"Superfoodit" on suomen kieleen hiljattain ujutettu termi, jolla tarkoitetaan tiettyjä eksoottisia ja kalliita ruokia. Nimitystä käytetään muun muassa monilla nettisivuilla, joilla näitä tuotteita kaupataan. Termin lanseeraamisen taustalla on mitä ilmeisimmin se, että nämä ruoat halutaan saada näyttämään jotenkin hohdokkailta.
Silti ainakin minusta "superfoods" on pelkästään suomen kieleen sopimaton anglismi, ja sen käyttö kalskahtaa hieman junttimaiselta ja sivistymättömältä.
"Superfoodeihin" luetaan tavallisesti sellaisia eksoottisia ruoka-aineita kuin gojimarjat, macajauhe, inkamarja (oikeammin ananaskirsikka), kaakaorouhe, kaakaovoi ja agavesiirappi. Näitä on luonnehdittu ruuiksi, joiden ravintoainetiheys olisi mahdollisimman korkea ja joissa olisi enemmän antioksidantteja kuin muissa ruuissa. Näillä perustein on annettu ymmärtää, että "superfoodit" tai superruuat olisivat muita ruoka-aineita terveellisempiä.
Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että nämä monesti Etelä-Amerikasta ja Kiinasta tuodut ruoka-aineet olisivat sen terveellisempiä kuin vaikkapa kotoisat mustikat, lehtikaali, pinaatti tai lohi. En ole myöskään vakuuttunut siitä, että kylmäpuristetun rypsiöljyn tai neitsytoliiviöljyn osittainenkaan korvaaminen kaakaovoilla tai kookosrasvalla muuttaisi ruokavaliota yhtään terveellisemmäksi. Todennäköisesti kävisi pikemminkin päinvastoin.
Superfoods-nimitys vaikuttaa lähinnä kauppamiesten lanseeraukselta ja hyvältä bisnekseltä. Internetiin on noussut näitä ruokia kauppaavia nettiliikkeitä kuin sieniä sateella. Eikä ihme, sillä esimerkiksi acai-jauhe maksaa 192 euroa kilo ja gojimarjoista joutuu pulittamaan pahimmillaan 75 euroa kilo (plus postikulut).
Ruokavaliovillitykset menevät ja tulevat
Olen ollut kiinnostunut terveellisestä ravinnosta noin 30 vuoden ajan. Tänä aikana olen ehtinyt nähdä erilaisia ruokavalioihin ja ravintolisiin liittyneitä villityksiä, joihin aina jotkut ovat hurahtaneet. Muoti-ilmiöitä ovat olleet esimerkiksi Herbalife-tuotteet, veriryhmädieetti, vehnänorasjauhe, nonihedelmä, ternimaitokapselit, aloe vera, sinivihreä levä, spelt, ruususuola, valoravinto, pH-ruokavalio, kolloidinen hopea ja ionisoitu vesi.
Yhteistä useimmille näistä markkinoiduista ilmiöistä on se, että niihin liittyy pienten piirien kaupallisia intressejä. Jotkut ovat pyrkineet tekemään niillä rahaa, ja monia on myyty esimerkiksi verkostomarkkinoinnin välityksellä.
Ihmiset lähtevät näihin ruokavalio- ja ravintolisähypetyksiin mukaan, koska maallikot kaipaavat yksinkertaisia patenttiratkaisuja. On helpompaa ostaa pari pussia "superfoodeja" kuin yrittää hahmottaa, millainen on ruokavalion terveellinen kokonaisuus. Suureen yleisöön uppoavat kuin häkä sellaiset ruokavaliot, jotka perustuvat pelkästään yhteen selittävään tekijään (esim. veriryhmä, happo-emästasapaino, hiilihydraattien vähentäminen).
"Superfoodit" eivät silti ole kokonaan humpuukia, mutta pitäisin järkevämpänä niiden käyttöä yksilölliseen harkintaan perustuen. Olisi hyvä, jos näiden ruokien markkinoijat toisivat esille tutkimusnäyttöä siitä, mihin erityisiin oireisiin ja sairauksiin nämä ruuat voivat mahdollisesti tuoda helpotusta. Esimerkiksi gojimarjojen ja macajauheen käytölle voi joillakin ihmisillä hyvinkin olla perusteita.
Yleisesti ottaen tavalliset ihmiset saavat antioksidanttinsa paljon halvemmalla ja helpommin tavallisten ruokakauppojen ruuista. Suosittelenkin käyttämään enemmän esimerkiksi punasipulia, kotimaisia marjoja, saksanpähkinöitä, yrttimausteita, vihreää teetä ja tummaa suklaata. Myös omenien ja sitrushedelmien flavonoidit ovat terveydelle merkittäviä.
Samaa mieltä ruokavalioasioista, mutta yhdestä "villityksestä" on kokemusta sen verran,että Tahitian Noni-juomaa olen ottanut tehostetusti kun on alkanut kurkku tulla kipeäksi jne.Juoma tai usko siihen on peruuttanut useastikin flunssan kohdallani.
VastaaPoistaÄitini tutustui tähän sairastuessaan syöpään ekan kerran,parantuminen leikkaushaavoista ym. oli parempaa kuin kohtalotovereillaan.Mutta tietysti tähän vaikuttaa niin monikin asia. Mutta väsyä se karkottaa ainakin tai se että uskoo sen karkottavan väsyä ; )
Kiitos kommentista, Miia. Kritiikilläni en tarkoittanut sitä, että kaikki hypetetyt ruoka-aineet, ruokavaliot tai ravintolisät olisivat vailla hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Esimerkiksi noni-hedelmällä ja aloe verallakin niitä on. Pikemminkin haluan kohdistaa kritiikkini kärjen siihen, että vaikutuksia usein liioitellaan ja niitä markkinoidaan ikään kuin ne olisivat kaikille tarpeen jatkuvasti käytettyinä.
VastaaPoistaHyvä teksti. Välillä minustakin on tuntunt, että tuo trendikäs "superfoodskene" keskittyy välillä liikaa juuri ulkomaisiin ruokiin. Tuntuu, että ollaan laiskoja keksimään omat vastineet tai ei ehkä aina uskota, että meiltäkin löytyy ravinnetiheää tavaraa. Tulee mieleen tietyt ajat, ehkä 80-luku (?), jolloin kaikki amerikkalainen materia ja muu kulutettava oli jotenkin pop. :D
VastaaPoistaVarmaan moni näistä superfoodeista on oikeasti "terveellisiä", mikä ei poista tosiasiaa, että moni muukin, Suomessa kasvava ja tuotettu on yhtä terveellistä. Itse käytän joitain superfoodeja vain ihan pienenä osana ruokavaliotani, jonka muuten olen laittanut sillä tavalla uusiksi, että olen lisännyt erittäin huomattavasti hedelmien, vihannesten, juuresten ym., pähkinöiden ja kalan käyttöä. Vehnän ja maitotuotteet olen joutunut jättämään jo vuosia sitten yliherkkyyden vuoksi pois. Eli jos joku 10€:n superfood-pussi kestää minulla puoli vuotta, en usko että sillä kukaan rikastuu, mutta saatan saada jotain terveellistä kehooni. Tutkimustulokset ja vertailut ovatkin tervetulleita.
VastaaPoistaSe, että superfoodeista tulee uskonto, että siitä saarnaavat ihmiset eivät syö juuri mitään muuta kuin (ulkomailta tuotua!) "superfoodia" on hölmön tuntuista. Ei voi olla terveellistä, jos syö vain raakasuklaata ja goji-marjoja päivät pitkät (karrikoiden). Ja lisäksi unohtuvat juuri ne kotimaiset "superfoodit" kuten mustikka jne.
"Suosittelenkin käyttämään enemmän esimerkiksi punasipulia, kotimaisia marjoja, saksanpähkinöitä, yrttimausteita, vihreää teetä ja tummaa suklaata. Myös omenien ja sitrushedelmien flavonoidit ovat terveydelle merkittäviä."
