28. maaliskuuta 2008

Erilaisia näkemyksiä ruoan kalleudesta

Onko terveellinen ruoka kallista? Toimittaja Tiia Lappalainen halusi ottaa siitä selvää. Hän haastatteli Mikä pitää miehen tiellä -juttuaan varten ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab'ia, KTL:n tutkija Jaana Lindströmiä, KTL:n erikoistutkija Ritva Prättälää sekä minua.

Haastateltujen välillä on ainakin painotuksissa selviä eroja. Dosentti Schwab ei varsinaisesti ota jutussa kantaa tavallisen terveellisen ruoan kalleuteen, mutta hän ei pidä kalliita terveysvaikutteisia elintarvikkeita välttämättöminä ellei ole terveydellisiä ongelmia. Hän ei myöskään liputa varauksetta luomuruoan puolesta. Tutkija Lindströmin mukaan terveellisen ruoan kalleus on osittain illuusio, joka johtuu yksittäisiin hintalappuihin tuijottamisesta.

Erikoistutkija Prättälä puolestaan katsoo, että ruoan hinta vaikuttaa eri tuloluokkien välisiin ruokailutottumuksiin: "Suurin ero on kasvisten syönnissä." Prättälä kannattaakin kasvisten arvonlisäveron alentamista, jotta terveelliseen ruokavalioon voitaisiin kannustaa. Minä olen jutussa pitkälti Prättälän kanssa samoilla linjoilla. Pidän terveellistä ruokaa kalliina ja halpuutta myyttinä, joka on seurausta täysjyväviljan liiallisesti painottamisesta. Jos köyhä yrittää syödä terveellisesti, hänellä on kyllä varaa siihen täysjyväviljaan, mutta ei esimerkiksi vihreisiin lehtivihanneksiin.

Lue koko juttu SAK:n julkaisemasta, 18–30-vuotiaalle jäsenistölle jaetusta Arvo-lehdestä (sivut 32–35).

26. maaliskuuta 2008

Tutkimus: masennuslääkkeistä selvää hyötyä vain vakavimmin masentuneille

Masennuslääkkeistä on selvästi plaseboa enemmän hyötyä vain niille potilaille, jotka ovat lääkitystä aloitettaessa kaikkein vakavimmin masentuneita. Näin kertoo viime kuussa julkaistu meta-analyysi (tutkimusten tutkimus). Ottaen huomioon vielä masennuslääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset sekä sen, että niiden käytön lopettaminen on monille vaikeaa, tulisikin panostaa enemmän vaihtoehtoisiin hoitotapoihin, kuten terapioihin, liikuntaan, mäkikuismaan ja kalaöljyihin (E-EPA 1 g/ päivä).

Lähteet:

Kirsch I et al. Initial severity and antidepressant benefits: a meta-analysis of data submitted to the Food and Drug Administration. PLoS Med. 2008 Feb;5(2):e45.

Science News Online.

22. maaliskuuta 2008

Iloista pääsiäistä kaikille!

17. maaliskuuta 2008

Kissat ovat hyväksi sydämelle


Goalainen kissa. Kuva JH.

Yhdysvaltain Aivohalvausliiton kansainvälisessä konferenssissa julkistettiin söpö tutkimustulos: kissan omistaminen vähentää sydäninfarktiriskiä. Ihmisillä, joilla ei ollut kissaa, oli tutkimuksen mukaan 40 prosenttia korkeampi riski kuolla sydäninfarktiin kuin kissaa lemmikkinä pitävillä.

Tutkimuksen tulokset perustuivat runsaan 4400 ihmisen aineistoon, ja tulokset oli vakioitu useiden sekoittavien tekijöiden, kuten iän, sukupuolen, rodun, systolisen verenpaineen, tupakoinnin, diabeteksen, seerumin kolesterolin ja kehon painoindeksin osalta. Siten ainakaan nämä tekijät eivät voi olennaisesti selittää kissanomistajien pienempää sydäninfarktiriskiä. Muiden lemmikkien omistamisen ei havaittu alentavan vastaavalla tavalla riskiä.

Itse uskon, että kissalla on rauhoittava, stressiä lievittävä ja hellyyttä herättävä vaikutus. Kissanomistajat saattavat myös persoonallisuuksina poiketa esimerkiksi koiranomistajista, sillä kissoihin ei komentaminen oikein tepsi. Siksi autoritaariset persoonallisuustyypit eivät useinkaan pidä kissoista.

