23. huhtikuuta 2012

Onko tauriini tarpeellista?

Kampasimpukat ovat erinomainen tauriinin lähde. Niitä saa myös pakasteena.

Lukijani tietävät, että pidän pääasiassa kasvikunnan tuotteisiin painottuvaa ruokavaliota terveellisenä. Silti myös eläinkunnan tuotteissa on joitakin tärkeitä ja hyödyllisiä ravintoaineita.

Olen usein esimerkiksi kirjoittanut rasvaisen kalan sisältämien omega-3-rasvahappojen hyödyistä sekä kertonut varsinkin kypsytettyjen juustojen sisältämän K2-vitamiinin terveellisyydestä verisuonistolle.

Joskus olen myös referoinut italialaistutkimusta, jossa muun muassa salaattien ja kanan syöminen yhdistyi huomattavasti pienempään kuolleisuuteen iäkkäillä ihmisillä. Silloin en pyrkinyt löytämään syytä kanansyönnin terveellisyyteen. Yksi merkittävä syy kanan terveellisyyteen saattaa olla se, että varsinkin tummalihainen siipikarja sisältää merkittävästi tauriinia, joka on aminohapon kaltainen aine (kemiallisesti tauriini on sulfonihappo).

Vähentää sydäntaudin ja ehkä diabeteksenkin riskiä


Tauriinista näyttää olevan hyötyä varsinkin ihmisille, joiden kolesteroliarvot ovat korkeat. Pari kuukautta sitten julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin veren seerumin tauriinitasojen yhteyttä naisten sepelvaltimotaudin riskiin. Jos veren kokonaiskolesteroli oli yli 6,47 mmol/l, sepelvaltimotaudin riski oli 61 prosenttia pienempi niillä naisilla, joiden tauriiniarvot olivat korkeimmat (3. vs. 1. tertiili).

Saman tutkimuksen tulokset viittasivat lisäksi siihen, että tauriinin runsaasta saannista voi olla hyötyä diabeteksen ja korkean verenpaineen ehkäisyssä.

Tutkittavien tauriinitasot yhdistyivät vahvasti siipikarjan syömiseen. Se osoittaa, että siipikarja on käytännössä usein merkittävä tauriinin lähde.

Pari vuotta sitten julkaistussa kymmeniä maita käsittäneessä WHO-CARDIAC-tutkimuksessa virtsasta mitatun tauriinin määrä yhdistyi pienempään sydäntautikuolleisuuteen niin miehillä kuin naisillakin (Yamori 2010).

Tauriinin ajatellaan parantavan sydämen ja verisuonten tilaa mm. parantamalla kolesteroliarvoja, alentamalla verenpainetta, vaikuttamalla solunsisäisen kalsiumin määrään sekä antioksidanttivaikutuksen kautta (Xu 2008). Tauriinin verenpainetta alentavasta vaikutuksesta kirjoitin jo Ravintoa sydämelle -kirjassani (WSOY 2007).

Tauriini on myös yksi ravintotekijöistä, jonka vähäinen saanti on yhdistetty suurempaan harmaakaihin riskiin. Tauriini on silmien puhtaanapitäjä, joka auttaa verkkokalvon makrofageja poistamaan jätteitä fotoreseptorisoluista.

Tauriinin saanti


Tauriinia on runsaasti meren antimissa, tummassa siipikarjan lihassa ja jonkin verran myös lihassa. Sekaruoan syöjät saavat sitä noin 40–400 mg päivässä ruokavaliosta riippuen.

Terveillä ihmisillä ruokavalio on tauriinin pääasiallinen lähde. Tauriinin synteesi on rajallista; sitä muodostuu elimistössä päivittäin 50–125 mg. Stressi kuitenkin vähentää synteesiä, minkä vuoksi eräät tutkijat ovat pitäneet sitä ihmiselle ehdollisesti  välttämättömänä. Tauriinin synteesi elimistössä voi myös heikentyä ikääntymisen vuoksi. Lisäksi se on välttämätön imeväisikäisille — sitä on saatava joko äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeista.