VastaaPoistaTäsmälleen samaa toitottavat vähähiilihydraattista ruokavaliota kannattavat.
Olen lukenut kiinnostavan tutkimuksen, jossa verrattiin DNA:n hapettumista kahdella ruokavaliolla. Ensimmäinen koostettiin antioksidanttirikkaimmista superruoista, toinen taas samasta kokonaismäärästä kasvitieteellisesti monipuolisemmin sisältäen mukana myös vähemmän supereita. Jälkimmäinen osoittautui tehokkaimmaksi. Selitys ilmeisesti eri kasvilajien kasvikemiallisten yhdisteiden yhteisvaikutuksissa.
Tuon valossa olisi siis optimaalisinta koostaa ruokavalio mahdollisimman monipuolisesti niin kotimaisista kuin ulkomaisista lähteistä. Niinkuin sekä se mustikka että se punasipuli että se koji (niitä muuten saa aasialaiskaupoista hyvin edullisesti.)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16857842?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=5&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed
Hei Juhana!
VastaaPoistaKiitos hyvästä ja ajankohtaisesta artikkelista! Olen täysin samoilla linjoilla kanssasi. :)
Olen osittain samaa mieltä useamman väitteesi kanssa ja yhdyn siihen että monet superfoodista esitetyt väitteet ovat markkinointikikkoja
VastaaPoistaHaluan kuitenkin täsmentää ja antaa oman näkemyksen asiasta.
Ph-ruokavalio ei ole villitys vaan (uudenlainen) näkemys ihmisen biologisesta toiminnasta.
Hippokrates joka on "lääketieteen isä" sanoikin että ''Ravinto olkoon lääkkeemme ja lääke ravintomme'
Ruoka, juoma, liikunta ja jopa ajatukset aiheuttavat happoja kohossamme. Hapot aiheuttavat väsymystä, huonoa oloa ja jopa sairauksia.
Kukaan ei varmaan voi kiistää maitohappojen aiheuttamat "negatiiviset" tunteet kehossa.
Koska veri on luonnostaan emäksinen (ph n. 7.4) tulisi pääosa meidän ruoasta ja juomasta olla ph-arvoltaan yli sen ettei keho tarvi käyttää omia emäsvarastoja (luissa, hampaissa ja kudoksissa) neutraloidakseen happoja.
Nosta Ph-tasosi juomalla/syömällä tarpeeksi esimerkiksi näitä emäksisöiviä aineita: karpaloa, puolukkaa, sitruunaa, raparperia, greippiä, tomaattia, ituja, kurkkua, parsakaalia, salaattia ym vihreät kasvit, avokaadoa, manteleita, hampun/auringonkukan/kurpitsansiemeniä. Kaikkia näitä nyt ei saa Suomessa kasvatettuna, mutta tämä ei ole täydellinen maailma ;)
Huom! Happama ja happamoiva ei ole sama asia. Jotkut happamat aineet ovat emäksisöiviä. Esim. sitruuna.
Lisäravinteista uskon lehtivihreään, suolaan (monimineraalisuolaan tai himalaija/merisuolaan) ja öljyyn (kylmäpuristettuun, omega 3-6-9 tasapainotettuun, esim Udos Oiliin) ja D-vitamiiniin
Jos juot päivässä tarpeeksi vettä (+3 litraa) joka on puhdistettu ja emäksisöity (esim sitruunalla tai suolalla) huomaat nousun energiatasossa ja kehosi kyvystä poistaa myrkkyjä.
Tekemällä lisäksi syvähengityksiä pitkällä hengityksen pidättämisellä aktivoit lymfakiertoa tehokkaasti. Lymfakierto poistaa kuonaa kehosta, mutta sillä ei ole verenkierron tavoin automaattista pumppua, vaan sitä pitää aktivoida hengityksellä.
Aerobinen liikunta (pomppumatolla pomppiminen, nopea kävely, uinti tai kevyt hölkkä, riippuen kunnostasi) 30min 3-5x viikossa on oiva tapa saada hapot liikkeelle.
Vältä mahdollisimman paljon seuraavia aineita, koska ne ovat luonnostaan happamoitavia, ja vaikka jotkut sisältävät terveellisiä aineita, ne ovat kokonaisuudesta katsottuna ei-terveellisiä:
Liha, huonoimmasta parhaimpaan ph-arvoltaan:
Kanat ja muut linnut sisältäen kananmunat, possut, lehmät yms, merenelävät ja kalat. Vapaasti elävät vähän parempia, muttei eivät ole silti terveellisiä kehollesi.
Maito, ainoastaan äidinmaito on emäksisöivää, muut maidot lievästi happamasta erittäin happamaan.
Valkoiset viljat ja riisit. Täysjyvät parempia, mutta niitäkin kannattaa syödä rajoitetusti. Emme tarvitse niin paljon kuitua jota meille väitetään, ja monissa kasviksessa on ihan tarpeeksi kuitua.
Hiiva, sokeri ja käsitellyt rasvat.
Monet superfoodista ovat happamia; kaakao, macaa goji, joten niitä kannattaa käyttää järjellä.
Kuitenkaan ei tarvi kaikesta luopua: järkevä suhde emäksisöivien ja happamoitavien aineiden välillä on 80-20 joten voit syödä aina silloin tällöin "herkkuja" kuten lihaa tai jätksiä, kunhan ei liikaa ja liian usein. Lisäksi tiivistetty proteiini kuten liha, kananmuna, maito ei kannata syöda tiivistetyn hiilihydraatin kanssa, esim riisin tai vehnän kanssa koska hiilarit ja proteiinit vaativat erilaisia entsyymejä ruoansulatuksessa. Jomman kumman kanssa kannattaa syödä salaattia ja muita vihreitä kasviksia.
Olen huomannut että ruoansulatukseni tehostuu kun syön tyhjään vatsaan hedelmät ja etten juo 30 minuuttia ennen ruokailua ja sen jälkeen.
Siisteintä on se että kun keho muuttuu emäksisemmäksi, makuaisti muuttuu herkemmäksi ja alat maistaa kasviksissa ihan uusia makuja... Nam nam =)
"Et vaan voi vetää yhdellä kädellä bigmäkin, toisella avokaadon ja hyvällä omatunnolla väittä välittävän terveydestäsi." /me
Hinta esti aika hyvin haksahtamasta pikku pussilliseen Goji-marjoja kun kuljailin Ruohonjuuressa etsimässä jotain, mitä tahansa terveellistä ja kivaa! Muistin tyytyväisenä pakastimen mustikat ja puolukat. :)Eikä niitä ole kuljetettu kaukaa.
VastaaPoistaYllätyin vähän kun Ruohonjuurikin oli niin täysillä lähtenyt tähän superfood-juttuun että siellä oli kokonainen hyllyllinen niitä. Kuka voisi semmoisilla hinnoilla ylläpitää terveellistä ruokavaliota? Hurlumhei. No, kivoja pikku joululahjoja, ehkä.
Nanile,
VastaaPoistaNimenomaan. Suomen vastikkeita superruoille voisivat olla vaikkapa kuivattu nokkonen, kuivatut mustikat ja kuivatut sienet. Niitä voisikin joku alkaa myydä Etelä-Amerikkaan "superfoodina". :-D
Oma kiinnostukseni terveelliseen ravintoon alkoi muuten orastaa 1970-luvun lopulla kun lueskelin Toivo Rautavaaran kirjaa 'Mihin kasvimme kelpaavat'. Rautavaara kirjoitti siitä, mitä terveydellisiä vaikutuksia Suomen luonnosta saatavilla kasveilla on.
Pellon pientareella kirjoitti:
"jos joku 10€:n superfood-pussi kestää minulla puoli vuotta, en usko että sillä kukaan rikastuu, mutta saatan saada jotain terveellistä kehooni.
