1. maaliskuuta 2009

Teenjuonti pienentää aivohalvausriskiä

Teenjuonti on yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin tieteellisessä Stroke-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan. Kolmen päivittäisen teekupillisen juonti vähensi ei-aasialaisessa väestössä, kuten esimerkiksi eurooppalaisilla, aivohalvausriskiä 24 prosentilla. Suuruudeltaan vähennys on samaa luokkaa kuin esimerkiksi liikunnan vaikutus aivohalvausriskiin. Liikunta pienentää sitä noin 20 prosentilla. Mielekästä on tietysti yhdistää molemmat keinot.

Hyötyä on yhtä lailla niin mustasta kuin vihreästäkin teestä. Tee suojaa aivohalvaukselta todennäköisesti sisältämiensä flavonoidien ansiosta. Ne parantavat verisuonen sisäseinämän eli endoteelin toimintaa.

Muita tutkimuksiin perustuvia keinoja aivohalvausriskin vähentämiseksi löytyy Ravintoa sydämelle -kirjastani.

Lisätietoa:

24. helmikuuta 2009

D-vitamiini vähentää flunssaan sairastumisen riskiä

Uuden laajan tutkimuksen mukaan D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua flunssaan ja muihin ylähengitysteiden infektioihin. Niillä tutkituista, joiden seerumin D-vitamiinitasot olivat alle 25 nanomoolia litrassa (eli 10 ng/ml) oli 40 prosenttia suurempi riski sairastua flunssaan kuin niillä tutkimukseen osallistuneista, joiden D-vitamiinitasot olivat vähintään 75 nanomoolia litrassa (eli 30 ng/ml). Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavilla riski oli vielä huomattavasti suurempi.

Suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot lienevät noin 50-55 nanomoolia litrassa. Tutkimuksen tuloksen perusteella voikin hyvin tehdä sen johtopäätöksen, että suomalaisten olisi järkevää tavoitella korkeampia D-vitamiinitasoja flunssien ehkäisemiseksi. Käytännössä se merkitsee sitä, että D-vitamiinia tulisi käyttää ravintolisänä nykyistä runsaammin. Aikuisten tulisi käyttää sitä vähintään 25 mikrogrammaa, mutta mieluummin 50 mikrogrammaa päivässä. Ravinnosta ei D-vitamiinia ole käytännössä mahdollista saada optimaalista määrää, vaan varsinkin talviaikana riittävän D-vitamiinilisän käyttö on tarpeen.

18. helmikuuta 2009

Vapaus valita hoitomuoto on tärkeä

A-studiossa nähtiin insertti, jossa kerrottiin aikeista rajoittaa luontaishoitoja. Asia liittyy siihen, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan alaa sääntelevää lainsäädäntöä. Hanke on esitelty niin, että luontaishoitojen rajoittamisella pyrittäisiin suojaamaan haavoittuvaisia potilasryhmiä. Lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän yksipuolinen koostumus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla on ennen kaikkea ideologinen halu rajoittaa sellaisia hoitoja, joiden harjoittaminen ei sovi vallitsevaan terveydenhoitoa koskevaan paradigmaan.

Näen asian niin, että luontaishoitoja ja vaihtoehtohoitoja koskevia ennakkoluuloja on paljon. Siitä kertoo jo se, että hoidot on pyritty leimaamaan orwellilaisen uuskielisellä termillä "uskomushoidot".

Termin käytön taustalla on se paikkansa pitämätön olettamus, että luontaishoitojen teho olisi pelkästään uskomuksen varassa. On selvää, että luontaishoitoja koskevaa näyttöä on vähemmän kuin koululääketieteen hoitoihin liittyvää, koska edellisten tutkimiseen ei liity sellaisia taloudellisia intressejä, että niillä voisi rikastua. Tutkimusrahoitusta ei siksi löydy, ja kun sitä ei löydy, näyttöäkin kertyy vähemmän.


Onnellinen asiakas aromaterapiahieronnan jälkeen. Kuva JH

Toisaalta on niin, että uskomushoito-nimityksen käyttäjät eivät ole perillä siitäkään vaihtoehtohoitoja koskevasta näytöstä, jota jo on olemassa. Esimerkiksi akupunktion hyödyistä migreenissä ja niska-hartia-alueen säryissä on näyttöä, ja kalevalaisen jäsenkorjauksen on osoitettu auttavan alaselkäkipuihin paremmin kuin fysioterapian. Kosketushoidoistakin on olemassa suomalainen väitöskirjatutkimus, joka kertoi hoitojen auttavan.