Tutkimusta johtanut lääketieteen tohtori Adnan Qureshi totesi hauskasti, että mikäli tulokset vielä vahvistetaan muissa tutkimuksissa, kissan pitämistä lemmikkinä voidaan pitää kustannustehokkaana keinona vähentää korkean riskin potilaiden sydänkohtausten ja mahdollisesti myös aivohalvausten riskiä.

Tutkimus on lisä niiden lukuisten tutkimusten joukkoon, jotka osoittavat terveyden olevan hyvinkin kokonaisvaltainen asia. Siihen vaikuttavat myös sosiaaliset, psyykkiset ja henkisetkin tekijät. Näiden tekijöiden tunnustaminen osatekijöiksi ei suinkaan merkitse perinteisten kovien ja helposti mitattavien riskitekijöiden kieltämistä.

Qureshi A et al. Cats as domestic pets reduce the risk of cardiovascular diseases: Results from the Second National Health and Nutrition Examination Study Mortality Follow-up Study. ASA Meeting 2008.

10. maaliskuuta 2008

Suomalaiset tietävät heikosti verenpaineen vaaroista

Suomalaisista yli miljoonalla on verenpaine koholla. Nyt lääketehdas AstraZeneca on teettänyt kyselytutkimuksen, jonka mukaan vain joka seitsemäs suomalainen tietää, että kohonnut verenpaine voi hoitamattomana johtaa aivohalvaukseen. Se taas voi aiheuttaa jopa pysyvän invaliditeetin.

"Alentamalla yläpainetta 10 mmHg ja alapainetta 5 mmHg lääkkein vähennetään aivohalvausriskiä 30–40 prosenttia", kerrotaan lääketehtaan sivuilla. Uutisen yhteydessä jätetään kuitenkin kertomatta, että verenpainetta on monin tavoin terveellisempää ja turvallisempaa alentaa ruokavaliolla kuin lääkkeillä.


Verenpaineen ruokavaliohoidolla on monia etuja

Lääkehoitoon verrattuna verenpaineen ruokavaliohoidolla on monia etuja: verenpaineen alenemisen lisäksi myös paino putoaa, huono LDL-kolesteroli laskee, hyvä HDL-kolesteroli kohoaa, tärkeä kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde paranee ja triglyseridit laskevat (lähde: Aro A et al. Kliininen ravitsemus. Duodecim 1993). Hoidettaessa verenpainetta ruokavaliolla saadaan näin samalla kätevästi parannuksia aikaan myös muissa sydäntaudin riskitekijöissä. Lisäksi vältytään lääkkeiden haittavaikutuksilta. Kaikista näistä syistä ruokavalion (ja muiden elämäntapakeinojen) tulisi yleensä olla kohonneen verenpaineen ensisijainen hoitokeino, ei lääkkeiden. Ruokavalion lisäksi muita elämäntapakeinoja verenpaineen alentamiseksi ovat painon pudottaminen, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen. On myös hyvä opetella rentoutumaan säännöllisesti, sillä stressikin kohottaa verenpainetta.


DASH on täsmäruokavalio verenpaineen alentamiseen

Aina verenpainetta ei alenna riittävästi mikä tahansa terveellinen ruokavalio, vaan tarvitaan erityisesti verenpaineen alentamiseen räätälöityä ruokavaliota. Neljän amerikkalaisen yliopiston lääketieteellisten tiedekuntien yhteistyönä kehitetty DASH-ruokavalio on sellainen. Sen keskeisiä osatekijöitä ovat vihannesten ja hedelmien runsas määrä sekä rasvattomat maitotuotteet. Tällä ruokavaliolla pystytään keskimäärin alentamaan verenpainetta saman verran kuin yhtä verenpainelääkettä käyttäen. Kun DASH-ruokavalioon yhdistetään vielä suolan vähentäminen ja endoteelin (verisuonten sisäpinnan) toiminnan parantaminen, niin verenpaineen alentamisessa voidaan päästä vieläkin parempiin tuloksiin. Lisäksi voi vielä ottaa tueksi joitakin täsmäruoka-aineita, funktionaalisia elintarvikkeita ja ravintolisiä.

Seikkaperäisempiä ohjeita verenpaineen alentamiseen on tuoreeseen ja erittäin laajaan tutkimustietoon perustuvassa Ravintoa sydämelle -kirjassani, jonka voi tilata edullisimmin täältä. Kirjasta on hyötyä varsinkin kaikille, joiden kolesteroli- tai verenpainearvot ylittävät ohjearvot tai joita vyötärölihavuuden vuoksi uhkaa metabolinen oireyhtymä. Eli suurimmalle osalle suomalaisista.