Jos syöt sitä noin vähän, sillä tuskin on myöskään mitään mainittavaa terveysvaikutusta. ;-)
Mirka,
Olet täysin oikeassa tuossa monipuolisuudessa. Varmaan myös monilla karppaajilla on tervettä arvostelukykyä.
Miia,
Kiva kuulla ja kiitos kommentista! :-)
Christoffer,
Olen puolitoista vuotta sitten osallistunut uteliaisuudesta yhteen kokopäiväiseen pH-ruokavalio-koulutustilaisuuteen. Sen lisäksi olen saanut lahjaksi Robert Youngin 'Sick and Tired?' -kirjan, jota olen lueskellut. Rohkenen siis sanoa, että tiedän ruokavaliosta jo aika paljon. Tietojeni perusteella pidän kiinni siitä, mitä kirjoitin.
Näen pH-ruokavaliossa paljon ravintolisäbisnestä, jolla pyritään rikastumaan. On myös yksioikoista väittää, että kaikki terveysongelmat aiheutuisivat elimistön pH:n happamuudesta. Happo-emäs-tasapainoa koskevat väitteet ovat lisäksi osittain ristiriidassa ravitsemustieteellisen näytön kanssa. pH-ruokavalion kannattajat myös markkinoivat ravintolisiään ja koulutustilaisuuksiaan tahdittoman aggressiivisesti.
Anu,
Hyvä että olet järjissäsi. :-D
No täytynee mainita todella huippu ns."superfood" eli KAAKAO Pavut !!! Nämä sisätävät yli 1200 aktiivista aineosaa ja jopa 10% papujen painosta on antioksidantteja !!! Ei löydy vastaavaa terveysvaikutteista tuotetta kyllä suomesta !!!
VastaaPoistaSuosittelen ja ei ole kovinkaan kallista !
Hei,
VastaaPoistaHyvä kirjoitus! Itse käytän jonkin verran näitä superfoodeja, tosin lemppariani, hamppua, saa ihan kotimaisenakin, mikä on mahtavaa! Leviä käytän monipuolisesti (nori, kelp, wakame, spirulina) lähinnä jodin kannalta. Gojit pyrin pitämään ns. karkkeina, mutta toisinaan niitä menee enemmän ja toisinaan hieman vähemmän.
Mutta siihen varsinaiseen asiaan! Ajattelin tässä kysyä yhden löyhästi aiheeseen liittyvän kysymyksen, johon ehkä saattaisit osata antaa jonkinlaista vastausta:
Olen kuullut, että ihmisen "ei pitäisi" syödä mitään muuta, kuin mitä hänen omalta "geenialueeltaan" (ilmeisesti oma sekä vanhempien ja isovanhempien elinympäristö) löytyy, sillä kroppa olisi jotenkin ohjelmoitu toimimaan oikein juurikin niillä ruoilla. Onko tässä pienintä hitustakaan järkeä / totta?
Tämän mukaanhan suomalaistallaajan keho ei edes osaisi hyödyntää gojin hyviä ominaisuuksia, vaan saisi paremmat edut vaikkapa mustikasta ja tyrnistä. Kuulostaa teoriassa ihan fiksulta, mutta jääkö se myös vain teoriaan? =)
Hei,
VastaaPoistaGeenimme muuttuvat niin hitaasti, että ne eivät ole juuri ehtineet mukautua muutamassa sadassa tai tuhannessa vuodessa. Terveydelliseltä kannalta katsoen en siis pidä lähiruokaa kovin tavoiteltavana, vaikka se ekologisesti kannatettavaa onkin. Pikemminkin pidän tärkeänä, että saamme hyvin laajan kirjon terveellisiä ruokia, mihin Mirkakin edellä viittasi.
Kiitos Juhana vastauksestasi.
VastaaPoistaMitkä ristiriidat näet ravitsemustieteen ja pH-tasapainon välillä? Itse en näe että kaikki sairaudet johtusivat liikahappamuudesta, mutta olen vakuuttunut siitä että emäksinen keho pystyy taistelemaan useampia hyökkäyksiä vastaan paremmin ja pitemmin.
Kyllä, monet pH-kannattajat myyvät tuotteitaan ja tapahtumiaan hävyttömän aggressiivisesti. Se ei kuitenkaan vähennä tieteen paikkaansapitävyyttä eikä sen uskottavuutta . Niinkuin ei myöskään aggressiiviset aikakausilehtien tai puhelinliittymien puhelinmyyjät vaikuta lehtien ja liittymien uskottavuuteen tai toimivuuteen, vai mitä?
Ravintolisiä kaupataan monesti rahankiilto silmissä. Siksi onkin tärkeää, että jos sellaisia myy, niin on oma kokemus pohjalla, eikä vaan heitä ilmaan irrallisia myyntiväitteitä...
Hei Christoffer,
VastaaPoistaIhan vain esimerkkinä: edellisessä viestissäsi annoit ymmärtää, että valkoiset viljat ja riisit olisivat enemmän happamoittavia kuin täysjyväviljat. Ravitsemustieteellisten tutkimusten valossa se ei pidä paikkaansa vaan asia on täysin päinvastoin. Siitä huolimatta, että täysjyväviljojen palamistulos elimistössä on paljon raffinoituja viljoja happamampi, suosittelen täysjyväviljoja.
Vakavampi asia on mielestäni se, että pH-ruokavaliossa puhdistavuudesta on tullut jonkinlainen pakkomielle. Sen vuoksi ruokavaliossa väheksytään proteiineja, millä voi olla pitkällä aikavälillä haitallisia vaikutuksia esimerkiksi ajatellen immuniteettia, lihasmassaa ja luuntiheyttä.
En ole myöskään vakuuttunut siitä, että pH-ruokavaliossa suositun kolloidisen hopean nauttiminen on hyväksi. Siitähän on esimerkkejä, että se on johtanut esimerkiksi ihon pysyvään sinertymiseen, kuten tästä videosta voi havaita.
Mun mielestä nää superfood-bloggaajat juuri syövät runsaasti kotimaisia vihanneksia ja marjoja, mutta käyttävät lisänä ulkomaisia pähkinöitä ja siemeniä ja superfoodeja, kuten kaakaota ja gojia.
VastaaPoistaGojissa väitetään olevan paljon enemmän antioksidantteja kuin mustikassa. Kuivattu Goji on iHerbissä 24e/kg.
Varmasti raakakaakao on terveellisempää kuin tavallinen tumma suklaa. Sanoohan sen ihan maalaisjärkikin jo.
Antti Heikkilä muuten uusimmassa kirjassaan puhuu vahvasti kylmäpuristettua rypsiöljyä vastaan ja suosittelee nimenomaan kylmäpuristettua oliiviöljyä+kookosöljyä..
Anna,
VastaaPoistaTässä superfood-hypetyksessä on lähdetty liikkeelle latvasta, kun pitäisi lähteä tyvestä. Tyvi merkitsee sitä, että on tärkeää saada ruokavalion perusta kuntoon. Voi olla, että "superfoodien" kannattajat itse syövät niin kuin sanot, mutta suhtaudun kriittisesti siihen, että yleisöluentoja lähdetään pitämään latvasta puuhun -periaatteella, puhuen "superfoodeista", kun olisi tarpeen panna ensin perusta kuntoon ja puhua paljon arkisemmista ruokavalion asioista.
Mutta en ihmettele asiaa. On niin paljon helpompaa, seksikkäämpää ja taloudellisesti tuottoisampaa puhua "superfoodeista".
Se, että Heikkilä puhuu jonkin puolesta, ei vielä kerro mitään terveellisyydestä. :-) Heikkilää arvostan medikalisaatiokriitikkona ja eläväsanaisena kirjoittajana, mutta ruokavalioasioissa olemme eri linjoilla.
