Valtimoiden ja sydämen aortan kalkkiutuminen on plakin muodostumisesta suhteellisen riippumaton prosessi. Siihen ei vaikuta esimerkiksi kolesterolin alentaminen statiinilääkityksellä, vaan tarvitaan muita keinoja.
Joulukuussa julkaistussa pienessä tutkimuksessa on nyt havaittu, että aggressiivisella yhdistelmähoidolla voidaan vähentää verisuonten kalkkiutumista useimmilla hoidetuista. Tutkimukseen osallistui 45 henkilöä, joilla tutkimuksen alkaessa oli havaittavissa verisuonten kalkkiutumista. Heitä hoidettiin yhdistelmäterapialla, jonka osatekijöitä olivat statiinilääkitys, niasiinilisä, omega-3-lisä ja ruokavalioneuvonta. Sen lisäksi potilaat saivat huomattavan runsasta D3-vitamiinilisää, jolla tavoiteltiin peräti vähintään 125 nmol/l (50 ng/mL) suuruisia seerumin D-vitamiinitasoja.
Noin puolentoista vuoden hoidon jälkeen kolesteroli- ja triglyseridiarvot olivat parantuneet huomattavasti, mutta sen lisäksi myös verisuonten kalkkiutuminen oli vähentynyt tuntuvasti lähes puolella hoidetuista.
Verisuonten kalkkiutumisen väheneminen oli todennäköisesti seurausta ennen kaikkea huomattavan suuren D-vitamiinilisän käytöstä. Silti en suosittele, että lukijani omin päin lähtisivät käyttämään aivan niin suurta D-vitamiinilisää, että sillä voitaisiin ylläpitää tutkimuksessa tavoiteltuja tasoja.
D-vitamiinin lisäksi myös K2-vitamiinista on selvää hyötyä verisuonten ja aortan kalkkiutumisen ehkäisemisesssä. Siitä on näyttöä niin väestötutkimuksista kuin eläinkokeistakin. Nykyään pystytään myös selittämään niitä mekanismeja, joilla K2-vitamiini kalkkiutumista ehkäisee, kuten olen tässä blogissanikin aiemmin kertonut. Nyt puheena ollutta tutkimusta johtanut sydänlääkäri William Davis kirjoittaa muuten Track Your Plaque -sivuillaan myös K2-vitamiinin hyödyistä, vaikka sitä ei käytettykään tässä tutkimuksessa.
Lähde:
Davis W et al. Effect of a Combined Therapeutic Approach of Intensive Lipid Management, Omega-3 Fatty Acid Supplementation, and Increased Serum 25 (OH) Vitamin D on Coronary Calcium Scores in Asymptomatic Adults. Am J Ther. 2008 Dec 15; [Epub ahead of print]
Saako mielestäsi K2 MK-7:aa popsimalla verisuonten kannalta samat terveysedut kuin K2 MK-4:stä? Aiheesta on polemiikkia, eikä kukaan tunnu tietävän asiasta kovinkaan paljoa.
VastaaPoistaMinäkin olen huvittuneena seurannut erään nettifoorumin hämmentynyttä keskustelua aiheesta. :-D
VastaaPoistaNaton sisältämä menakinoni-7 (MK-7) on ihanteellinen K2-vitamiinin muoto, sen on todennut hollantilainen huippu-K-vitamiinitutkija Leon Schurgers. Tosin menakinoni-4 (MK-4) toimii myös, mutta koska sen puoliintumisaika elimistössä on lyhyempi, sitä pitäisi saada enemmän ja useammin kuin kuin MK-7:ää.
Olennaista K2-vitamiinissa on sen kyky karboksyloida K-vitamiinista riippuvaisia proteiineja, esimerkiksi matriksi Gla proteiinia.
Tässä blogientryssä käsiteltyä tutkimusta johtanut lääkäri William Daviskin pitää omassa blogissaan nattoa periaatteessa ihanteellisena K2-vitamiinin lähteenä, vaikkakaan hän ei pidä sen mausta. Nettifoorumin ihmisiä saattaa kiinnostaa se, että Davis on vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattaja. ;-)
http://heartscanblog.blogspot.com/2007/12/food-sources-of-vitamin-k2.html
Tästä omasta blogistani löytyy linkkeineen itse asiassa erittäin paljon tietoa K-vitamiinista. Erityisesti suosittelen sinulle ja muillekin sitä Schurgersin englanninkielistä online-luentoa, joka löytyy jostain K2-vitamiinia käsitelleestä blogikirjoituksestani (klikkaa sivupalkin tägejä löytääksesi).
Jos ei ole nattoa saatavilla, mistä muualta saisi tuota K2-vitamiinia?
VastaaPoistaYaelian, joissakin kypsytetyissä juustoissa, kuten edamissa ja goudassa, on kohtalaisesti K2-vitamiinia. Myös broileri ja kalkkuna ovat lähes yhtä hyviä lähteitä, vaikkakin juustojen K2-vitamiini on todennäköisesti elimistössä aktiivisempaa kuin broilerin ja kalkkunan sisältämät muodot.