Luontaislääketieteen käyttämillä hoitomenetelmillä on usein myös pitkiä perinteitä. Hoitomenetelmien harjoittamisen taustalla on monesti käytännön kokemusta siitä, että jokin toimii. Lääketieteen piirissä vastaavaa kutsutaan kliiniseksi kokemukseksi.

En väitä, että kaikki luontaishoidot toimisivat. En esimerkiksi itse ole saanut apua homeopatiasta, ja suhtaudun siihen aika skeptisesti. Toisaalta pidän taas monia muita hoitoja hyödyllisinä. Paitsi suoranaisesti parantavia, luontaishoitojen joukossa on monia miellyttäviä kosketushoitoja, joilla on rentouttava ja muutenkin hyvää tekevä vaikutus. Itse pidän paljon esimerkiksi aromaterapiahieronnoista. Olisi todella harmi, jos laajoilta potilasryhmiltä kiellettäisiin oikeus esimerkiksi tällaisiin hemmotteluhoitoihin.

Katson, että hoitomuotoja koskeva valinnanvapaus on asia, jonka pitäisi itsestään selvästi kuulua moniarvoiseen yhteiskuntaan siinä kuin esimerkiksi mielipiteenvapauden ja kokoontumisoikeudenkin. Jos olet kiinnostunut siitä, että myös tällä alueella yhteiskunnassamme säilyisi valinnanvapaus, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva adressi (klikkaa tätä).

Lisätietoa:

Luonnonlääketieteen keskusliiton kuvaus asiasta (pdf)

16. helmikuuta 2009

Vihreä tee vähentää hieman rintasyöpäriskiä

Vihreä tee pienentää hieman rintasyöpäriskiä kiinalaisessa väestössä tehdyn tapaus-kontrolli-tutkimuksen mukaan. Säännöllisillä teenjuojilla oli 12 prosenttia alempi rintasyöpäriski teetä juomattomiin verrattuna. Alle vaihdevuosi-ikäisillä teen rintasyöpää ehkäisevä vaikutus oli lisäksi yhteydessä kuukaudessa juotuun teen määrään eli useammista kupillisista oli enemmän hyötyä.

Teen juonnin on aikaisemmin havaittu vähentävän esimerkiksi kohdunrungon syövän ja levinneen eturauhassyövän riskiä.

Lähde:

Shrubsole MJ et al. Drinking green tea modestly reduces breast cancer risk. J Nutr. 2009 Feb;139(2):310-6.

13. helmikuuta 2009

Myönteinen arvio Ravintoa sydämelle -kirjasta

Tohtori ja kansanterveystieteen dosentti Matti Tolonen on kirjoittanut Luontaisterveys-lehden numeroon 1/09 hyvin myönteisen arvion Ravintoa sydämelle -kirjastani. Tolonen luonnehtii kirjaa yleisesti "mainioksi" ja kirjoittaa, että "Harju osoittaa päteviin tutkimuksiin viitaten, kuinka hyvä ruokavalio on usein ensisijainen lääkehoitoon nähden."

Tolonen katsoo, että teos on hyvä tietopaketti viime vuosien ravitsemustutkimuksista. Lukijalle tulevat tutuiksi sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät syytekijät, samoin kuin luonnonmukaiset keinot niiden torjuntaan, hän kirjoittaa.

"Kaiken kaikkiaan voin suositella kirjaa terveydestä kiinnostuneiden maallikkojen perusteokseksi, josta voi ensi lukemisen jälkeenkin selata ja kerrata tarpeellista tietoutta", Tolonen päättää kirjoituksensa.

Pidän suuressa arvossa tohtori Tolosen kirjoittamaa positiivista arviota. Onhan hän seurannut tiiviisti ravitsemuslääketiedettä jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Bio-Vitan sivuillaan hän on usein tuonut ensimmäisenä suomenkielisen lukijan ulottuville uusimpia ravitsemustieteellisiä tutkimustuloksia. Vaikka Tolosta erityisesti alkutaipaleella arvosteltiin, myöhemmät tutkimustiedot ovat usein vahvistaneet hänen näkemyksensä. Näin on käynyt esimerkiksi kalaöljyjen kohdalla.

Jos kiinnostuit kirjasta, voit tilata sen esimerkiksi täältä tai ostaa tavallisista kirjakaupoista.