8. maaliskuuta 2008

Irti mun munista!


Rakel Liekki vauhdittaa Animalian kampanjaa.

Animalia ja eräät muut eläinsuojelujärjestöt ovat käynnistämässä hauskaa kampanjaa, jolla tähdätään siihen, että kuluttajat jättäisivät häkkikanaloiden munat ostamatta. Kampanjan eläinsuojelulliset tavoitteet ovat mielestäni hyviä, ja kannatan niitä täysin.

Terveydelliseltä kannalta katsottuna kananmunia ei kuitenkaan kannata jättää kokonaan ostamatta, sillä munat ovat kohtuullisesti syötyinä terveellistä ruokaa. Kananmunat tunnetaan yleensä parhaiten siitä, että ne ovat hyvä proteiinin lähde. Paljon merkittävämpää on kuitenkin se, että munat sisältävät monia sellaisia ravintoaineita, joiden saanti voi muuten jäädä liian vähäiseksi. Tällaisia ravintoaineita ovat esimerkiksi luteiini (karotenoidi, joka ehkäisee mm. harmaakaihia ja silmänpohjan rappeumaa), koliini (tärkeää mm. aivoille) ja kromi (tarvitaan sokeriaineenvaihdunnassa).

Kananmunia ei kuitenkaan kannata syödä liikaa. Joissakin väestötutkimuksissa runsas kananmunien syönti (yli 1 päivässä) on yhdistynyt esimerkiksi suurentuneeseen munasarjasyövän ja sydämen vajaatoiminnan riskiin. Varsinkin diabeetikoille runsas kananmunien syönti vaikuttaa tutkimusten mukaan olevan haitallista. Mielestäni on järkevintä ja turvallisinta rajoittaa kananmunien syönti noin 3–4 munaan viikossa, vaikka terveellistä määrää koskeva tutkimusnäyttö ei olekaan vielä varmaa.

Eläinsuojelulliselta kannalta parhaimpia ovat munat, jotka on tuotettu luomukanaloissa. Luomumunien tuottajille esittäisin kuitenkin toivomuksen, että myös he kiinnittäisivät huomiota kanojen rehun terveellisyyteen. Myös luomumunista tulisi tehdä omega-3-munia siten, että kanoille annettaisiin omega-3-rasvoja sisältävää rehua (kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä). Näin näidenkin munien rasvahappokoostumus muuttuisi terveellisemmäksi.

Lisää kananmunien terveellisyydestä on luettavissa The World's Healthiest Foods -sivustolta. Myös Finfood-lehti 3/2007 kertoo (s. 6) koliinista ja luteiinista kananmunien terveellisinä aineina.

6. maaliskuuta 2008

Eturauhassyöpä — vihreä tee ja monta muuta keinoa ehkäistä sitä

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi ja koskettaa siksi hyvin monia miehiä. Vaikka kuolleisuus siihen onkin nykyisin vähäistä, sen ehkäisemiseksi on silti tärkeää löytää hyviä keinoja.

Nyt uudessa japanilaistutkimuksessa on havaittu, että runsas vihreän teen juominen voi vähentää huomattavasti levinneen eturauhassyövän riskiä. Vähintään viisi kupillista vihreätä teetä päivässä juoneilla miehillä oli 48 prosenttia alempi levinneen eturauhassyövän riski verrattuna alle yhden kupillisen päivässä juoneisiin. Paikallisen eturauhassyövän riskiin vihreällä teellä ei ollut vaikutusta.

Eturauhassyöpäriskin vähentämiseen löytyy myös muita ravitsemuksellisia keinoja. Ainakin jonkintasoista tutkimusnäyttöä on seuraavien ruoka-aineiden hyödyistä: granaattiomenat ja granaattiomenamehu, soija (esim. tofu), kukkakaali, paprika, pinaatti, tomaatti ja parsakaali (erityisesti yhdessä), vadelmat, mansikat, mustikat, saksanpähkinät, pellavansiemenet, valkosipuli, sipuli, neitsytoliiviöljy ja kalaöljyt. Myös säännöllinen mutta kohtuullinen auringonotto sekä riittävän intensiivinen liikunta voivat ehkäistä eturauhassyöpää.

