D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä terveillä mutta keskivartalolihavuudesta kärsivillä keski-ikäisillä miehillä, kertoo uusi plasebokontrolloitu tutkimus.
Lähde:
Nagpal J et al. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial of the short-term effect of vitamin D3 supplementation on insulin sensitivity in apparently healthy, middle-aged, centrally obese men. Diabet Med. 2009 Jan;26(1):19-27.
Ulos aurinkoon vaan.
VastaaPoistaHannele kirjoitti:
VastaaPoista"Ulos aurinkoon vaan."
Kesäkuukausina auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa todellakin muodostuu D-vitamiinia, mutta ei syksystä kevääseen. Siksi suurimman osan vuodesta tarvitaan D-vitamiinilisää.
mikä on mielipiteesi kehomme D-vitamiinin varaston pituudeksi?
VastaaPoistaeräät ravitsemusalan henkilöt sanovat sen olevan n. 3-4 kk kun toiset väittävät sen olevan
max 1 1/2 kk. Eräät sanovat että viikon etelänmatka (jos ottaa aurinkoa) antaa meille 3-4 kk D-vitamiinivaraston. oletko samaa mieltä?
onko kalan D-vitamiini D2:sta vai D3:sta?
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä, Anonyyymi. Suomessa ajatus D-vitamiinivarastoista pitää sisällään sen olettamuksen, että olisi jotain riittävästi varastoitavaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että edes kesän aikana tai välittömästi kesän jälkeen suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot eivät saavuta optimitason alarajaa.
VastaaPoistaKesän jälkeiset matalat D-vitamiinitasot on todettu esimerkiksi Heli Viljakaisen väitöskirjatutkimuksessa. Siinä syyskuussa mitattu D-vitamiinitaso oli keskimäärin 62 nanomoolia litrassa. Talvisin ja keväisin se on vielä alempi. Ja tavoitetaso on siis vähintään 80 nanomoolia litrassa, tai vielä mieluummin 90–100 nanomoolia.
Henkilöillä, jotka tietoisesti ottavat aurinkoa tankatakseen D-vitamiinia, tilanne saattaa olla toinen. He voivat saavuttaa sellaiset tasot, joiden turvin voi elää jonkin aikaa ilman D-vitamiinilisää. Kysymys on siis kovasti siitä, kuinka suurta D-vitamiinin muodostus on sinä aikana, kun auringon UVB-säteilyä on saatavana. Käytännössä olen esimerkiksi itse alkanut ottaa D-vitamiinia vasta pari viikkoa kaukomatkan jälkeen ja silloinkin parin viikon ajan hieman vähemmän kuin käyttäisin normaalisti.
Kalassa on D3-vitamiinia. D2-vitamiinia, jonka metaboliset vaikutukset elimistössä eivät ole täysin D3:n arvoisia, on tietääkseni ruoka-aineista vain sienissä.
Tuli vielä mieleen äskeiseen viestiini lisäten, että onko äidinmaidossa D-vitamiinia?
VastaaPoistaMietin vain, että miten imeväiset ja pienet lapset ovat saaneet D-vitamiininsa entisaikoina ennekuin lapsille syötettiin ravintolisiä...?
Eräät D-vitamiinitutkijat ovat käsitelleet tätäkin kysymystä. Jos äidin D-vitamiinitasot ovat korkeat runsaan auringossa oleskelun ansiosta, mihin olemme evoluution aikana lähellä päiväntasaajaa tottuneet, myös äidinmaidon D-vitamiinitasot olisivat riittävät. Mutta ei siis Suomessa, eikä täkäläisillä auringonvalon saantimäärillä.
VastaaPoistaJa täällä lapset ovatkin kärsineet riisitaudista, joka johtuu vakavasta D-vitamiinin puutoksesta. Juuri riisitaudin ehkäisemiseksi lapsillehan annetaankin D-vitamiinilisää. Jos lapsille annettavan D-vitamiinin määrä olisi suurempi, se ehkäisisi hyvin myös ykköstyypin diabetesta, kuten olen aiemmin tässä blogissa Lancetissä julkaistuun suomalaiseen syntymäkohorttitutkimukseen tukeutuen selvittänyt.
Samainen anonyymi jatkaa pohtimistaan...
VastaaPoistaVaikka solarium ei olekaan järin turvallista, niin käytännössä onko siitä mahdollista saada D-vitamiinia talvella? Entä valolampuista, joilla hoidetaan kaamosmasennusta? Varsinkin solariumin tehohan perustuu kait juuri noille säteilyille, joiden vaikutuksesta D-vitamiinia ihossamme muodostuu.
Näetkö terveellisenä syödä kalaa joka päivä, mikäli vaihtelee lajeja niin, että syö yhtä lajia 1 tai korkeintaan 2 kertaa viikossa? Pidän kalasta ja niistä saisi kätevästi omegat, D:een ja seleenin + vielä kalsiumia ym.ravintoaineita. Muutoin en juuri eläinkunnantuotteita käytä, paitsi silloin tällöin kananmunaa. Muu valkuainen tulee pääosin pähkinöistä, siemenistä ja palkokasveista.
Solariumeista olisi periaatteessa mahdollista saada D-vitamiinia, mutta Suomessa Säteilyturvakeskus rajoittaa niissä käytettävien lamppujen UVB-säteilyn määrää. Sen vuoksi D-vitamiinin muodostuminen niistä on täällä vähäistä. Olen kyseenalaistanut käytännön, koska mielestäni olisi järkevää käyttää solariumeissa lamppuja, joissa UVA- ja UVB-säteilyä olisi samassa suhteessa kuin auringossa. Kaamosvalolampuista ei D-vitamiinia saa.
VastaaPoistaKalaa voi syödä joka päiväkin, varsinkin jos yrittää valita sellaisia kalalajeja, joissa on vähemmän ympäristömyrkkyä. Sekä Itämeren että Suomen sisävesien villit kalat ovat valitettavasti melko saastuineita. Toisaalta esimerkiksi kasvatetun lohen D-vitamiinipitoisuus voi olla vain yksi neljäsosa villin lohen D-vitamiinipitoisuudesta, jos oikein muistan.
Paljon kalaa syövien suomalaisten kalastajien kuolleisuus on alempaa kuin suomalaisten keskimäärin. Se osoittaa käytännössä, että kalaa voi syödä usein. Kalan terveyshyödyt ovat suuremmat kuin ympäristömyrkkyjen haitat, ainakin nykyisellä saastuneisuustasolla.
kiitos! nyt uskallan jatkaa kalan syömistä. :)
VastaaPoista