12. helmikuuta 2009

Edam-juusto on sydämelle terveellistä

Jälleen on tullut uutta tutkimustietoa K2-vitamiinin hyödyistä sydäntautiriskin vähentämisessä. Nyt uudessa hollantilaistutkimuksessa tiettyjen kypsytettyjen juustojen sisältämät K2-vitamiinin muodot olivat yhteydessä alempaan sepelvaltimotautiriskiin naisilla. (Todennäköisesti K2-vitamiini on samalla tavoin hyödyllistä myös miehille, mutta tämän tutkimuksen aineistoon kuului vain naisia.) Nyt saadut uudet tiedot tukevat tuloksia, joita saatiin merkittävästä Rotterdamin tutkimuksesta, josta kirjoitin blogissani puolitoista vuotta sitten.

Tutkimuksessa tehokkaimmaksi osoittautunutta K2-vitamiinin muotoa (MK-7) on länsimaisissa ruokavalioissa eniten Edam-juustossa, mutta erityisen paljon sitä on japanilaisessa soijapapuvalmisteessa natossa. Toisaalta paria muuta tutkimuksessa terveelliseksi osoittautunutta muotoa (MK-8 ja MK-9) saadaan länsimaisissa ruokavalioissa sen verran enemmän, että myös niistä on käytännössä paljon hyötyä. Myös näitä viimeksi mainittuja muotoja on ilmeisesti varmimmin juuri Edamissa.

Tutkimuksen perusteella ei vielä pystytä sanomaan, minkä verran näitä hyödyllisiä K2-vitamiinin muotoja olisi parasta saada. Itse en suosittelisi juustojen ahmimista, mutta kohtuullista Edam-juuston sisällyttämistä ruokavalioon pitäisin kuitenkin järkevänä, varsinkin jos ei haluta ruveta syömään japanilaiseen tapaan nattoa.

Terveellisimpiä K2-vitamiinin muotoja on erään japanilaistutkimuksen mukaan runsaasti myös sveitsiläisessä Emmentalissa ja norjalaisessa Jarlsberg-juustossa. Suomessa Edam lienee kuitenkin varmempi K2-vitamiinin lähteenä, koska täkäläisessä tutkimuksessa Emmentalin K2-vitamiinipitoisuuden havaittiin olevan Edamiin nähden vähäinen. Tuorejuustoista voidaan sanoa melko varmasti, että niissä K2-vitamiinia ei ole merkittäviä määriä. Myöskään fermentoimatta valmistetuissa juustoissa, kuten sulatejuustossa, Mozzarellassa tai Ricotta-juustossa, ei ole juuri K2-vitamiinia. Sen sijaan valkohomejuustot, kuten Camembert-, Brie-juustot ja kypsytetyt vuohenjuustot, saattavat olla kohtalaisen hyviä lähteitä.

Monia lukijoitani ehkä askarruttaa juuston sisältämä tyydyttynyt rasva. Tämä ja aiemmat hollantilaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että Edam-juuston sisältämistä K2-vitamiinin muodoista on niin paljon hyötyä verisuonten kalkkiutumisen ja sepelvaltimotaudin ehkäisemisessä, että se painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin sen sisältämä tyydyttynyt rasva. Niinpä ainakin Edam-juusto ansaitsisi mielestäni Sydänmerkin, vaikka se ei olisikaan vähärasvaista, kasvirasvajuustoa tai vähäsuolaista. Tällaisen hyväksyminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa, koska juustot eivät tyypillisesti ole olleet olennainen osa niin sanottua terveystietoista ruokavaliomallia.

Ja jotta tästäkään blogikirjoituksesta ei syntyisi väärää mielikuvaa, korostan uudelleen sitä, että sydämelle terveellinen ruokavalio on tietysti kokonaisuus, jossa ei pidä tukeutua liikaa mihinkään yksittäiseen tekijään. Sydämelle terveellisen ruokavalion olennaisia piirteitä ovat muun muassa vihannesten ja hedelmien runsas syöminen, pähkinöiden kohtuullinen mutta säännöllinen käyttö, omega-3-rasvojen riittävä saanti (mm. rasvaisesta kalasta), myös muiden hyvien rasvojen riittävä saanti, raffinoitujen hiilihydraattien välttäminen, tyydyttyneiden rasvojen saannin rajoittaminen, transrasvojen välttäminen sekä kasvikunnan proteiinin (tofu, pavut, linssit) suosiminen.

En myöskään ajattele, että maitotuotteiden osuutta ruokavaliossa pitäisi yleisesti lisätä sen vuoksi, että Edam-juusto on kohtuullisesti syötynä terveellistä. Pikemminkin on niin, että muita maitotuotteita olisi osittain hyvä korvata tiettyjen juustojen käytöllä, vähän ranskalaiseen tapaan.

