Aivokasvainriski, kännykänkäyttö ja ravinto

Bataatissa on karotenoideja ja tofussa on isoflavoneita, jotka voivat vähentää aivosyöpäriskiä.

Aivokasvaimet ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Vaikka ne ovat vielä harvinainen syöpätyyppi, nykyinen matkapuhelinten käytön aloittaminen jo lapsena saattaa lisätä niiden määrää räjähdysmäisesti.

Ruotsalaisen professorin Lennart Hardellin tutkimuksissa matkapuhelimen käytön teinivuosina aloittaneilla on nähty viisinkertainen pahanlaatuisen aivokasvaintyypin astrosytooman riski kymmenen vuoden kuluttua (Hardell 2009).

Jos kuitenkin matkapuhelimen käyttö aloitetaan jo lapsena, kuten nykyisin tehdään, ja sitä käytetään useiden vuosikymmenten ajan, tulevaisuudessa saatetaan nähdä aivokasvainriskissä paljon suurempaakin kasvua.

Matkapuhelinten kasvainriskiä lisäävä vaikutus voi johtua esimerkiksi siitä, että säteily lisää oksidatiivista stressiä, aiheuttaa DNA-vaurioita sekä viivästyttää DNA-vaurioiden korjausta. DNA-vaurioitahan syntyy meille koko ajan mutta on huono asia, jos elimistön kyky korjata niitä häiriintyy. Kännykänkäytön on myös havaittu lisäävän proteiinien hapettumista aivoissa.

Altistuksen vähentämisen pitäisi olla ensisijainen keino vähentää aivosyöpien yleistymistä. Mistä kukaan on ylipäänsä saanut mieleen ajatuksen, että mikroaaltosäteilyllä toimivien laitteiden käyttö korvalla olisi harmitonta terveydelle? Olisikin järkevää siirtyä takaisin pääasiassa langallisiin viestintävälineisiin, kuten lankapuhelimiin, langallisiin internet-yhteyksiin ja kaapeli-TV:hen.

Aivosyöpien riskiä lisäävät myös tietokonetomografiat, torjunta-aineille altistuminen maataloudessa sekä työskentely tietyissä teollisuuden ammateissa, joissa altistutaan kemikaaleille. Varsinkin kevyin perustein tehtyjä lapsuuden tietokonetomografiakuvauksia pitäisi välttää. Maanviljelijöiden olisi hyvä siirtyä luomuviljelyyn, jolloin ei tarvitse altistaa itseään torjunta-aineille.

Altistuksen vähentäminen ei aina ole mahdollista. Monien on työssään käytännössä pakko käyttää kännykkää. Onkin hyvä tietää, että aivosyöpien riskiä voi vähentää ravitsemuksellisin keinoin. Tutkimusnäyttö tosin perustuu tällä hetkellä pääasiassa tapaus-kontrollitutkimuksiin, joiden antama näyttö ei ole vahvaa, mutta en koe sitä suureksi ongelmaksi.


Ravitsemuksellisia keinoja vähentää aivosyöpien riskiä

Yhdysvaltalaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa havaittiin, että eniten oransseja vihanneksia ja papuja syöneillä oli huomattavasti pienempi gliooman riski kuin muilla. Oransseista vihanneksista, kuten porkkanoista, saadaan alfa- ja beetakaroteenia. Niiden saanti yhdistyikin tutkimuksessa puolta pienempään gliooman riskiin (OR 0.5). Vastaavasti myös pavuista saatu kuitu yhdistyi puolta pienempään riskiin (OR 0.5).

Kiinalaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa puolestaan huomattavasti pienempään aivosyöpäriskiin yhdistyivät vahvimmin kiinankaalin, sipulin, hedelmien ja siipikarjan syönti. Myös tuoreilla vihanneksilla, tuoreella kalalla, E-vitamiinilla ja kalsiumilla oli suojaavaa vaikutusta. Muut tutkimukset viittaavat siihen, että E-vitamiinin muodoista erityisesti gammatokoferolista on apua. Sitä on esimerkiksi saksanpähkinöissä ja pekaanipähkinöissä.