Vitamiineista, mineraaleista ja yrteistä hyödyllisiä eturauhassyövän ehkäisemisessä ovat: D-vitamiini (ja kohtuullinen auringonotto), seleeni (pari parapähkinää päivässä on hyvä seleenin lähde), gammatokoferoli (pekaanipähkinät, saksanpähkinät), K2-vitamiini, kversetiini (on sipulissa ja omenissa), kurkuma (curryn ainesosa), rosmariini, inkivääri, sahapalmu-uute (Serenoa repens), intialainen frankinsensi (Boswellia serrata), maarianohdake (Silybum marianum) ja baikalinvuohennokka (Scutellaria baicalensis; perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttämä yrtti).

Eturauhassyövän riskiä lisää länsimaisen ruokavaliomallin mukaisesti syöminen eli punaisen lihan, makkaran, paistetun kalan, hampurilaisten, ranskalaisten perunoiden, maidon ja valkoisen leivän runsas syöminen. Myös korkean glykeemisen indeksin ruoat ja liiallinen linolihappo (mm. auringonkukkaöljy, maissiöljy ja soijaöljy) kohottavat riskiä.

Päivitetty 1.11.2011

2. maaliskuuta 2008

Tietoisen ruokailun taito


Orkideoita Lotus-kahvilan pöydällä Ubudissa, Balilla.

Olin lomalla Balilla. Oli antoisaa tutustua herkullisiin indonesialaisiin ruokiin, mutta oli myös mielenkiintoista havainnoida ruokailuympäristöjä. Vaikka maa on Suomea köyhempi, kahvilat ja ravintolat saattoivat olla lummelammikoiden tai suihkulähteiden ympäröimiä — niihin oli varaa, koska balilaiset pitävät harmonista ympäristöä tärkeänä. Pöydille oli usein asetettu tuoreita kukkia, kuten orkideoita. Aistimani ympäristön kauneus ja aistikkuus kirvoittikin pohtimaan syömistä ja ruokailua kokemukselliselta ja kulttuuriselta kannalta.

Sekä eläimet että ihmiset syövät. Erona on kuitenkin se, että ihminen voi halutessaan luoda ruokailusta esteettisen kokemuksen pelkän mättämisen sijaan. Kaunis kattaus, aistikas ruokailuympäristö ja halu syödä hyvässä seurassa kertovat siitä, että ymmärrämme intuitiivisesti hienovaraisia tarpeitamme. Tällaisessa ympäristössä syötyämme tunnemme itsemme hyvin tyytyväisiksi, vaikka annos ei olisikaan ollut iso.


Tietoinen syöminen

Asiaa sivuten viimeinen
Harvardin yliopiston uutiskirje (jonka lähestymistapa kuulostaa sivumennen sanoen hyvin buddhalaiselta) kirjoittaa tietoisen syömisen merkityksestä. Jos syömme samalla kun teemme muita asioita, kuten esimerkiksi tehdessämme töitä kun syömme lounasta tai katsoessamme TV:tä kun syömme päivällistä, se johtaa helposti siihen, että syömme liikaa. Pikaruokakulttuuri on johtanut ruoan ahtamiseen ja ahmimiseen. Aamiainen saatetaan vain kahmia mukaan ja syödä lennossa, emmekä välttämättä kiinnitä paljonkaan huomiota syömäämme lounaaseen, jos se täytyy syödä työasioista keskustellen.

Harvardin uutiskirje kertoo myös siitä, että tiedostamattoman syömisen haittoja on alettu tutkiakin. Mielellä ja keholla on yhteys. On havaittu, että kun mieli ei ole läsnä syömisessä, ruoansulatus toimii sen seurauksena 30–40 prosenttia heikommin. Se voi edelleen aiheuttaa ruoansulatusongelmia, esimerkiksi ilmavaivoja, turvotusta ja suolen toiminnan epäsäännöllisyyttä.

Ilmavaivoja merkittävämpi ongelma on kuitenkin se, että tiedostamaton syöminen voi osaltaan johtaa ylensyömiseen ja lihomiseen, sillä mielellä on tärkeä rooli nälän ja kylläisyyden kontrolloinnissa. Jo terveyssyistä on siis tärkeää syödä tietoisesti.

Lisäksi ruoan värit, tuoksut ja maut ovat jo nautinto sinänsä. Jos emme kiinnitä niihin huomiota, niin silloinhan menetämme suuren osa koko syömisen ilosta! Eikä määrä korvaa laatua. Ja vaikka emme olisikaan ihanassa lomaympäristössä, voimme myös suomalaisissa ympyröissä panostaa enemmän ympäristömme aistikkuuteen ja kauneuteen. Aina ei ole kysymys edes rahasta vaan ennen kaikkea asenteesta, jolla teemme asioita.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...