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy myös tämän blogikirjoituksen kommenteista alta.

Lähteet ja lisätietoa:

Gast GC et al. A high menaquinone reduces the incidence of coronary heart disease in women. Nutr Metab Cardiovasc Dis.

Vitamin K2, but not K1, effective for heart health benefits: Study. NutraIngredients

5. helmikuuta 2009

Toinen blogini

Olen aloittanut uuden Laakson henki -nimisen rinnakkaisblogin. Se on ainakin nyt alkuvaiheessaan omistettu Kumpulanlaakson ja Vallilanlaakson muodostaman suositun puistoalueen suojelemiselle. Alueella sijaitsee myös kultuurihistoriallisesti arvokas Kumpulan kartano, jonka juuret ulottuvat 1400-luvulle asti. Nyt puistoaluetta ja kartanoympäristöä uhkaa kadun rakentaminen, mikä halkaisisi idyllisen puistoalueen pahasti. Tervetuloa siis vierailemaan myös tähän toiseen blogiini. Saattaa olla, että myöhemmin kirjoitan siellä myös muista aiheista.

Erektio-ongelmat voivat ennakoida sepelvaltimotautia

Olen seurannut tässä blogissa erityisesti sydäntauteihin liittyviä asioita, joten kerrottakoon myös erektio-ongelmien yhteydestä sydäntauteihin. Nyt uudessa tutkimuksessa on nimittäin havaittu, että ne ennustavat myöhempää sydäntautiriskiä. Mayo-klinikan tekemän tutkimuksen mukaan miehillä, joilla on erektiovaivoja 40-49-vuoden iässä, on kaksi kertaa suurempi sydäntautiriski kuin miehillä, joilla ei näitä ongelmia ole. 

Luultavasti erektio-ongelmien yhteys sydäntauteihin selittyy sillä, että haitalliset verisuonimuutokset, jotka ahtauttavat myöhemmin sepelvaltimoita, näkyvät jo aiemmin peniksessä. Näin seksuaalisen kyvykkyyden ylläpitäminen on yksi hyvä lisäsyy noudattaa sydämelle terveellistä ruokavaliota. Sen sijaan äijämäinen elämäntapa eli tupakointi, makkaransyönti, eläinrasvat ja kasvisten vieroksuminen johtaa todennäköisemmin aikaisiin erektio-ongelmiin kuin sydämelle terveellinen Välimeren ruokavalio. Tämän onkin todettu parantavan erektioita, kuten tutkimuskin kertoo.

Lisää tietoa Välimeren ruokavaliosta ja muutenkin sydämelle terveellisistä ruoista löydät Ravintoa sydämelle -kirjastani.


Lähde:

29. tammikuuta 2009

Myös omega-6-rasvat ovat sydämelle terveellisiä

Tämän tästä nettikeskusteluista voi lukea väitteitä, että kasviöljyjen, margariinien ja pähkinöiden sisältämät omega-6-rasvat olisivat haitallisia. Samassa yhteydessä perusteluna yleensä sanotaan, että niiden saantia pitäisi rajoittaa, koska linolihaposta (omega-6) muodostuisi tulehdusta lisäävää arakidonihappoa.

Olen itse ollut tällaista yksioikoista ajattelutapaa vastaan, koska nämä olettamukset linolihapon haitallisuudesta harvoin näyttävät aktualisoituvan tosielämässä. On pikemminkin niin, että tutkimuksissa runsaampi linolihapon (omega-6) saanti on yhdistynyt alempaan sydäntautikuolleisuuteen, varsinkin jos myös omega-3-rasvoja on saatu tarpeeksi.

Nyt myös Yhdysvaltain Sydänliitto on ottanut asiaan kantaa. Circulation-lehdessä julkaistussa ohjeellisessa katsauksessa torjutaan väitteet omega-6-rasvojen haitallisuudesta. Katsauksessa selvitetään, että käsitys omega-6-rasvojen tulehdusta lisäävästä vaikutuksesta on yksinkertaistava. Samalla perustellaan, että tyydyttyneitä rasvoja, joita siis on esimerkiksi voissa, rasvaisissa maitotuotteissa ja lihassa, on terveellistä korvata myös linolihapolla (omega-6).

