Eräs laajalle levinnyt myytti on olettamus, että välipalojen syönti olisi epäterveellistä. Jopa jotkut THL:n tutkijat ovat väittäneet tällaista.
Nyt uudessa tutkimuksessa on havaittu, että välipalojen syönti yhdistyy selvästi parempaan painonhallintaan nuoruudessa — tärkeässä iässä, joka ennustaa myöhempää lihavuutta. Eniten välipaloja syöneillä 12—18-vuotiailla oli noin puolta pienempi ylipainon ja vatsanseudun lihavuuden riski verrattuna välipaloja välttäneisiin. Tämä selviää American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Välipalojen syöntiä on vastustettu muun muassa sen vuoksi, että välipalojen ajatellaan olevan aterioilla syötyä ruokaa epäterveellisempää ja sisältävän enemmän sokeria ja rasvaa. Jotkut saattavat myös ajatella, että välipalojen syöminen lisäisi kokonaisenergiansaantia. Lisäksi usein syöminen on haitallista hampaille.
Terveellisten välipalojen syömisellä on kuitenkin tiettyjä metabolisia etuja, jotka ovat tulleet esille tutkimuksissa. Verrattuna suuriin kerralla syötyihin aterioihin pienet ateriat ja niiden rinnalla syödyt välipalat alentavat hieman insuliini-, kolesteroli- ja triglyseriditasoja.
Suuret ateriat puolestaan pahentavat aterianjälkeistä oksidatiivista stressiä ja asettavat suuremman haasteen ruoansulatukselle. Lisäksi se energiamäärä, mitä emme käytä ateriaa seuraavan noin puolentoista tunnin kuluessa, varastoidaan triglyserideinä elimistöön. Suuren aterian jälkeinen korkea veren insuliinipitoisuus lisää rasvan kerääntymistä vyötärölle.
Puhuessani välipalojen syömisen puolesta en tarkoita sillä jatkuvaa napostelua enkä tietenkään epäterveellisten sokeripitoisten välipalojen syömistä. Terveellinen välipala on terveellistä ruokaa, esimerkiksi hedelmä tai kourallinen saksanpähkinöitä, ja se syödään selkeästi aterioista erillään. Yhden tai kahden selkeän välipalan syöminen 5 tunnin pituisen ateriavälin aikana ei ole jatkuvaa puputtelua.
Edellä sanotulla en tarkoita, etteivätkö jotkut voisi selvitä varsin hyvin myös vähillä aterioilla ilman välipaloja. Ihmisten välillä on aineenvaihdunnallisia eroja.
Lähteet:
Keast DR et al. Snacking is associated with reduced risk of overweight and reduced abdominal obesity in adolescents: National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999-2004. Am J Clin Nutr. 2010 Jun 16.
Rashidi MR et al. Effects of nibbling and gorging on lipid profiles, blood glucose and insulin levels in healthy subjects. Saudi Med J. 2003 Sep;24(9):945-8.
Jenkins DJ et al. Nibbling versus gorging: metabolic advantages of increased meal frequency. N Engl J Med. 1989 Oct 5;321(14):929-34.
Ruidavets JB et al. Eating frequency and body fatness in middle-aged men. Int J Obes Relat Metab Disord. 2002 Nov;26(11):1476-83.
Fabry P et al. The frequency of meals its relationship to overweight, hypercholesteremia, and decreased glucose-tolerance. Lancet. 1964 Sep 19;2(7360):614-5.