Kilpirauhanen ja sydänterveys

Valtsun terveysblogissa on tässä kirjoituksessa mielenkiintoista pohdintaa kilpirauhasen vajaatoiminnasta sydäntaudin riskitekijänä.

Suomalaisten tilanne on sikäli mielestäni melko hyvä, että nykyisin saamme lähes riittävästi jodia ja seleeniä suolan jodioinnin ja lannoitteisiin lisätyn seleenin ansiosta. Nämä ovat kilpirauhasen toiminnalle keskeisiä ravintoaineita. Riskiryhmässä näiden ravintoaineiden saannin osalta ovat lähinnä jodioitua suolaa, maitotuotteita ja kalaa välttävät. Myös suomalaisessa luomuviljassa, vaikka se muuten hyvä valinta onkin, on seleeniä niukasti.

Olen itse pohtinut sähkömagneettisen säteilyn kilpirauhasta haittaavaa vaikutusta. Monet sähköherkät kertovat reagoivansa kilpirauhasella sähkösaasteeseen, ja lisäksi eläinkokeissa on havaittu, että 900 MHz-taajuuksinen radiotaajuinen säteily alentaa kilpirauhashormonien tasoja. Myös kilpirauhasen terveydestä huolehtimiseksi kännyköiden ja langattomien verkkojen rajoittaminen voi siis olla paikallaan.

Lähteitä:

Eşmekaya MA, et al. Pulse modulated 900 MHz radiation induces hypothyroidism and apoptosis in thyroid cells: a light, electron microscopy and immunohistochemical study. Int J Radiat Biol. 2010 Dec;86(12):1106-16.

Koyu A, et al. Effects of 900 MHz electromagnetic field on TSH and thyroid hormones in rats. Toxicol Lett. 2005 Jul 4;157(3):257-62.

McQuade C, et al. Hypothyroidism and moderate subclinical hypothyroidism are associated with increased all-cause mortality independent of coronary heart disease risk factors: a PreCIS database study. Thyroid. 2011 Aug;21(8):837-43.

Finelin hyödyistä ja heikkouksista

Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki, jossa jokainen voi kätevästi tarkistaa ruoka-aineiden sisältämien ravintoaineiden määrän. Suomalaisille sivustossa on erityisen hyödyllistä suomen- tai ruotsinkielisyyden lisäksi se, että useiden elintarvikkeiden tiedot perustuvat tosiasiallisiin suomalaisista elintarvikkeista mitattuihin analyysituloksiin.

Finelissä on myös näppärä Ruokakori-toiminto, jonne voi syöttää päivän aikana syömänsä ruuat ja jossa voi antaa ohjelman laskea niistä saadut ravintoainemäärät.

Ja sitten heikkouksiin. Niistä ikävin on se, että Finelin tietoja ei korjata edes silloin kun niiden virheellisyydestä on huomautettu. Esimerkiksi tietokannassa on elintarvikekummajainen "merilevä spirulina". Kummajainen se on sen vuoksi, että spirulina ei ole merilevä, vaan lammissa kasvatettu makean veden mikrolevä. Finelin ilmoittama "merilevä spirulinan" jodimäärä (36 000 mcg/ 100g) vastaa tanskalaisen tietokannan kombu-merilevälle ilmoittamaa määrää. (Spirulinassa on nettilähteiden mukaan jodia vain noin 40 mcg/ 100 g, joka on todennäköisemmin lähempänä oikeaa kuin Finelin ilmoittama tieto. Myös nori-merilevän jodipitoisuus on melko alhainen.)