Samalla kannalla on myös arvostettu Harvardin ravitsemustutkija Walter C. Willett kirjassaan Eat, Drink, and Be Healthy. Siinä hän toteaa:

"There's no doubt that many Americans could benefit from getting more omega-3 fatty acids. But there is also strong evidence that omega-6 fatty acids, which make up the majority of the polyunsaturated fats in our diet, help shape healthy cholesterol levels and reduce heart disease. In the Nurses' Health Study, the ratio of omega-3 to omega-6 wasn't linked with risk of heart disease because both of these were beneficial." (s. 87)

Käytännössä kaikki tämä merkitsee sitä, että on edelleen terveellistä suosia muun muassa kalan, rypsiöljyn ja saksanpähkinöiden sisältämiä omega-3-rasvahappoja, joita ovat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Mutta terveellistä on saada myös hieman kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sisältämiä omega-6-rasvahappoja. Silti pidän edelleen, Willettin tapaan, turvallisimpana käyttää ruoanlaitossa pääasiassa oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Ne sisältävät enimmäkseen yksinkertaisesti tyydyttymätöntä öljyhappoa (omega-9).


Lisätietoa:

Making Omega-6 Fatty Acids A Part Of Heart-Healthy Eating. Medical News Today.

Willett WC. The role of dietary n-6 fatty acids in the prevention of cardiovascular disease. J Cardiovasc Med (Hagerstown).

26. tammikuuta 2009

Pienestä seleenilisästä saattaisi olla hyötyä

Aiemmin on ajateltu, että kalansyönnin sydäntautiriskiä vähentävä vaikutus johtuisi oikeastaan pelkästään sen sisältämistä omega-3-rasvahapoista. Nyt ranskalaistutkijat esittävät uudessa tutkimuksessa täydentävän olettamuksen. Heidän mukaansa kalan hyödyt sydämelle saattavat selittyä osaltaan sillä, että sitä syövät saavat enemmän seleeniä.

Aihe on kiinnostava suomalaisia ajatellen. Viljelysmaahan on täällä seleeniköyhää, ja sen vuoksi vuonna 1984 Suomessa aloitettiin seleenin lisääminen lannoitteisiin. Se poistikin varsinaisen seleenin puutteen, mutta seleenin saanti on suomalaisilla Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan yhä vain noin 50-75 mikrogrammaa päivässä (naisilla vähemmän kuin miehillä). Se on noin puolet amerikkalaisten saannista ja selvästi alle puolet japanilaisten saannista.

Miksi suomalaisten vähäisemmästä saannista sitten pitäisi olla kiinnostunut? Lähinnä sen vuoksi, että runsaammasta seleenin saannista saattaisi olla hyötyä esimerkiksi eturauhassyövän ja sydäntautien riskin vähentämisessä. Tarvitseehan esimerkiksi sydänlihas seleeniä. Mahdollisen seleenilisän käytössä ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä kovin runsas seleenin saattaa lisätä diabeteksen ja ihosyövän riskiä. Suurina annoksina seleeni on peräti myrkyllistä.

Joka tapauksessa tuntuisi hyvinkin järkevältä tavoitella seleenin saannissa keskimääräisiä japanilaisia tasoja. Siihen terveydestään kiinnostuneet suomalaiset pääsevät kätevästi syömällä kaksi (2) parapähkinää (engl. Brazil nut) päivässä. Se lisää seleenin saantia noin 100 mikrogrammalla päivässä. Viime vuonna julkaistiin arvostetussa ravitsemustieteellisessä lehdessä tutkimuskin, joka vahvisti, että tällä tavoin voidaan hyvin korjata seleenin saantia.


Lisätietoa:

Seleeni, sydän ja metabolinen oireyhtymä (tohtori Tolosen artikkeli)

Selenium supplements may boost heart health: Study (uutisartikkeli)

Selenium and coronary heart disease: a meta-analysis.

Effect of selenium supplementation after acute myocardial infarction (suomalaistutkimus)

21. tammikuuta 2009

Ulkonäköpaineita

Aamu-TV:ssä oli tänään puhetta ulkonäköpaineista opettajan ammatissa. Se toi mieleeni toisen unohdetun ihmisryhmän, jonka pitäisi kiinnittää paljon parempaa huomiota ulkonäköönsä nimittäin potilaat!

Lääkärien kohtaama potilasaineshan on usein hyvin epämiellyttävää lääkärin kannalta. Monet potilaista ovat sairaita, vanhoja, joskus jopa tyhmiäkin.

