa hedelmäsokerin matalampi glykeeminen indeksi mutta eivät sen haitat. Viralliset tahot ovat hyvin hitaita reagoimaan uuteen tutkimustietoon.
VastaaPoistaJuhana, entä miten paha on glukoosisiirappi? On liki mahdoton löytää jäätelöä jossa tuota tököttiä ei olisi. Onko se "vähemmän paha" kuin glokoosi-fruktoosisiirappi. Asiasta on vaikea löytää tietoa.
VastaaPoistaHei, tuossa edellä jo sanoin, että glukoosisiirapin heikkoutena on nopea verensokeria kohottava vaikutus. Jäätelössä on kuitenkin myös rasvaa ja proteiinia, joiden voi otaksua samanaikaisesti saatuna hidastavan tuota vaikutusta. Ei siis jäätelön mukana saatuna hirveän huono raaka-aine, mutta eihän jäätelö kokonaisuutena mitään terveysruokaa ole. :-)
VastaaPoistaEli onko glukoosisiirappi siis maissisiirappia ja nostaa verensokerin nopeammin kuin tavallinen sokeri?
VastaaPoistaEntä mitä mieltä Juhana olet Stevia rebaudianan päivittäisestä käytössä jogurttiin, pirtelöihin?
Kiitoksia vastauksesta jo etukäteen, nämä ovat tärkeitä asioita. On hyvä että otat ne esille.
Joo, glukoosin glykeeminen indeksi on korkeampi kuin sakkaroosin (tavallinen sokeri) eli glukoosi nostaa verensokeria nopeammin kuin tavallinen kidesokeri.
VastaaPoistaStevian kohtuullinen päivittäinen käyttö on OK. Se auttaa vähentämään sokerin käyttöä, mikä on mielestäni hyvä asia.
Hei Juhana, kiitos kiinnostavasta kirjoituksestasi! Viittaat kommenttiketjussa kokista juoviin nörtteihin, mutta suomalaisen kokiksen ainesosaluettelossa fruktoosia tai glukoosi-fruktoosisiirappia ei mainita. Sen sijaan juoma makeutetaan sokerilla. Ilmeisesti makeutustapa riippuu pullottajasta, ja Yhdysvalloissa käytetään pääsääntöisesti glukoosi-fruktoosisiirappia. Jäikö minulta jotain ymmärtämättä?
VastaaPoistaHei, ymmärsit varmaan ihan oikein. Kommentissa tosiaan ohimennen puhuin kokiksesta. Se heittoni ei perustunut tuoteselosteen tarkistamiseen. Kun en itse juo kokista, en tullut ajatelleeksi, että suomalaisen kokiksen sisältö voisi erota amerikkalaisesta. Vaikka suomalaisessa tavallisessa Coca-Colassa käytetään makeutuksena sokeria, sekään ei ole hyvä.
VastaaPoistaCoca-Colan suomalaisella nettisivulla on muuten kuluttajia harhaanjohtavaa kirjoittelua koskien virvoitusjuomia ja ylipainoa, sokeria ja diabetesta sekä sokerin lihottavuutta. Oikein yllätyin, kun luulin, että virvoitusjuomateollisuus ei enää yrittäisi kieltää haittoja tupakkateollisuuden aiempaan tyyliin.
Kiitos vastauksesta! En tosiaan ajatellut, että sokerikaan olisi hyvä juttu (enkä onneksi itse ole edes pitänyt kokiksestä enää vuosiin). Viime viikolla televisiossa alkoi kiinnostava tv-sarja lihavuudesta (varmaankin katsoit, mutta löytyy Areenasta), joka sai minut kiinnostumaan tuoteselosteista uudella tavalla ja siksi päädyin blogiisi.
VastaaPoistaKiinnitin itsekin huomiota siihen, miten mielikuviin pyritään coca colan suomalaisilla nettisivuilla vaikuttamaan: hyvää materiaalia mediakritiikin opiskeluun esim. lukioissa.
Luin toissakesänä artikkelin, jossa puhuttiin yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Siinä oli kiinnitetty huomiota lasten ylipainoon ja etenkin siihen, ettei sitä saatu dieetillä ja liikunnalla pois. Tutkijat olivat huomanneet, että rasva oli kapseloitunut, eikä sen kulutukseen tepsineet ruokavalio tai liikunta. Tutkimuksessa todettiin glukoosisiirapin varastoituvan ihmiskehoon näin. Yhdysvalloissa tavallinen sokeri on korvattu jo vuosikymmeniä glukoosisiirapilla kustannus- ja maissin liikatuotannollisista syistä. Oletko kuullut tällaisesta tutkimuksesta? Itseäni harmittaa, etten kirjoittanut siitä tietoja tarkemmin ylös.
VastaaPoistaHei, kapseloituminen kuulostaa minusta tässä tapauksessa oudolta, ja haluaisin nähdä sen tueksi tutkimusnäyttöä ennen kuin uskon sen. Olen muuten kirjoittanut glukoosi-fruktoosisiirapin haitoista tässäkin kirjoituksessani. Mutta olen siis sitä mieltä, että liiallista fruktoosia kannattaa joka tapauksessa välttää. Hedelmiä ei pidä silti alkaa vältellä sen pelossa, koska hedelmien syönnin hyödyt peittoavat fruktoosin haitat.
VastaaPoistaTuntuu, että elintarviketeollisuus ei kuule tai sitten kuulee, mutta ei välitä. Minua huolestuttaa tämä kovasti ja toivoisin enemmön keskustelua mediassa. Ilmeisesti Ruotsissa näitä asioita on median kautta saatu ihmisten tietoisuuteen, mikä on johtanut siihen, että elintarvikkeiden ainesosalistoja on lyhennetty.
VastaaPoista