Goji-nimi on markkinamiesten keksintö Euroopassa jo kauan tunnetun pensaan marjoille. Kyseinen Lycium Barbarum on kasvanut iät ja ajat Euroopassa, sitä on hyödynnetty mm. laidunten pensasaitoina tai vastaavissa tarkoituksissa. Marjoja on myös syöty hieman, mutta makunsa vuoksi niitä ei kai ole pahemmin popsittu.
VastaaPoistaLycium Barbarumin levinneisyys
http://kielo.luomus.fi/laji/?t=Lycium+barbarum
Lisätietoa lähteineen
http://www.pfaf.org/database/plants.php?Lycium+barbarum
Tällä rakkaalla lapsella on monta nimeä, desert-thorn, Christmas berry, wolfberry, Matrimony vine, , Duke of Argyll's tea tree.
http://en.wikipedia.org/wiki/Boxthorn
http://en.wikipedia.org/wiki/Wolfberry
Kun tuo Tiibet/Kiina-eksotiikkamarkkinointijekku riisutaan näistä marjoista, voi miettiä ovatko nämä tupakalta maistuvat (henk.koht.mielipide) marjat kilohintansa arvoisia, ja ehkä odotella luotettavampia ja perusteellisia tutkimuksia näiden väitetyistä terveysvaikutuksista.
Pete,
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoista taustatiedoista!
Mielenkiintoista seurata keskustelua samasta asiasta niin erityylisissä blogeissa! Tuntuu, että kaikki, kellä on tästä asiasta jokin mielipide, ovat oikeassa ;)
VastaaPoistaSanonpa vielä tähän muiden kommenttien lisäksi, että itselläni "helpotuksen" elämääni toi ns. raakasuklaa (tai sen yksinkertaistetu muoto), se vei maitosuklaahimoni pois ja uskon tämän itsetekemäni "suklaan" olevan paljon terveellisempää kuin mitä ennen napostelin. Ja tätä ei todellakaan tule syötyä paljoa! Samoin ruususuola on mielestäni erittäin hyvää, ennen en käyttänyt suolaa lainkaan, mutta kai sitäkin ihminen tarttee vähäisissä määrin. Parempaa kai ruususuola kuin jokin kaupan suola? Kovin paljoa muuten en "superfoodeihin" ole tutustunut, mutta haluan ostella aina pienissä erissä jotain uutta ja kokeilla. Toki panostan terveellisempään ruokaan muutenkin, mutta tuleehan sitä syötyä välillä myös jotain, mitä ei pitäisi. Silti aion myös superruokailla! (Tai ehkä superruokien lisääminen vähentää sitten sitä "turhan" syömistä loppupeleissä.)
Ja ehkä, jos joku saadaan innostumaan superruoista, tämä innostuu terveellisemmästä ruokavaliosta muutenkin? Itse luulen, että voisin saada pari tuntemaani miettimään omia syömisiään juuri raakasuklaan, gojimarjojen + siementen + pähkinöiden sekoituksen yms. pikkunaposteltavan kautta - EN ostamalla heille vaikkapa sellerinippua! :)
Hei Kte,
VastaaPoistaKiitos kivasta kommmentista.
Uskon tumman suklaan terveysvaikutuksiin riittävän niin pienen määrän suklaata, että sen sokerimäärästä ei ole kovin paljon haittaa ihmisille. Muistelen, että vain noin 10 grammaa suklaata päivässä yhdistyi eräässä hollantilaistutkimuksessa merkittäviin hyötyihin sydäntautiriskissä. Saattaa olla, että suuri määrä kaakaon flavonoideja ei olekaan hyväksi...
Ruususuolan tai muun raffinoimattoman suolan käyttö voi tuntua intuitiivisesti hyvältä, mutta se voi johtaa myös jodin puutteeseen, koska ruususuola ja merisuola sisältävät vain hyvin vähän jodia verrattuna jodioituun pöytäsuolaan. Saatetaan siis mennä ojasta allikkoon ellei käytetä lisänä merilevää, jonka kanssa jotkut puolestaaan saattavat mennä liiallisuuksiin.
Viimeinen pointtisi oli kyllä hyvä. Samaa sanoi yksi ystävänikin tänään. Nämä eksoottiset lisäruoat (huom. termi! ;-) )voivat kenties olla monillekin portti kohti kiinnostusta terveysasioihin.
Daily Ekon kommenttiin: Tämä lähiruoka-ajattelu on tainnut ensimmäiseksi nousta japanilaisesta makrobiottisuuden aatteesta?
VastaaPoistaItse pidän sitä kestämättömänä. Olosuhteiden pakosta ruoan pääosa on ollut lähellä tuotettua, mutta vähintään viimeisen 10 000 vuoden ajan ihminen on voimakkaasti pyrkinyt laajentamaan ruokavaliota kaupankäynnillä. Jopa viljanviljely tuolloin syntyi nimenomaan tärkeimpien tuolloisten kauppareittien risteyskohdassa.
Varsinkin näin pohjoisella sijainnilla on vaikea koostaa optimaalista ravintoa pelkästään paikallisilla elintarvikkeilla. Esim. sitruksissa tai teessä on ainesosia joita ei käytännössä saa muualta.
Pitäytyminen pelkkään lähiruokaan johtaa kiikkerään riippuvuuteen muutamasta raaka-aineesta ja paikallisista sääoloista: nälänhätien riski kasvaa. Eri luonnonoloissa elävien populaatioiden välinen elintarvikekauppa monipuolistaa kaikkien ruokavaliota ja varmistaa ruoan saatavuutta vaikeissakin olosuhteissa. Kun viedään niitä kuivattuja sieniä, kaloja ja mustikoita vaikka Välimerelle ja tuodaan sieltä sitruksia, öljyä ja tomaattia, niin kaikkien ravinto monipuolistuu.
Kuljetusten ekologisuutta ajatellen lähinnä lentorahti on ongelma, eikä sitä tietääkseni paljoa enää käytetäkään. Laivakuljetusten jalanjälki vaikka maailman ympäri on aivan mitätön. Rahtilaivojen kuljetuskapasiteetti on valtava ja vedessä on pieni kitka. Kun ne jakaa ruokakiloa kohden, vaikutus on mitätön.
Suunnattomasti merkitsevämpää sen sijaan on, ostatko sen muutaman kilon ruokakassisi kävellen, julkisella vai henkilöautolla.
Keinovalossa ja -lämmössä kasvatetut talvitomaatit on toinen älyttömyys. Tomaatti kasvaa luonnostaan parhaiten etelässä, joten se kannattaa tuoda sieltä. Mieluiten soseena tai säilykkeenä, jolloin sato on kerätty auringossa kypsyneenä eikä tarvitse kylmäketjua.
Toki on tuotteita jotka kannattaa ostaa läheltä ja mahdollisimman tuoreena. Tai kasvattaa itse.
Olenkin huomannut että viimeisen puolen vuoden aikana on kehittynyt jonkinlainen superfood-hysteria Suomessa. Varmaankin niissä on todella paljon hyviä ravinto-aineita mutta Suomessakin on todellakin ihan hyviä omia ns.superfoodeja. Itse käytän kaakaovoita,kaakaonibsejä, kylmäpuristettua kookosöljyä,osittain senkin vuoksi,että pidän niistä ja niistä saa tehtyä tosi hyviä raakajälkkäreitä. En kuitenkaan ymmärrä minkä takia nuo superfoodit ovat niin kalliita;niiden hinta on nostettu aivan hurjaksi,kaiketi sen takia,että ne halutaan nähdä jotenkuten ekstra hyvinä ja terveellisinä juttuina. Esimerkkinä otan lucuman,jota myös myydään superfoodina.Olin v.2005 2 kertaa Perussa,jossa lucumaa kasvaa.Sitä laitetaan siellä kaikkialle;jäätelöön, leivontaan,juomiin jne.Mutta miten sen hinta on noussut moninkertaiseksi päädyttyään kauppaan ihmetyttää minua.Sama juttu kaakaopapujen suhteen......