Rumia, lihavia, vanhoja ja sairaita potilaita on ihan liikaa. Kuka nyt jaksaisi niitä koko päivää katsella! Sairaidenkin kannattaisi hoitaa ensin itsensä terveeksi ennen kuin tulevat asettamaan lääkärin vakaville tartuntataudeille alttiiksi. On vakava työsuojelullinen ongelma, että lääkärit joutuvat työssään kohtaamaan prosentuaalisesti paljon useammin tarttuvia sairauksia kantavia potilaita kuin muissa akavalaisissa ammateissa toimivat. Akavan tulisikin mitä pikimmin jo tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa puuttua asiaan.

Monet potilaat myös pukeutuvat huonosti tullessaan lääkäriin. Liian monella potilaalla on inhottava rikkinäinen tuulipuku ja vielä useampi käyttää yhä valkoisia urheilusukkia, vaikka Lenita Airisto jo vuosia sitten kiinnitti epäkohtaan asianmukaista huomiota.

On aivan selvää, että lääkärien ei ole miellyttävää joutua kohtaamaan jatkuvasti sellaisia epämiellyttäviä näkyjä kuin sairaita ja haisevia ja vanhoja potilaita. Myös lääkäri tarvitsee silmänruokaa itselleen eivätkä ainoastaan muut kansalaiset. Lääkäriliiton olisikin vaadittava, että lääkärien vastaanotoille taattaisiin minimäärä nuoria ja kauniita potilaita. Heistä vähintään kolmenkymmenen prosentin (30%) tulisi täyttää missimitat eli siis olla vähintään 172 cm pitkiä ja painoindeksiltään sopivia. Näiden potilaiden muotojen tulisi myös olla kohdallaan, ei siis A-kuppikokoisia potilaita eikä lyhytjalkaisia, kiitos!

En kuitenkaan ajattele lääkärien olevan niin pinnallisia, että he eläisivät pelkästään nuorten naisten kauniiden kehon muotojen ihailusta älkää kuvitelkokaan että aliarvioisin lääkäreitä! Siksi kiinnitänkin huomiota siihen, että potilaiden tulee pitää yllä sivistystasoaan. Jotta he voisivat asianmukaisesti viihdyttää lääkäreitä, heidän tulisi tuntea klassisen sivistyksen perusteet, osata vähintäänkin kreikan kielen alkeet, tuntea Shakesperen näytelmät ja osata Bellinin oopperoiden aariat. Myöskään purjehduksen ja hevospoolon asiantuntemus ei olisi pahitteeksi.

15. tammikuuta 2009

Kalapuikkofarssin taustaa

Iltapäivälehdet kertoivat eilen huvittavan uutisen siitä, kuinka oppilaan luvatta ottama neljäs kalapuikko johti poliisien kutsumiseen koululle. Tässä kalapuikkokahinassa, jota oikeastaan pitäisi kutsua kalapuikkofarssiksi, kulminoituu hyvin kouluruokailun surkea tila.

Ongelman taustalla näen uusliberalistista ajattelua. Kaiken julkisin varoin kustannetun pitäisi jostain syystä olla halpaa jopa silloin kun se koskee omia lapsia — vaikka hyvin tiedetään, että halvalla saa harvoin hyvää. Sen sijaan omaan yksityiseen kulutukseen ollaan valmiita satsaamaan surutta.

Kouluruokailuun budjetoidut varat ovat niin vähäisiä, että ruokailusta pitäisi selvitä kaikkine kuluineen parilla eurolla. Samaan aikaan aikuiset käyttävät omaan lounasruokailuunsa rahaa monin verroin enemmän. Esimerkiksi syöminen lounasravintolassa maksaa tällä hetkellä tyypillisesti 9,20 euroa (lounassetelin arvo). Tällainen epäsuhta kertoo mielestäni aikamoisesta aikuisten kollektiivisesta itsekkyydestä.

Jos oikeasti rakastamme lapsiamme, emmekö haluaisi tarjota heille vähintäänkin yhtä herkullista ja terveellistä ruokaa kuin itse syömme lounaallamme?

13. tammikuuta 2009

D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä

D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä terveillä mutta keskivartalolihavuudesta kärsivillä keski-ikäisillä miehillä, kertoo uusi plasebokontrolloitu tutkimus.

Lähde:

Nagpal J et al. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial of the short-term effect of vitamin D3 supplementation on insulin sensitivity in apparently healthy, middle-aged, centrally obese men. Diabet Med. 2009 Jan;26(1):19-27.

Yhdistelmähoito vähensi valtimoiden kalkkiutumista

Valtimoiden ja sydämen aortan kalkkiutuminen on plakin muodostumisesta suhteellisen riippumaton prosessi. Siihen ei vaikuta esimerkiksi kolesterolin alentaminen statiinilääkityksellä, vaan tarvitaan muita keinoja.

