Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää rahaa

YLE Uutiset kertoo lääninhallitusten selvitysten osoittavan, että vanhustenhoidossa on pahoja puutteita. Vanhuksia sidotaan peteihin, teljetään lukkojen taakse, he eivät pääse vessaan ja he saavat usein liikaa lääkkeitä. Vanhuksilla on myös todettu aliravitsemusta ja yksityisiä laitoksia on huomautettu ravitsemusarvoltaan köyhästä ruoasta. Itseäni järkytti myös kuulla, että kaatumisten aiheuttamia murtumia on jätetty hoitamatta.

Viiden lääninhallituksen kaikissa selvityksissä päädytään päätelmään, että henkilökuntaa on liian vähän. Niissä tullaan myös siihen yhteiseen lopputulokseen, että vanhusten perushoito on mitoitettu niin tiukaksi, ettei hoitajilla ole missään riittävästi aikaa vanhuksille.

Tiukka vanhustenhoidon mitoittaminen johtuu siis siitä, että resursointi on riittämätöntä. Kuntien rahatilanne on niin tiukka, että vanhustenhoitoon ei ole varaa ohjata riittävästi resursseja.

Kokoomuslainen peruspalveluministeri Paula Risikko on jo ehtinyt kommentoida lääninhallitusten selvitystä. Lääkkeeksi hän tarjoaa — uskomatonta kyllä — sosiaalitoimen valvontaa, joka onkin käynnistymässä ensi vuodenvaihteessa. Risikon näkemys tarvittavista keinoista on pyöristyttävä. Valvontahan ainoastaan kasvattaa julkisen hallinnon byrokratiaa lisäämättä yhtäkään käsiparia suorittavaan työhön.

Näen asian niin, että vanhustenhoidon tilannetta ei pystytä korjaamaan mitenkään muuten kuin nostamalla hieman veroastetta. Se on realiteetti, joka täytyy hyväksyä, jos haluamme hoitaa ikääntyvän väestön ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Tuntuu siltä, että vaaleissa hyvin toimeentulevien äänestäjien ensisijaisena intressinä on oman veroasteen alentaminen. Se sitten vääjäämättä näkyy heikentyvinä julkisina palveluina, kuten heikkotasoisena vanhustenhoitona.

Haluaisin tuoda vanhustenhoidosta käytävään keskusteluun elämänkaariajattelun. Olisi mielekästä, että kollektiivisesti laskisimme aavistuksen verran elintasoamme keski-iässä sen kustantamiseksi, että voisimme saada parempaa hoitoa vanhuudessa. Muuten jatkuu nykyinen epäsuhta, jossa elämänkaaren keskivaiheilla suurin osa kansalaisista elää suhteellisessa yltäkylläisyydessä, mutta vanhuudessa edes perustarpeistammekaan ei välttämättä pidetä huolta.

Lähde:

Lääninhallitukset: Vanhustenhoidossa paljon puutteita. YLE Uutiset.

Vanhusten ravitsemuksessa on vakavia puutteita

Ikääntyneiden virhe- ja aliravitsemus on yleistä vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Näin kertoo tuore suomalainen väitöskirjatyö, joka koostuu viidestä osatutkimuksesta.

Tutkituista 11–57 prosenttia kärsi aliravitsemuksesta tai ravitsemuksen virheistä, ja 40–89 prosentilla virheravitsemuksen riski oli kasvanut. Vain 0–16 prosentilla tutkituista ravitsemustila oli hyvä. Hoitajat tunnistivat aliravitsemuksen vain noin neljäsosassa tapauksista. Aliravitsemuksen syinä olivat pääasiassa dementia, heikentynyt toimintakyky, nielemisvaikeudet ja ummetus. Myös syöminen vain puolet tai vähemmän tarjotusta ruoka-annoksesta ja välipalojen syömättömyys olivat yhteydessä virhe- ja aliravitsemukseen.

— Dementiakotien asukkaiden energian ja joidenkin ravintoaineiden saanti oli suosituksia alhaisempaa, vaikka tarjottu ruoka sisälsi riittävästi energiaa ja ravintoaineita. D-vitamiinilisää saavien vanhainkotiasukkaiden osuus oli pieni, vaikka D-vitamiinilisän käytöstä on olemassa suositukset ja sen hyöty on selvästi osoitettu, ETM Merja Suominen toteaa.


Kommentti

Väitöskirjatutkimuksen osatutkimuksessa havaittiin, että vain alle kymmenesosa (2/23) vanhuksista sai D-vitamiinilisää, vaikka sen hyödyt on osoitettu vahvasti. Jo pelkästään tämä laiminlyönti osoittaa, että laitosvanhusten hoitoon ja ravitsemukseen suhtaudutaan Suomessa välinpitämättömästi.

Vaikuttaa myös siltä, että laitoksissa yliarvioidaan vanhusten syömää ruokamäärää yleisesti. Kun kerran monet vanhukset syövät vain osan heille tarkoitetuista ruoka-annoksista, tuntuisi järkevältä pyrkiä lisäämään ruoan energia- ja ravintoainetiheyttä. Siten vanhukset saisivat riittävän määrän energiaa ja ravintoaineita pienemmästä ruokamäärästä. Käytännössä energia- ja ravintoainetiheyden parantaminen merkitsisi esimerkiksi sitä, että laitosravitsemuksessa raffinoidut viljat tulisi korvata ravinteikkaammilla ruoka-aineilla.

Monilla vanhuksilla on myös pureskelu- ja nielemisongelmia. Ruoanvalmistusmenetelmiä kehittämällä voitaisiin helpottaa syömistä — esimerkiksi tuoreista vihanneksista voitaisiin tehdä sosekeittoja elävän ravinnon tapaan.

Lisäksi tarvitaan lisää henkilökuntaa. Nykyisin hoitohenkilökuntaa on monissa paikoissa niin vähän, että vanhukset joudutaan syöttämään pikavauhtia, jolloin monet potilaat lopettavat syömisen ennen kuin ovat saaneet riittävästi ruokaa. Ruoka myös ehtii jäähtyä kun se jää pitkäksi aikaa tarjottimelle odottamaan syöttämisvuoroa.

Väitösuutisen kertoi myös Finfood.