VastaaPoistaJoo, superfoodien hinnassa ob´n paljon tyhjää. Olin Malesiassa viime kesänä ja siellä 500g pussi gojeja maksoi n. 2 euroa!
VastaaPoistaMirka,
VastaaPoistaKiitos hyvästä ekologisuuteen liittyvästä pohdinnasta.
Yaelian,
Superfood-hysteriasta on tosiaan osuvaa puhua. On täysin markkinamiesten lanseerauksen tulosta, että "superfoodeiksi" ovat valikoituneet juuri ne tuotteet, joita sellaisina tarjotaan. Vähintään yhtä merkittäviä terveysvaikutuksia on vaikkapa mustikalla, ruusunmarjalla tai granaattiomenoilla.
* * *
Näistä eksoottista lisäruoista vielä sen verran, että esimerkiksi gojissa ja ananaskirsikassa (eli inkamarjoissa) tärkeintä on ilmeisesti niiden antioksidantteina toimivien fytokemikaalien suuri määrä.
Näyttää siltä, että gojimarjoja ja ananaskirsikoita ja muita eksoottisia lisäruokia syövät paljolti 'väärät' ihmiset. Nuorilla aikuisilla elimistön oma endogeeninen antioksidanttituotanto nimittäin toimii yleensä hyvin, ja siksi antioksidantteja ei tarvita niin hirveän paljon ruuasta. Sen sijaan keski-iässä ja varsinkin vanhuudessa vapaat radikaalit alkavat aiheuttaa enemmän tuhoa ja erityisesti silloin antioksidanttien runsaammasta saannista on selvää hyötyä niiden aiheuttamien tuhojen ehkäisyssä.
Anna,
VastaaPoistaNiinpä onkin hyvä miettiä, ovatko nämä eksoottiset lisäruoat rahanarvoisia. Minusta useimmiten eivät ole. Saamme saman määrän antioksidantteina toimivia fytokemikaaleja paljon halvemmalla muualta.
Hear, hear, hyvä postaus! Itse käytän supereita päivittäin, mutta yhtä lailla (tai siis mittavammin) näitä Suomen supereita. Molempi parempi. Itse asiassa melko etuoikeutettua, kun valtaosa ruokavaliosta koostuu melko supereista ruoista.
VastaaPoistaJa joukkoon mahtuu sitten hiukan kaikkea muuta kuin superia: mm. tänään koulutuspäivänä ruokalassa syötyä kalkkunakastiketta, jossa komeili ystävämme natriumglutamaatti! :-D
Mutta supereilla on tosiaan tällä hetkellä vähän sädekehämäinen maine. Toisaalta olen sitä mieltä, että superfood-buumi tehnee hyvää raaka-aineista tehdylle mahdollisimman luomulle "oikealle ruoalle" ja lisää tietoisuutta. Jopa raakaruoan syöjiä tai syömistä, mikä on vain hyvä.
Tämä tehoruokailmiö nyt on yksi ääripää meneillään olevasta ruoka/ravintovallankumouksesta! Vai paisuttelenko liikaa ;-)
Ylimuuli,
VastaaPoistaKiva kun piipahdit vierailulle. :-)
Kirjoitit:
"Itse asiassa melko etuoikeutettua, kun valtaosa ruokavaliosta koostuu melko supereista ruoista."
Just noin voi tehdä, kun laittaa ruoan yksinkertaisista perusraaka-aineista. Ja jos niin tekee, ei haittaa vaikka silloin tällöin söisi vähän natriumglutamaattiakin - kuten minäkin tein eilen yhdessä thaimaalaisessa ravintolassa.
Eräänlainen ruoka- ja ravintovallankumous on ehkä meneillään, mutta arvelen porukan polarisoituvan: osa kansasta syö entistä terveellisemmin, mutta köyhien ja kouluttamattomien ruokavalio vain heikkenee...
Polarisoituminen saattaa olla tosiasia, surullinen sellainen :-( Ja juuri sen vuoksi, että valtaosa maailmasta ei voi valita mitä syö koen, että kamalan tiukat ruokavalioraamit, jotka eivät jousta edes poikkeustilanteissa, ovat ahdistavia ja elämää ymmärtämättömiä. Oonko raaka ;-D
VastaaPoistaEttä jos ihmisen murheena on satunnainen natriumgluta niin ongelmat on pieniä! Onneksi :-)
On hyvin etuoikeutta, että voimme täällä lännessä hienosäätää ruokavaliotamme, kun suurella osalla maailman väestöstä ei ole edes tarpeeksi puhdasta vettä, puhumattakaan ruoasta, joka tarjoaisi kaikki välttämättömät ravintoaineet edes lapsille.
VastaaPoistaTiukat ruokavalioraamit, joista hyvin kirjoitit, on asennetason ongelma. En ole ollenkaan niuhotuksen kannalla mitä tulee ruoan terveellisyyteen. Eräs vaihtoehtoisesti suuntautunut lääkäri onkin kirjoittanut, että niuhottaminen vähentää pranaa (elinvoimaa) elimistössä. Olen täsmälleen samaa mieltä!
Onneksi on todella monenlaisia tapoja syödä terveellisesti. Juuri siksi esimerkiksi ulkomailla tai ravintoloissa on mahdollista usein joustaa jopa niin, että syö terveellisesti, vaikka syökin totutusta poikkevalla tavalla. Mutta terveellisyydestä joskus lipsuminenkaan ei ole vaarallista. Eihän terveellinen ravinto sentään elämän tärkein asia ole! ;-)
Kiitoksia kirjoituksestasi. On hyvä, että tästä aiheesta löytyy asiallista vastakritiikkiä. Aina pitää kaikissa asioissa olla napojen molemmat päät, että tasapaino pysyy ü. Tosin et kirjoituksessasi perustellut tieteellisesti miksi suosittelit kyseisiä ruoka-aineita, vaikka pidit huonona sitä, että "superfoodilaiset" eivät näin tee.
VastaaPoistaSanoit, että tummassa suklaassa on niin vähän sokeria, ettei siitä ole haittaa. Minun elimistöni on täysin eri mieltä asiasta. Joten asia taitaa olla persoonakohtainen. Kroppani sietää huomattavasti paremmin intiaanisokeria kuin tavallista sokeria, muttei sitäkään välillä ollenkaan. Minun maalaisjärkeni ja elimistöni sanoo, että sokeri, jossa on mukana muutakin kuin pelkkää hiilihydraattia (esim. kivennäisaineita), on elimistölle terveellisempää, kuin puhdistettu sokeri, joka sisältää vain hiilihydraattia. Onkohan näistä tutkimustietoa?
Sellainen asia minua ihmetyttää, että miksi se sokeri on puhdistettu? Samoin, miksi niin suuressa määrin ryhdyttiin käyttämään valkoisia vehnäjauhoja täysjyväjauhojen sijaan joskus muutama vuosikymmen sitten. Oliko tämä valmistustekninen juttu, vai pitikö saada kaikelle kansalle levitettyä ylemmän luokan ruokakulttuuri?
Samoin mietityttää esim. seuraava asia. Miksi maustamaton jogurtti on kalliimpaa kuin sokerilla ja makuaineilla maustettu?
Minusta ruoka/terveys/elintapavallankumous on tervetullut ja vääjäämätön asia. Siitä olen hyvilläni. Sanoit, että köyhät kärsii tässä eniten. Asiahan ei tarvitse olla niin. Nyt kun korostuu luonnon antimien arvo ja ne saavat mediasta tilaa, niin nehän ovat ilmaista "superia".