Vegaaneilla tauriinin saanti jää hyvin vähäiseksi, ja myös heidän plasman tauriinitasojen on havaittu olevan alempia kuin sekaruoan syöjillä. Vegaaniäideillä äidinmaidon tauriinitaso on keskimäärin 277 µmol/l, kun sekaruokaa syövillä äideillä se on 427 µmol/l. Erolla saattaa olla merkitystä imeväisikäisten ravitsemukselle.

Hyviä tauriinin lähteitä per 100 g:


Kampasimpukka 670–827 mg
Osteri 70–1190 mg
Mustekala 550 mg
Simpukka 520 mg
Sinisimpukka 510 mg
Kalmari 356 mg
Rapu 330 mg
Hanhi 329 mg
Siipikarja, tummalihainen 169–306 mg
Valkotonnikala (albacore) 155 mg
Silakka 154 mg
Sardiini 129-176 mg
Makrilli 78-207 mg
Siika 151 mg
Punakampela 126-146 mg
Lohi 123–130 mg
Turska 108 mg
Sianliha 61 mg
Viljelty lohi 60 mg
Lammas 47 mg
Naudanliha 43 mg
Tonnikala 42 mg
Katkarapu 39 mg
Siipikarja, vaalealihainen 18–30 mg

Määrät perustuvat eri tieteellisistä artikkeleista kokoamiini analyysituloksiin. Lähteitä alla.

Kuten luettelosta voi havaita, merenelävät ja tummalihainen siipikarja ovat parempia tauriinin lähteitä kuin punainen liha. Ero saattaakin osaltaan selittää sitä, miksi seurantatutkimuksissa punainen liha ei ole näyttäytynyt kovin terveellisenä verrattuna esimerkiksi kalaan ja siipikarjaan. Myös punaisen lihan sisältämä hemirauta, joka liiallisena toimii elimistössä pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä, vaikuttaa tietysti asiaan.

Tavallisissa simpukoissa on runsaasti kadmiumia ja valkotonnikalassa on melko paljon elohopeaa. Sen vuoksi niitä ei voi oikein suositella säännöllisinä tauriinin lähteinä. Sen sijaan esimerkiksi kampasimpukoita, pikkumakrillia, tummalihaista siipikarjaa, siikaa ja villiä lohta voi suositella. Yleisesti ottaen kalkkuna näyttää olevan parempi tauriinin lähde kuin broileri.

Päivitetty 24.9.2013

Lähteitä:


 
Abebe W, Mozaffari MS. Role of taurine in the vasculature: an overview of experimental and human studies. Am J Cardiovasc Dis. 2011;1(3):293-311. 

Park JY, et al. Dietary taurine intake, nutrients intake, dietary habits and life stress by depression in Korean female college students: a case-control study. J BiomedSci. 2010 Aug 24;17 Suppl 1:S40.

Spitze AR, et al. Taurine concentrations in animal feed ingredients; cooking influences taurine content. J Anim Physiol Anim Nutr (Berl). 2003 Aug;87(7-8):251-62.

Taylor A. Associations between nutrition and cataract. Nutr Rev. 1989 Aug;47(8):225-34.

Wójcik OP, et al. Serum taurine and risk of coronary heart disease: a prospective, nested case-control study. Eur J Nutr. 2012 Feb 10.

Xu YJ, et al. The potential health benefits of taurine in cardiovascular disease. Exp Clin Cardiol. 2008 Summer;13(2):57-65.

Yamori Y, et al. Male cardiovascular mortality and dietary markers in 25 population samples of 16 countries. J Hypertens. 2006 Aug;24(8):1499-505.

Yamori Y, et al. Low cardiovascular risks in the middle aged males and females excreting greater 24-hour urinary taurine and magnesium in 41 WHO-CARDIAC study populations in the world. J Biomed Sci. 2010 Aug 24;17 Suppl 1:S21.
 




21. huhtikuuta 2012

Päivän mietelause

Mitä laveampi on kuilu ravitsemussuositusten ja uusimman tutkimustiedon välillä, sen vähemmän ravitsemussuosituksia kohtaan tunnetaan arvostusta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...