VastaaPoistaJos on jo todettua verisuonten ja aortan kalkkiutumista, saattaisi olla paikallaan käyttää K2-vitamiinilisää. Ainakin suomalaisissa luontaistuotekaupoissa myydään K2-Vitanatto-nimistä valmistetta, jonka uskoisin olevan ihan hyvä.
Kiitos! Suonet ja aortta ovat priimakunnossa, joten taidan tyytyä saamaan K2-vitamiinini juustosta.
VastaaPoistaKuinkahan hyvä K2-vitamiinin lähde on hapankaali? Varmaankaan ei ole Natton veroinen, mutta hapankaalia löytyisi lähikaupasta ja kuuluu jo ruokavalioon.
VastaaPoistaHei Anonyymi,
VastaaPoistaEn tiedä hapankaalin K2-vitamiinipitoisuudesta. Saattaa olla, että siinä ei ole lainkaan.
Seuraavasta löytyy myös hapankaali K2 lähteenä. Nattossa K2'sta kuitenkin 200 kertaisesti:
VastaaPoistahttp://www.westonaprice.org/basicnutrition/vitamin-k2.html#supplementing
Niinpä näyttää olevan. Hapankaalin K2-vitamiinipitoisuus on kuitenkin kovin vähäinen jopa juustoihin ja broileriin verrattuna. Muissa tutkimuksissa broilerin ja kalkkunan K2-vitamiinipitoisuus on korkeampi kuin tuolla usein epäluotettavaksi osoittautuneella Weston A. Pricen sivustolla.
VastaaPoistaVoiko kalalle pahasti allerginen käyttää kalaöljyjä? Jos ei voi, mitä suosittelet omega-3 lähteeksi? Olen kuullut, että ALAsta muuntuu EPAksi ja DHAaksi varsin pieni prosentti.
VastaaPoistaHei, pitäisi voida käyttää, koska allergiat johtuvat yleensä allergioista proteiineille. Puhdistetuissa kalaöljyissä ei ole kalan proteiineja jäljellä. Parasta kuitenkin kokeilla ensin hyvin pienellä määrällä.
VastaaPoistaKalaöljyjä korvaa osittain kasvikunnan alfalinoleenihappo, jota on rypsiöljyssä, pellavansiemenöljyssä ja saksanpähkinöissä.
Varsinkin iäkkäillä ihmisillä konversio EPA:ksi ja DHA:ksi on kuitenkin vähäistä, kuten olitkin kuullut. Varsinkin aivoille olisi hyvä saada riittävästi DHA:ta, ja sen vuoksi voi olla järkevää käyttää levästä valmistettuja DHA-kapseleita, jos kalaa tai kalaöljyjä ei voi ollenkaan käyttää. Kapseleita voi tilata ainakin ulkomailta, saatavuudesta Suomessa en tiedä.
Miksi kalkki kerääntyy verisuonien seinämille? Millainen prosessi se on. Miksi juuri kalkki? Kuitenkin yleisesti puhutaan että rasva tukkii suonet? Onko siis kalkki vaarallista, jos se kerran tukkii suonet :-) Verisuonten sisäpinta endoteeli on kuin teflon pinta ja siihen ei tartu mikään. Jos tuo pinta vaurioituu niin sitten elimistö alkaa paikata vaurioaluetta... miten tyydyttyneet rasvat liittyvät tähän operaatioon?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaKuten blogikirjoituksen ensimmäisessä lauseessa sanon, valtimoiden ja sydämen aortan kalkkiutuminen on plakin muodostumisesta suhteellisen riippumaton prosessi. Eli siis on kaksi toisistaan riippumatonta prosessia.
Olen ymmärtänyt niin, että tavallisimmin alkaa ensin plakin kertyminen valtimoihin, jonka taustalla on tulehdusta, vaahtosolujen kertymistä verisuonten seinämiin ja niin edelleen. Siihen vaikuttavat myös ruokavalion rasvat ja hapettunut LDL-kolesteroli. Kalkkiutuminen on yleensä vasta myöhäisemmän vaiheen asia. On paikallaan yrittää ehkäistä molempia haitallisia prosesseja. Siksi on hyvä yhdistää erilaisia valtimotautien ehkäisyn keinoja.
Kalkkia kertyy mm. sen vuoksi, että ei ole riittävästi karboksyloitunutta matriksi Gla -proteiinia siivoamaan verisuonten seinämiä kalkista. Matriksi Gla proteiinin karboksyloitumisesta huolehtii puolestaan K2-vitamiini. Siten K2-vitamiini on tärkeää juuri tämän kalkkiutumisen ehkäisemisessä, mutta se ei tietääkseni ehkäise ensimmäisen vaiheen plakin muodostumista.
Tästä ei pidä ajatella, että normaali kalsiumin saanti ruokavaliosta olisi haitallista. Se ei ole. Mutta kalsiumlisien käytöstä voi olla haittaa, jos jo ruokavaliosta saadaan riittävästi kalsiumia.