Hyvässä kreikkalaisessa katsausartikkelissa tuodaan esille myös monia muita glioomariskiä ja sen etenemistä mahdollisesti ehkäiseviä ravintoaineita. Myös siinä mainitaan edellä mainitut oranssit vihannekset ja pavut. Hyödyllisinä pidetään myös soijan isoflavoneita sekä appelsiinien, sitruunoiden ja greippien flavonoideja.

Lihan runsaasti sisältämän metioniini-aminohapon saannin rajoittaminen on mahdollisesti järkevää. Samoin lihajalosteiden ja savustetun lihan nitrosamiinit saattavat lisätä aivosyöpien riskiä, joten niiden syömistä on hyvä välttää. Glioomaa jo sairastavia voi auttaa ketogeeninen ruokavalio, koska glioomasolut tarvitsevat glukoosia. Hyötyä voi olla myös kurkuman sisältämästä kurkumiinista sekä GLA:sta, jota on esimerkiksi purasruohoöljyssä.

Tieteellisessä kirjallisuudessa mainitaan mahdollisesti hyödyllisinä myös E-vitamiini, C-vitamiini, folaatti, D3-vitamiini-johdannaiset, reishi- ja siitake-sienet sekä Nigella sativa (suom. ryytineito).

Kännykänkäytön lisätessä oksidatiivista stressiä antioksidanttivitamiinien ja polyfenolien runsaan saannin voi olettaa olevan hyödyllistä. C-ja E-vitamiinien sekä mustikoiden onkin tutkimuksissa osoitettu vähentävän säteilyn aiheuttamaa oksidatiivista stressiä.

Ravintolisistä erityisesti neidonhiuspuulla (Ginkgo biloba) ja melatoniinilla on säteilyn haittoja vähentävää vaikutusta.


Yhteenveto

Yhteenvetona ravitsemuksellisista keinoista voi sanoa, että ainakin kaalikasvien, porkkanoiden, bataatin, papujen, soijan ja sitrushedelmien syömistä voi suositella kaikille, koska ne ehkäisevät myös aivokasvaimia yleisempiä sairauksia. Ruokien maustamisessa on suositeltavaa käyttää usein kurkumaa, ja lihajalosteiden syömistä kannattaa välttää, koska se ei ole muutenkaan terveellistä.


Viitteitä:

Chen H, et al. Diet and risk of adult glioma in eastern Nebraska, United States. Cancer Causes Control. 2002 Sep;13(7):647-55.

Hardell L, Carlberg M. Mobile phones, cordless phones and the risk for brain tumours. Int J Oncol. 2009 Jul;35(1):5-17.

Hu J, et al. Diet and brain cancer in adults: a case-control study in northeast China. Int J Cancer. 1999 Mar 31;81(1):20-3.

Kyritsis AP, et al. Modulation of glioma risk and progression by dietary nutrients and antiinflammatory agents. Nutr Cancer. 2011;63(2):174-84.

Sheweita SA, et al. Can dietary antioxidants reduce the incidence of brain tumors? Curr Drug Metab. 2011 Jul;12(6):587-93.

Tedeschi-Blok N, et al. Inverse association of antioxidant and phytoestrogen nutrient intake with adult glioma in the San Francisco Bay Area: a case-control study. BMC Cancer. 2006 Jun 3;6:148.

Väriaine jolla on merkittäviä terveyshyötyjä

Kurpitsan intensiivisen oranssi väri on peräisin beetakryptoksantiinista.

Blogiani säännöllisesti seuraavat lukijat tietävät, että pidän uusien asioiden löytämisestä ja tuomisesta esille.

Yksi monista asioista, joiden tutkimiseen olen viimeisten parin vuoden aikana viehtynyt, on karotenoidien myönteiset terveysvaikutukset. Karotenoideihin kuuluvat tunnetusti esimerkiksi porkkanan sisältämä beetakaroteeni ja tomaatin sisältämä lykopeeni. Vihreät lehtivihannekset sisältävät luteiinia ja zeaksantiinia.