Joulukuussa julkaistussa pienessä tutkimuksessa on nyt havaittu, että aggressiivisella yhdistelmähoidolla voidaan vähentää verisuonten kalkkiutumista useimmilla hoidetuista. Tutkimukseen osallistui 45 henkilöä, joilla tutkimuksen alkaessa oli havaittavissa verisuonten kalkkiutumista. Heitä hoidettiin yhdistelmäterapialla, jonka osatekijöitä olivat statiinilääkitys, niasiinilisä, omega-3-lisä ja ruokavalioneuvonta. Sen lisäksi potilaat saivat huomattavan runsasta D3-vitamiinilisää, jolla tavoiteltiin peräti vähintään 125 nmol/l (50 ng/mL) suuruisia seerumin D-vitamiinitasoja.

Noin puolentoista vuoden hoidon jälkeen kolesteroli- ja triglyseridiarvot olivat parantuneet huomattavasti, mutta sen lisäksi myös verisuonten kalkkiutuminen oli vähentynyt tuntuvasti lähes puolella hoidetuista.

Verisuonten kalkkiutumisen väheneminen oli todennäköisesti seurausta ennen kaikkea huomattavan suuren D-vitamiinilisän käytöstä. Silti en suosittele, että lukijani omin päin lähtisivät käyttämään aivan niin suurta D-vitamiinilisää, että sillä voitaisiin ylläpitää tutkimuksessa tavoiteltuja tasoja.

D-vitamiinin lisäksi myös K2-vitamiinista on selvää hyötyä verisuonten ja aortan kalkkiutumisen ehkäisemisesssä. Siitä on näyttöä niin väestötutkimuksista kuin eläinkokeistakin. Nykyään pystytään myös selittämään niitä mekanismeja, joilla K2-vitamiini kalkkiutumista ehkäisee, kuten olen tässä blogissanikin aiemmin kertonut. Nyt puheena ollutta tutkimusta johtanut sydänlääkäri William Davis kirjoittaa muuten Track Your Plaque -sivuillaan myös K2-vitamiinin hyödyistä, vaikka sitä ei käytettykään tässä tutkimuksessa.


Lähde:

Davis W et al. Effect of a Combined Therapeutic Approach of Intensive Lipid Management, Omega-3 Fatty Acid Supplementation, and Increased Serum 25 (OH) Vitamin
D on Coronary Calcium Scores in Asymptomatic Adults. Am J Ther. 2008 Dec 15; [Epub ahead of print]

9. tammikuuta 2009

"Miljoonia tarpeettomia kuolemia"

"Miljoonia tarpeettomia kuolemia", otsikoi William Faloon artikkelinsa Life Extension -lehden tammikuun numerossa. Dramaattinen otsikko liittyy D-vitamiinisuositusten riittämättömyyteen. Jos kaikki kansalaiset käyttäisivät vähintään 25 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivittäin, se pelastaisi laajan joukon ihmisiä, artikkelissa kiteytetään. Artikkelissa viitataan esimerkiksi kesäkuussa 2008 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan miehillä joiden D-vitamiinitasot olivat alhaiset, oli lähes 2,5-kertaa enemmän sydänkohtauksia. Kirjoituksessa referoidaan myös lukuisia muita tutkimuksia.

Olen saanut vihiä, että EU-tasolla oltaisiin viimein nostamassa D-vitamiinisuositusta, mahdollisesti 20-25 mikrogrammaan. Sitä odoteltaessa valistunut terveydestä kiinnostunut lukija voi alkaa käyttää vähintään 25 mikrogramman suuruista päiväannosta D3-vitamiinia aivan oma-aloitteisesti.


Lisätietoa:

William Faloon. Millions of needless deaths. LE Magazine, January 2009.

8. tammikuuta 2009

Yhteys suun terveyden ja sydäntautien välillä

Monikaan ei ehkä tiedä, että suun terveyden ja sydäntautien välillä vallitsee yhteys. Suuri osa suomalaisista kärsii parodontiitista, joka on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava sairaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan parodontiitti on suomalaisen aikuisväestön yleisin infektio. Silti harva on tuskin edes kuullut koko sairaudesta.

Suun terveyden ja sydänsairauksien yhteys on ollut tiedossa aika pitkään, mutta uudet tutkimustiedot selventävät asiaa entisestään. Noin kuukausi sitten julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että parodontiitin sairastamisella on yhteys erääseen tulehdustekijään (lipoproteiiniin liittyvä fosfolipaasi A2), jota on myös löydetty sepelvaltimoiden repeytymiselle alttiista plakeista.