Espanjasta kasvatetuista ja suomeen roudatuista vihanneksista. Keskustelin maa- ja metsätaloustieteellisessä opiskelevan entisen puutarhurin kanssa Espanjan viljelytavoista ja siitä noudattavatko he torjunta-ainemääräyksiä ja muita viljelyyn liittyviä määräyksiä. Keskustelussa tuli sellaista tietoa, että Espanjassa ei ainakaan pyritä minimoimaan torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä, joten minulta tahtovat Espanjan markettuliaiset jäädä hyllylle.
Lehtikuusi kommentoi:
VastaaPoista"Tosin et kirjoituksessasi perustellut tieteellisesti miksi suosittelit kyseisiä ruoka-aineita, vaikka pidit huonona sitä, että "superfoodilaiset" eivät näin tee."
En ole aivan varma, ymmärsinkö mitä tarkoitit. Jos tarkoitit blogikirjoituksessani suosittelemiani punasipulia, kotimaisia marjoja, saksanpähkinöitä, yrttimausteita, vihreää teetä, tummaa suklaata, omenia ja sitrushedelmiä, niin tieteellinen perustelu löytyy siitä, että tutkimustieto osoittaa (a) näissä olevan merkittäviä määriä flavonoideja ja/tai (b) niiden saannin yhdistyvän vähäisempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Esimerkiksi Ravintoa sydämelle -kirjassani olen perustellut tutkimusviitteisiin tukeutuen, miksi flavonoideja ylipäänsä ja miksi tiettyjä flavonoideja sisältäviä ruokia erityisesti kannattaa käyttää enemmän.
Aina löytyy yksilöllisiä poikkeuksia. Jos koet, että hyvin vähäisenkin suklaamäärän sisältämä sokeri haittaa sinua, sinun kannattaa tietysti välttää sitä. Ylipäänsä on hyvä käyttää tervettä järkeä. :-)
Sokeria on ehkä alettu puhdistaa sen vuoksi, että sen raakaruokosokerin bakteerit voivat olla ongelma massatuotannossa. Ehkä asiaan liittyy myös esteettisiä syitä, en tiedä.
Luonnonantimet (marjat, sienet) ovat periaatteessa ilmaisia, mutta ne eivät voi väestötasolla muodostaa kovinkaan suurta osaa ruokavaliosta. Siksi niistä ei ole köyhien ravitsemusongelman laajamittaiseksi ratkaisijaksi.
Espanjassa ei varmaankaan kiinnitetä riittävästi huomiota kasvinsuojeluaineiden rajoittamiseen, mutta olen silti sillä kannalla, että kasvisten sisältämien terveydelle tärkeiden aineiden, mm. karotenoidien ja fytokemikaalien ja K-vitamiinin, riittävän saannin turvaamiseksi on parempi syödä vaikkapa Espanjassa tehotuotettuakin parsakaalia kuin jättää se syömättä tuotantotavan vuoksi.
Sokerivammaisena vastaan, vaikka en olekaan Juhana: Pöytäsokeri eli sakkaroosi muodostuu glukoosista eli rypälesokerista ja fruktoosista eli hedelmäsokerista. Lisätyllä sokerilla ei ole aineenvaihdunnallisesti mitään eroa esim. viljan tärkkelykseen ja hedelmien luontaisiin sokereihin. Kaikki menee samaa glukoosikuormaan(glycemic load). Itseasiassa pöytäsokerin verensokeria nostava vaikutus on suhteessa eli samoina hiilihydraattimäärinä vähäisempi kuin perunan, riisin, leivän tai puuron!
VastaaPoistaEsim. 10 g 80% suklaata sisältää korkeintaan 2 g sokeria, mikä on alle kolmasosa yhden perunan glukoosikuormasta.
Eri hiilihydraattilähteissä on tosin se ero, että fruktoosi kuormittaa maksaa eli aiheuttaa rasvamaksaa, joten sen liikasaanti on erityisen haitallista. Tärkkelys hajoaa pelkäksi glukoosiksi ja on tässä mielessä maksaystävällisempi. Tärkkelyksen etuna voi pitää myös sitä, että kunhan sen jäähdyttää kypsennyksen jälkeen, osa siitä muuttuu resistentiksi tärkkelykseksi, joka ei imeydy vaan toimii suositossa prebioottina. Edistää suotuisaa mikrobiflooraa siis. Mutta tämä siis edellyttää, että kypsennyksen jälkeen peruna, riisi tai pasta jäähdytetään mielellään vuorokaudeksi ja sitten syödään joko kylmänä tai uudelleen lämmitettynä.
Vilja on perinteisesti pyritty syömään niin hyvin puhdistettuna kuin suinkin mahdollista useammastakin syystä. Yksi on se, että puhdistettu vilja säilyy huomattavasti paremmin. Toinen on, että puhdistetussa viljassa on vähemmän haitta-aineita fytiineitä ja lektiineitä (joskin hapattaminen eliminoi ne pitkälle). Kolmanneksi, puhdistettu vilja on huomattavasti helpommin sulavaa ja vähentää tätäkin kautta ravinteiden imeytymishävikkiä.
Sen sijaan sokeri on puhdistamattomana nk. intiaanisokerina selkeästi terveellisempää kuin puhdistettuna.
Korjaus: resistentti tärkkelys toimii siis suolistossa prebioottina.
VastaaPoistaAina voi ostaa tomaatit luomuna. Espanja onkin ollut edelläkävijä mm. biologisessa torjunnassa (eli hyönteismyrkkyjen sijaan käytetään petohyönteisiä). Makukin on parempi.
Kannattaa myös muistaa, että Suomessa kuten kaikkialla vedetään kauppapoliittisista syistä vahvasti kotiinpäin, mitä omaan elintarviketuotantoon ja sen laatukysymyksiin tulee. Aistinvaraisesti voi huomata, että kotimainen tomaatti on pelkkää kovakuorista vettä verrattuna vaikkapa italilaiseen säilyketomaattiin.
Aivan mahtavaa, että tässäkin blogissa kritisoidaan tätä järjetöntä superfood-villitystä. Muoti-ilmiöt tulevat ja menevät...
VastaaPoistaTämän vuoksi perustin oman blogini, jossa kritisoidaan erilaisia villityksiä muiden asioiden ohessa.
Ongelmahan on myös siinä, että koko ajan ilmaantuu kaikenlaisia superfood-guruja jotka esiintyvät muka ravitsemuksen asiantuntijoina, vaikka heillä ei ole minkäänlaista ammattitaitoa alkaa neuvomaan ihmisiä ravitsemuksellisissa asioissa koska ovat itsekin pelkkiä internetin ja kirjojen armoilla olevia harrastelijoita. Vastuuntunnotonta touhua kaikenkaikkiaan -- kyllä vihaksi pistää ihmisten kusetus!
Lehtikuuselle linkki erääseen sokeritutkimukseen:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19103324?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=2
Mirka,
VastaaPoistaAniharva käyttää melassia. Minä olen sitä joskus käyttänyt, mutta en ole vuosiin nähnyt sitä myytävän missään. Sikäli tuon tutkimuksen keskiarvo oli laskettu kyseenalaisella tavalla.
Jaa että markkinointikikka. Ihan keskeinen tieto joogaruokavaliossa, tosin modernein parametrein mitattuna. Shrii Shrii Anandamurti puhui alkalisesta ruokavaliosta jo joskus 50-luvun lopulta alkaen, ja kirjasssa "Food for Thought - vegetarian philosophy" by Ananda Mitra tuota konseptia käsitellään tarkemmin. Ayurvedassa tai joogassa ei pH käsitettä ole ollut, mutta joogan traditioissa ruoka on perinteisesti ollut emäsvoittoista.
VastaaPoistaTuo oli mielenkiintoinen kommentti että täysjyväviljojen metaboliatuotteet ovat happamampia kuin valkoisten. Riisin kohdalta uskoisin noin olevankin, vehnän kohdalla en osaa sanoa. Ja ehkä juuri tuosta syystä joogit eivät käytä tummaa, vaan valkoista riisiä. Mutta leipä (chapati) leivotaan täysjyvävehnästä.