Nyt haluan nostaa esille beetakryptoksantiinin, johon Suomessa ja maailmalla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Yleensä se on kuitattu melko ohimenevillä maininnoilla. Beetakryptoksantiinihan on oranssi väriaine, joka antaa värinsä kurpitsalle, mandariineille, appelsiineille, paprikalle ja papaijalle.

Beetakryptoksantiini on myös voimakas antioksidantti. Se suojaa soluja ja niiden DNA:ta vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta, kuten monet muutkin antioksidantit. Beetakryptoksantiinilla on kuitenkin myös joitakin spesifejä vaikutuksia kehossamme. Se näyttää suojaavan erityisesti keuhkosyövältä.

Eräässä koostetutkimuksessa, joka perustui seitsemän aiemman tutkimuksen yhteenvetoon, beetakryptoksantiinia eniten saaneilla oli 24 prosenttia pienempi keuhkosyövän riski. Syöpää ehkäisevän vaikutuksen ajatellaan perustuvan erityisesti siihen, että beetakryptoksantiini stimuloi syöpää ehkäisevän RB-geenin ilmentymistä.

Luusto lujaksi elämäntavoilla -kirjassani olen kirjoittanut beetakryptoksantiinin hyödyllisyydestä luustolle. Kerron sen olevan luustolle tärkeä karotenoidi, joka lisää uuden luun muodostumista ja estää jo muodostuneen luun hajoamista. Beetakryptoksantiini ja sitä sisältävät ruoka-aineet ovatkin merkittäviä osteoporoosin ravitsemushoidossa.

Arvostettu japanilainen luustotutkija, professori Masayoshi Yamaguchi kirjoittaa beetakryptoksantiinista näin:

"Karotenoideista beetakryptoksantiinilla on ainutlaatuinen anabolinen vaikutus luumassaan siksi, että se stimuloi osteoblastista uuden luun muodostumista ja estää osteoklastista luun resorptiota. Beetakryptoksantiini muuttaa luun muodostumiseen osteoblasteissa ja luun resorptioon osteoklasteissa osallistuvien proteiinien geenien ilmentymistä. Ruokavaliosta saadulla beetakryptoksantiinilla on osoitettu olevan ehkäisevä vaikutus luukatoon osteoporoosin eläinmalleissa ja korjaava vaikutus luun aineenvaihduntaan vaihdevuosi-ikäisillä naisilla."

Beetakryptoksantiini voi myös vähentää nivelreumaan sairastumisen riskiä. Eräässä englantilaisessa seurantatutkimuksessa beetakryptoksantiinin runsas saanti oli yhteydessä 49 prosenttia pienempään tulehduksellisen moninivelsairauden riskiin. Pienempään riskiin yhdistynyt määrä beetakryptoksantiinia on saatavissa yhdestä lasillisesta appelsiinimehua.

Lisäksi beetakryptoksantiini voi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Tuoreessa itäsuomalaisilla miehillä tehdyssä tutkimuksessa beetakryptoksantiinin havaittin olevan yhteydessä vähäisempään kaulavaltimon paksuuntumiseen. Miehillä, joiden plasmassa oli eniten beetakryptoksantiinia, oli vähiten kaulavaltimon paksuuntumista. Tulos viittaa siihen, että beetakryptoksantiinin runsas saanti voi ehkäistä aivohalvauksia ja sydäninfarkteja.

Uudessa yhdysvaltalaisessa NHANES-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin eri karotenoidien yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen. Kun beetakryptoksantiinia saatiin alfakaroteenin rinnalla, sen runsas saanti yhdistyi pienempään kuolleisuuteen. Tutkijat katsovat tuloksen selittyvän sillä, että karotenoideilla on synergisiä, toisiaan tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi beetakryptoksantiini sieppaa tehokkaasti vapaita radikaaleja vesipitoisessa ympäristössä; alfakaroteeni puolestaan sieppaa niitä tehokkaammin syvällä solukalvon rasvakerroksessa.

