4. heinäkuuta 2011

Erilaisuuden sietokyvystä ravitsemuksen kentällä

Suvaitsevuus on teema, joka on ollut vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina. Se on tullut esille esimerkiksi suhteessa maahanmuuttajiin ja seksuaalivähemmistöihin. Osa tätä ongelmakenttää on ollut rajankäynti sen kohdalla, miten ongelmista voidaan puhua ilman, että ollaan suvaitsemattomia.

Itse olen viime aikoina pohtinut sitä, että suvaitsevaisuus tulisi ulottaa myös ravitsemuksen puolelle. Meillä tulisi olla kykyä suvaita ihmisten erilaisia ruokavaliovalintoja ja ravitsemusnäkemyksiä. Samaan aikaan tulisi olla myös mahdollisuus puhua asiallisesti ja neutraalisti — ja miksei joskus huumoriakin viljellen — eri ruokavalioihin liittyvistä ongelmista.

Ravitsemuksen alueella kykyä neutraaliin suhtautumiseen ja suvaitsevuuteen kuitenkin on puuttunut. Pääasiallisesti ongelma johtunee siitä, että ihmisillä on taipumus rakentaa identiteettiään ruokavaliovalintojen ja ravitsemusnäkemystensä ympärille. Tällaisessa tilanteessa monet vaatimalla vaativat, että myös muut — varsinkin asiantuntijat — kannattaisivat juuri niitä valintoja, joihin itse on päätynyt. Suvaitsevaisuutta on kuitenkin hyväksyä se, että joku toinen on päätynyt ravitsemuksen alueella erilaisiin loppupäätelmiin. Erilaisiin näkemyksiin on ravitsemuksen alueella täysi oikeus siinä missä meillä on oikeus erilaisiin näkemyksiin muillakin elämänalueilla.

Peräänkuuluttaisin siis jälleen hyvässä hengessä käytävää ravitsemuskeskustelua. Toista osapuolta ei tarvitse alkaa tuohtuneesti syytellä, vaikka hän ei olisikaan vähähiilihydraattisen, vegaaniruokavalion tai jonkin muun ruokavalion kannattaja. Neutraaliuden ja suvaitsevaisuuden kehittämisessä auttaa, jos on kykyä ottaa etäisyyttä omiin mielipiteisiin. Niin voimme oppia suhtautumaan kevyemmin siihen, että toinen keskusteluosapuoli on eri mieltä.

Hyvä esimerkki eri tavoin ajattelevan osapuolen kunnioittamisesta oli eräs keväällä järjestetty amerikkalainen D-vitamiinia koskeva videoitu keskustelu. Ihaillen seurasin, miten huippuravitsemustutkijat antoivat toisilleen tunnustusta, vaikka olivatkin päätyneet erilaisiin loppupäätelmiin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...