Toinen uusi tutkimus puolestaan paljastaa hämmästyttävästi, että niinkin yksinkertainen toimenpide kuin hammaskiven poisto ja hampaiden puhdistus hammaslääkärillä tai hammashoitajalla voi parantaa verisuonten terveyttä aivan ratkaisevasti. Tutkimuksesta kertoo Heartwire-sivuston artikkeli 'Simple dental workup reverses atherosclerotic lesions'. Sen mukaan hammaskiven poisto ja hampaiden puhdistus alensi tulehdusarvoja, paransi tärkeää endoteelin eli verisuonten sisäpinnan toimintaa sekä vähensi kaulavaltimon sisäseinämän paksuutta. Kannattaa siis pitää huolta myös ienten ja hampaiden terveydestä, jos haluaa pitää hyvää huolta sydämensä terveydestä.

Parodontiitin riskiä voi vähentää tupakoimattomuudella, hyvällä hammashygienialla sekä pitämällä huolta optimaalisten (90-100 nmol/l) D-vitamiinitasojen saavuttamisesta riittävällä kesäaikaisella auringonotolla ja D-vitamiinin käytöllä syksystä kevääseen. Myös riittävä C-vitamiinin saanti on tärkeää. Kalaöljyt puolestaan alentavat edellä mainittua tulehdusarvoa, lipoproteiiniin liittyvää fosfolipaasi A2:ta, kuten tohtori Tolonenkin kirjoittaa Bio-Vitan sivuilla.

7. tammikuuta 2009

YLE Uutiset: Säteilyturvakeskus rajoittaisi lasten kännykän käyttöä

Olen jo aiemmin blogissani esittänyt epäilyksiä, että matkapuhelinten säteilystä saattaa olla terveydellistä haittaa. Kännykkäsäteily voi esimerkiksi lisätä aivokasvainten riskiä. Uudessa ruotsalaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että kännykkäsäteily vahingoittaa hermosoluja ja heikentää muistia.

Nyt myös Säteilyturvakeskus on muuttanut kantaansa kriittisempään suuntaan. Uudessa kannanotossaan laitos kehottaa rajoittamaan lasten kännykän käyttöä, kuten YLE Uutiset tänään pääuutisessaan kertoo.

Samassa yhteydessä STUK muistuttaa, että matkapuhelin saattaa häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Vaikkakaan kännykän aiheuttamat häiriöt eivät yleensä ole vaarallisia, kännykkä olisi parasta pitää vähintään 20 senttimetrin etäisyydellä tahdistimen elektroniikkaosasta ja elektrodijohdoista.


Soita mieluummin lankapuhelimeen

Huomaavainen kännykänkäyttäjä ottaa selville, onko puhelun vastaanottajalla vielä olemassa lankapuhelin. Moni lankapuhelimen vielä omistava nimittäin puhuu pitkät puhelunsa mieluummin lankapuhelimestaan kuin kännykästään. Matkapuhelinoperaattoreiden kiinteähintaisista puhepaketeista on samanhintaista soittaa lankapuhelimeen ja kännykkään. Siten mahdollisuus soittaa halvempaan hintaan lankapuhelimiin on yksi hyvä lisäsyy hankkia kännykkään puhepaketti.


Säteilyturvakeskus ja auringon UV-säteily

Täytyy pitää myönteisenä, että STUK reagoi uuteen tutkimustietoon. Panin myös merkille, että laitos on muuttanut asennoitumistaan auringon UV-säteilyyn hieman tasapainoisempaan suuntaan. Nyt laitos tuo nettisivuillaan varovaisesti esille myös sen, että maltillisesta auringossa oleskelusta on hyötyä D-vitamiinin lähteenä. Tältä osin menisin itse hieman pidemmälle ja suosittelisin varovaista, ihotyypin mukaista auringonottoa.

Nyt vuodenvaihteessa julkistetussa tutkimuksessa muuten kerrotaan, että auringonoton hyödyt alkavat jo raskausaikana. Runsaimmin raskausaikana aurinkoa saaneiden äitien lapsilla on havaittu olevan parempi luuntiheys vähemmän aurinkoa saaneiden äitien lapsiin verrattuna. Tuloksella on merkitystä murtumien ja osteoporoosin riskin vähentämisessä. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.


Lisätietoa:

STUKin kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä

Mobiler påverkar minnet hos försöksdjur. Forskning.se 3.12.2008

Mobile phone radiation wrecks your sleep. The Independent 20.1.2008 (pdf)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...