Yhdysvalloissa on arvioitu, että 75–80 prosenttia sikäläisistä ei saa tarpeeksi beetakryptoksantiinia ja suuruusluokka lienee sama Suomessakin. Riittävään saantiin päästäksemme meidän tulisi syödä enemmän ruoka-aineita, joissa beetakryptoksantiinia on runsaasti.

Beetakryptoksantiinin hyviä lähteitä, määrät 100 g kohti:

• Kurpitsat 1450–3471 mcg
• Persimoni 1447 mcg
  
• Papaija 761 mcg
  
• Oranssi ja punainen paprika 490 mcg
  
• Ruusunmarja 483 mcg
  
• Mandariini 407 mcg
  
• Mandariinimehu 214 mcg
• Appelsiinimehu 168 mcg
• Maissi 161 mcg
• Appelsiinit 116 mcg
• Aprikoosit 104 mcg
• Nektariinit 98 mcg
  

Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, mikä on ihanteellinen beetakryptoksantiinin saantimäärä, mutta ainakin itse pidän tässä vaiheessa jo selvänä, että vähäinen saanti on riski. Beetakryptoksantiinin riittävästä saannin turvaamiseksi on mielestäni järkevää sisällyttää joitakin sen lähteitä ruokavalioon. Välimeren ruokavaliossa beetakryptoksantiinia on saatu luonnostaan, koska siinä on syöty appelsiineja ja mandariineja. Täällä pohjoisessa voisimme ainakin osan vuodesta turvautua esimerkiksi myös kurpitsaan ja ruusunmarjaan.


Lähteitä:

America's phytonutrient report. Nutrilite Health Institute, 2009. (PDF)

Karppi J, et al. Plasma carotenoids are related to intima--media thickness of the carotid artery wall in men from eastern Finland. J Intern Med. 2011 Nov;270(5):478-85.

Männistö S, et al. Dietary carotenoids and risk of lung cancer in a pooled analysis of seven cohort studies. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2004 Jan;13(1):40-8.

Pattison DJ, et al. Dietary beta-cryptoxanthin and inflammatory polyarthritis: results from a population-based prospective study. Am J Clin Nutr. 2005 Aug;82(2):451-5.

Shardell MD, et al. Low-serum carotenoid concentrations and carotenoid interactions predict mortality in US adults: the Third National Health and Nutrition Examination Survey. Nutr Res. 2011 Mar;31(3):178-89.

Uchiyama S, et al. Oral administration of beta-cryptoxanthin induces anabolic effects on bone components in the femoral tissues of rats in vivo. Biol Pharm Bull. 2004 Feb;27(2):232-5.

USDA's National Nutrient Database for Standard Reference.

Yamaguchi M. Beta-cryptoxanthin and bone metabolism: the preventive role in osteoporosis. Journal of Health Science, 54(4) 356-369 (2008).) (PDF)

Tomaatit ja porkkanat vähentävät lonkkamurtumien riskiä

Viikon takainen blogikirjoitukseni oli tietysti pelkkää aprillia, mutta tämä ei enää ole. Arvostetussa luustotutkimuksia julkaisevassa tiedelehdessä on julkaistu nimittäin tutkimus, jonka mukaan runsas karotenoidien saanti on selvässä yhteydessä väheisempään lonkkamurtumien riskiin. Karotenoidithan ovat kasvisten sisältämiä väriaineita, joita on runsaasti tomaateissa, porkkanassa, vihreissä vihanneksissa ja vesimelonissa.

Yli 17 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa tutkittavat olivat iäkkäitä, keskimäärin 75-vuotiaita naisia ja miehiä. Tutkimuksessa havaittiin, että eniten karotenoideja saaneella kolmanneksella oli 46 prosenttia pienempi riski saada lonkkamurtuma kuin karotenoideja vähiten saaneella kolmanneksella.