Ac. Omkarnath,
VastaaPoistaVaikuttaa siltä, että olet ymmärtänyt minua väärin. En vastusta ruokavalion happo-emästasapainon huomioon ottamista, vaan päinvastoin olen sitä mieltä, että se on eräs aspekti ruokavalioissa, joka on hyvä ottaa huomioon.
Sen sijaan olen kritisoinut esimerkiksi pH-ruokavalioon kuuluvia eräitä väittämiä ruokien pH:sta, joita ravitsemustieteellinen tutkimus ei tue.
Olen vanha jooganharjoittaja, vaikka nykyisin teenkin sitä aika vähän. Osallistuin ensimmäiselle joogakurssilleni vuonna 1982, joten uskoisin tietäväni jotain ns. sattvisesta ruokavaliosta ja joogaperinteestäkin.
Suhtaudun kuitenkin monessa mielessä kriittisesti intialaiseen ruokavalioon. Intialaisten korkea diabetes- ja sydäntautisairastavuuskaan eivät oikein tue ajatusta, että intialainen ruokavalio olisi kovin terveellinen. Toki maa on kehitysmaa, jossa terveyteen vaikuttaa myös köyhyys, mutta silti.
Kiitos Juhana hyvästä jutusta!
VastaaPoistaSuhtaudun "superfoodeihin" (ärsyttää tämä sana) melko samalla lailla. Monet niistä ovat sinänsä ihan hyviä ruokia, mutta kuten totesit niin ainoastaan jäävuoren huippu. Kenenkään ei pitäisi elää pelkillä smoothieilla ja "supereilla".
Muoti-ilmiöhän tämäkin on ja jotkut tulevat tekemään ilmiöllä paljon rahaa. Gojit ja macat tulevat ihmisiltä unothumaan, mutta toivottavasti tämä herättää enemmän ihmisiä ajattelemaan sitä mitä suuhunsa laittavat.
Parhaassa tapauksessa tämä buumi saa ihmiset innostumaan luomusta ja siitä hyvästä mitä omasta luonnosta löytyy. Omiin "supereihin" vaan usein suhtaudutaan arkisesti ruokana, koska ne ovat niin tuttuja. Eksoottisen ympärille voi rakentaa tarinaa ja liioitella ominaisuuksia.
Samalla tavallahan japanilaiset markkinoivat Suomalaisia variksenmarjoja ja puolukoita, joita me taas emme itse arvosta juuri ollenkaan.
Olisi paikallaan, että gojimarjat ja macajauhe ja muut saisivat vastaavankaltaisen aseman kuin esimerkiksi aloe veralla nykyään on. Sen rajattu merkityshän nykyään tunnustetaan, mutta harva enää väittää, että kaikki tarvitsevat sitä koko ajan. Sen sijaan sillä on tunnettua tulehdusta hillitsevää vaikutusta. Samaan tapaan pitäisi löytää gojien, ananaskirsikoiden ja macan spesialisoidut hyödyt. Universaaleiksi terveyden ratkaisijoiksi niistä ei ole.
VastaaPoistaKommentoisin vielä linkittämääni tutkimusta (anteeksi eilinen hätäinen viestini, tuli kiire joogaan): http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19103324
VastaaPoistaPuhdistamaton raakaruokosokeri, perinteinen vaahterasiirappi, melassi tai hunaja paitsi sisältävät kivennäisaineita, myös antioksidantteja. Melassia on myytävänä aasialaiskaupoissa.
Kirjoittaessani fruktoosin haitallisuudesta en tarkoita, että hedelmien syöminen järjellisissä määrissä olisi vahingoksi. Suurimmat fruktoosin lähteet ovat puhdistettu sokeri sekä ennenkaikkea glukoosi-fruktoosisiirappi, jolla tavallinen sokeri on nykyisin korvattu lähes täysin etenkin virvoitusjuomissa, makeisissa ja jäätelöissä. Tämä fruktoosisiirappi on aiheuttanut sen, että neljäsosalla jenkkinuorista on nykyisin rasvamaksa -ilman alkoholin pisaraa.
Intialaisessa ruokavaliossa näen paljon hyvää, runsaat kasvikset ja mausteet, kurkuma ym. Sairaustilastoja heikentävät köyhyys ja heikko hygienia. Onko siellä nykyisin käytössä transrasvaa sisältävä keino-ghee?
Intialainen ruoka-ajattelu on vaikuttanut paljon myös Kiinaan, erityisesti budhalaisten ja taolaisten luostarien parissa.
Vakuuttava kirjoitus tärkeästä aiheesta, jota on tullut itsekin pohdittua viime aikoina monesta eri näkökulmasta.
VastaaPoistaMielestäni on esimerkiksi huomionarvoista, että kaupallisia superfoodeja on mahdollista sisällyttää perusruokavalioon vain hyvin pieninä annoksina jo yksistään niiden korkean hinnan takia. Tällöin niiden vaikutus kokonaisuuteen ei olekaan välttämättä enää kovin mullistava, sillä vaikka ravintoainetieheys olisi millainen, ei se parin teelusikallisen annoksessa hetkauta laajaa kokonaisuutta kovin merkittävästi. Ruokavalion perusta ratkaisee siis kaiken ja tätä ei ihan jokainen kuluttaja välttämättä ymmärrä.
Poikkeuksena tehokkuuden osalta toimii kuitenkin oman kokemukseni mukaan maca-jauhe, jonka vaikutukset ovat teelusikallisen annostuksellakin välillä sellaisia, ettei niitä voi olla huomaamatta.
Hienon blogin olet muuten kasannut, täytyykin lukea tämä kokonaan. Loistavaa terveyttä ja kaikkea muutakin hienoa sinne!
Terveisin eräs luontaispuolen hörhö, muuan opiston ajoilta.
Hanna,
VastaaPoistaSuhteellisuudentajua "superfood"-markkinoinnista todellakin usein puuttuu. Kun esimerkiksi puhutaan siitä, miten paljon tiettyjä aminohappoja jotkin marjat, joita syödään vain ruokalusikallinen päivässä, sisältävät, ollaan pahasti hakoteillä.
Sen sijaan fytokemikaalien kohdalla pienetkin annoskoot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi yrttimausteiden (timjami, oregano, rosmariini) aivan kohtuullinen käyttäminen voi helposti kaksinkertaistaa joidenkin ruoka-annosten sisältämien antioksidanttien määrän. Sekin on hyvä syy käyttää mausteita - kulinaaristen syiden lisäksi.
Kiitos ilahduttavasta kommentista ja terveisistä. Hyviä vointeja sinullekin! :-)
Hyvä kirjoitus asiasta, kiitos siitä. Itseäni on myös huvittanut tämä suomalainen super-intoilu, kun Briteissä se on ollut jo pitkään osa ihan mainstream markkinointia. Supermarketeilla (pun not intented) on jo pitkään ollut omat superfood-sarjansa, ja muistan esim. juuri granaattiomenamehua markkinoidun superhedelmän mehuna jo vuosia sitten. Ja myös naisten lehdet ovat kirjoittaneet erilaisista superfoodeista jo pitkään. Suomessa tämä innostus on lähtenyt jotenkin enemmän marginaalista, eikä elintarviketeollisuuden kautta. Ehkä sekin voi olla loppujen lopuksi ihan hyvä juttu.
VastaaPoistaJotenkin mua kyllä yleensäkin ärsyttää kaikki yhden asian ruokaliikkeet ja mainoskikat, kuten esim. nää aktiviat ja muut vastaavat. Ihan kuin vatsaoireet paranis vaan jotain yhtä jugurttia syömällä, eikä koko ruokavaliota tarvis muuttaa.