Yksittäisistä karotenoideista selvintä hyötyä havaittiin olevan lykopeenista, jota on runsaasti tomaatissa. Niillä tutkituista, jotka söivät vähintään 4,4 annosta tomaattiruokia viikossa, oli 42 prosenttia pienempi riski saada lonkkamurtuma verrattuna alle tuon määrän syöneisiin henkilöihin. Nämä tulokset olivat myös tilastollisesti merkitseviä.

Se, miten karotenoidit voisivat vaikuttaa myönteisesti luustoon, voi tuntua käsittämättömältä. Karotenoideilla on kuitenkin monia vaikutuksia luustoon. Laboratoriotutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että tomaatin väriaine lykopeeni vähentää luustoa luustoa hajottavien solujen muodostumista ja siten myös luuston liiallista hajoamista. Lisäksi lykopeeni stimuloi luustoa muodostavien solujen syntymistä.

Beetakryptoksantiini on toinen ruuan sisältämä karotenoidi, jonka on myös osoitettu estävän luuston hajoamista ja ja stimuloivan luuston muodostumista. Tätä karotenoidia on runsaasti esimerkiksi talvikurpitsassa, papaijassa, paprikassa ja mandariineissa.

Tutkijat pitävät tutkimuksensa tuloksia hyvin luotettavina tutkimusmuodon ja pitkän, yli 17 vuotta kestäneen seuranta-ajan vuoksi. Siten ei ole todennäköistä, että tutkimuksen havainnot ovat virhetulos tai vain sattuman seurausta. Tutkimus voi osaltaan selittää sitä, miksi Välimeren tomaattia runsaammin käyttävissä ruokakulttuureissa osteoporoosiriski on paljon pienempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa.

Tutkimuksen tuloksia voi tulkita niin, että karotenoidien runsaasta saannista huolehtiminen on todennäköisesti yksi hyvä lisäkeino huolehtia luuston kunnosta. Se hidastanee luuntiheyden heikkenemistä ja erityisesti myöhemmällä iällä myös murtumien riskiä.

Käytännössä luustoa suojaavan määrän karotenoideja saa siten, että syödään päivittäin esimerkiksi kaksi porkkanaa sekä yhtä desilitraa tomaattimehua vastaava määrä tomaattiruokia (se voi olla myös esimerkiksi tomaattikeittoa). Myöskään vihreitä vihanneksia ei pidä unohtaa karotenoiden lähteenä senkään vuoksi, että niissä on luuston tarvitsemaa K-vitamiinia.

Lähteet:

Sahni S et al. Protective Effect of Total Carotenoid and Lycopene Intake on the Risk of Hip Fracture: A 17-Year Follow-Up From the Framingham Osteoporosis Study.

Sahni S et al. Inverse association of carotenoid intakes with 4-y change in bone mineral density in elderly men and women: the Framingham Osteoporosis Study.

Suomalaistutkimus: tomaatti alentaa LDL-kolesterolia

Runsas tomaattiruokien syöminen alentaa haitallista LDL-kolesterolia ja suojaa LDL-kolesterolia hapettumiselta, kertoo uusi suomalaistutkimus. British Journal of Nutritionissa julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat päivittäin pari lasillista (400 ml) tomaattimehua ja käyttivät parin ruokalusikallisen verran (30 g) tomaattisosetta päivittäin.

Tutkimukseen osallistuneilla kokonaiskolesteroli aleni 5,9 prosenttia ja LDL-kolesteroli 12,9 prosenttia. Myös suoja LDL-kolesterolin hapettumista vastaan parani 13 prosenttia tomaattiruokia runsaasti nauttineilla. Muutoksien kolesterolitasoissa havaittiin olevan yhteydessä tomaatin sisältämiin terveellisiin karotenoideihin (lykopeeni, beetakaroteeni, gammakaroteeni).

Tomaattiruokien terveellisyys sydämelle on ollut tiedossa jo aiemmin. Nyt tehty tutkimus tuo kuitenkin terveellisyydestä tarkempaa tietoa sen selittäesssä joitakin vaikutustapoja, joilla tomaattiruoat voivat suojata valtimoita.