P.S. En muuten tiennytkään, että ananaskirsikat on sama asia kuin inca-marjat- Olen syönyt kyseisiä marjoja jo vuosia aina silloin tällöin, kun maistuvat tosi hyviltä.
Lehtikuusen esittämään kysymykseen täyjyväjauhojen vaihtumisesta kaupoissa jossain vaiheessa valkoisiksi vehnäjauhoiksi sanoisin, että kyse taisi olla säilyvyydestä. Nykyäänhän on varmasti vaikka minkälaisia säilöntäaineita ja täysjyväjauhojakin onneksi ihan kivasti tarjolla, mutta varmaan joskus muutama vuosikymmen sitten tilanne oli toinen ja ruoka-aineiden säilyvyyttä (ja samalla varastointia ja liikkuvuutta yhä suuremmalla maantieteellisellä säteellä) korostettiin ravintoaineiden kustannuksella. Tämä nyt on mutu-tuntumaa, mutta näin muistan lukeneeni puolen vuoden sisällä (vaan mistä kirjasta, en muista).
VastaaPoistaJuhanan postaus on mielestäni tosi jees! Itse yritän syödä yhä enemmän lähiruokaa (reseptien ei silti tarvitse olla kovin suomalaisia) ja elää kohtuullisen ekologisesti, joten yhä kauempaa rahdattujen safkojen määrä hirvittää välillä. Uskon, että ulkomaiset superfoodit ovat varmasti terveellisiä, mutta tuntuu paradoksaaliselta, että samalla Suomen metsät tuottavat noin 500-1000 miljoonaa kiloa marjoja vuodessa ja vain 5% niistä kerätään talteen. Mielipuolista! En kuitenkaan väitä, että ne, jotka tilaavat ulkomailta eivät käy marjametsissä, luultavasti he juuri käyvät, kun ovat kiinnostuneita terveellisestä syömisestä.
Omalla kohdallani koin valaistumisen Härkäpapua sarvista -kirjaa lukiessani. Mitä kaikkia ravinteikkaita herkkuja täältä Suomesta löytyykään! Olen ollut aina aika nirso, mutta ruuanlaittoharrastuksen myötä laajentanut ruokamieltymyksiäni. Seuraavaksi ajattelin antaa tilaisuuden lantulle, nauriille ja herneelle (jep, joku voi inhota myös herneitä). Daily Ekonkin mainitsema hamppu on myös huippujuttu ja sitäkin on viljelty Suomessa kuulemma kauemmin kuin pellavaa.
Kiitos kommentista, Jaana. Pitää tosiaan paikkansa, että täysjyväjauhojen säilyvyys on heikompaa kuin valkoisten jauhojen. Ongelmaan on oikeastaan se helppo ratkaisu, että täysjyväviljaa voidaan käyttää perinteiseen tapaan hiutaleina, esim. tehdä aamupuuroa.
VastaaPoistaHärkäpapua sarvista -kirjassa on miellyttävää myös se, että yrtti- ja muita mausteita käytetään sen resepteissä melko runsaasti.
Hiualeet keksittiin vasta 1800-luvulla. Monet esim. saksalaiset viljafriikit pitävät niitä täysin pilattuina, ne myös ovat erittäin nopasti sokeristuvia, varsinkin nämä pohjoismaiset elovenatyyppiset. Ne on kuumennettu niin korkeassa lämpötilassa että niiden rasvojen katsotaan eltaantuneen.
VastaaPoistaViljafriikkien mukaan jyvät pitäisi säilyttää kokonaisina ja joko idättää tai jauhaa vasta pari päivää ennen käyttöä. Näin perinteisesti tehtiinkin.
Täysjyväviljojen käyttö niiden yleisissä muodoissaan yhdistyy vähäisempään riskiin sairastua ohutsuolen syöpään, haimasyöpään, kakkostyypin diabekseen, sydämen vajaatoimintaan, paksusuolen syöpään, verenpainetautiin, periodontiittiin, metaboliseen oireyhtymään ja sepelvaltimotautiin. Lisäksi lukuisat tutkimukset ovat yhdistäneet niiden käytön alempaan painoindeksiin ja vähäisempään painonnousuun jne. Lähteitä löytyy tästä pdf-tiedostosta.
VastaaPoistaLinkki johtaa kaupalliseen tiedotteeseen ála Leipätiedotus. Tuskinpa viljansa itse jauhavista terveysfriikeistä on tutkimusta edes tehty.
VastaaPoistaMirka,
VastaaPoistaPidän kommenttiasi huonoa keskustelutapaa osoittavana. Helpon leiman lyövä kommenttisi osoittaa, että et ole edes halunnut vakavasti arvioida tiedostoon koottua tutkimusnäyttöä.
Luonnollinen selitys löydetylle yhteydelle tarjoutuu tuoreessa ranskalaistutkimuksessa:
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19995473?dopt=Abstract
Toisinsanoen kokojyvätuotteiden ja muutenkin ravintosuositusten noudattaminen korreloi hyvään sosioekonomiseen asemaan ja naissukupuoleen sekä suurempaan ravintoon käytettyyn rahasummaan.
Mirka vastasi taannoin kysymykseeni miksi viljat ja sokerit on raffinoitu. Tässä vielä P.Heinosen vastaus asiaan Terveyden tukipilarit - sivuston mediasalista:
VastaaPoistahttp://www.terveydentukipilarit.fi/tt/mediasali.php?klippi=paula-1_3
Muutenkin kiinnostava kokonaisuus sivustolla 3 12-osaista radio-ohjelmaa ravinnosta ja suoliston ja koko elimistön toiminnasta. Haastattelijana Juha Vuorinen, asiantuntijana P.Heinonen.
http://www.terveydentukipilarit.fi/tt/index.php
Kuka hulluu viljaansa itse jauhaisi? Superfoodeista puhuttaessa, olen sitä mieltä, että hyvää ja tasokasta verkkokaupaa ei vielä ole edes Suomeen rantautunut? Kaikki parhaat tuotteet pitää tilata ulkomailta.
VastaaPoistaKuten esim. sivustolla http://www.tehokas-laihdutus.info/laihdutustuotteet/superfoodit-osaksi-terveellista-ruokavaliota/ todetaan, olisivat mustikka ja luomuhunaja kaikkein paras tapa suomalaisillekin lisätä superfoodien käyttöä.
Mielestäni tämä kansakunta on kuitenkin jo tuhoon tuomittu, sillä yhä edelleen virallisissa suosituksissa ja kansan mielessä ruokaympyrät ynnä muut pyörivät vahvasti.
Positiivista tosin on, että merkittävän suuri määrä ihmisiä on ottanut opikseen ja vähentänyt hiilihydraattien käyttöä (tästä oli juuri jokin kyselytutkimus?). Itse olen VHH:n ehdoton kannattaja ollut jo vuosia - ennen tuon suuren buumin syttymistäkään - ja voin kertoa, että terveydentilani on mitä parahin. Syön runsaasti rasvoja, mutta kolestorilini on silti matala 3, pamautan Cooperiin yli 3 tonnia milloin vain ja rasvaprosenttikin on selvästi alle 10 (parhaimmiillaan noin 4 pinnassa - tällä hetkellä noin 7).
Superfoodit ovat tärkeä osa omaa ruokavaliotani, mutta pärjäisin ilmankin. Tärkeämpää on kokonaisvaltaisesti yhdistää vähähiilihydraattiset tavat ja kuntoilu terveeseen parisuhteeseen. Vasta kun sekä henkinen että fyysinen puoli on ruokittu kunnolla, voi ihminen todella olla onnellinen.
Hyvä kirjoitus! Oen käynyt täällä joskus aiemminkin, ja tulen uudestaan jotta ehdin lukea kaikki kommentit... näyttää siltä että joissakin kommenteissakin on järkeä :-) Hyvää keskustelua kuitenkin!
VastaaPoista