Traditionaalisia ja ei-traditionaalisia keinoja vähentää sydäntautiriskiä

Joskus ylenkatsotut traditionaaliset riskitekijät vaikuttavat myös merkittävästi sydäntautiriskiin

Olen blogikirjoituksissani ja muualla tuonut usein esille uusien, vähän tunnettujen tekijöiden mahdollisuuksia sydäntautiriskin alentamisessa. Esimerkiksi riittävällä karotenoidien saannilla, kaakaon polyfenoleilla tai riittävällä D-vitamiinilisän käytöllä voi vähentää sydäntautiriskiä.

Vastapainoksi on hyvä tuoda esille, että myös traditionaaliset riskitekijät vaikuttavat edelleen merkittävästi sydäntautiriskiin. Jos mitään traditionaalista sydäntaudin riskitekijää ei ole 55 vuoden iässä, elinikäinen riski kuolla sydäntautiin on pieni (n. 5-6 prosentin luokkaa), kertoo uusi meta-analyysi. Sen sijaan jos henkilöllä on kaksi tai useampia traditionaalisista riskitekijöistä, riski kuolla sydäntautiin on jo melko suuri (n. 20-30 prosentin luokkaa).

Koostetutkimuksessa tarkasteltuja traditionaalisia riskitekijöitä olivat muassa yli 4,7 mmol/l ylittävä kokonaiskolesteroli, korkea systolinen tai diastolinen verenpaine, tupakointi ja diabetes.

Se, että näillä vakiintuneilla riskitekijöillä on vaikutusta, ei tietenkään sulje pois sitä, että myös monet muut tekijät vaikuttavat sydäntautiriskiin. Muita tärkeitä tekijöitä, jotka eivät olleet tässä meta-analyysissa selvityksen kohteena, ovat esimerkiksi riittävä liikunta, normaalipainon ylläpitäminen, karotenoidien ja polyfenolien monipuolinen saanti ravinnosta, raffinoitujen hiilihydraattien välttäminen, omega-3-rasvahappojen runsaahko saanti, riittävä K2-vitamiinin saanti sekä hyvä D-vitamiinistatus (eli sopivan suuren D-vitamiinilisän käyttö).

Olisikin mielenkiintoista nähdä myös tutkimus, jossa tarkasteltaisiin, miten tämänkaltaiset elämäntapatekijät yhdessä ehkäisisivät sydänkuoleman riskiä.

Loppukaneettina tekee mieli sanoa, että kokonaiskolesterolin kummittelu riskitekijänä on vähän outoa. Vaikka väestötasolla se yhdistyy alempaan sydäntautiriskiin, matala kokonaiskolesteroli ei vähennä kokonaiskuolleisuutta. Kokonaiskolesterolin sijaan pitäisikin tarkastella kolesterolisuhteita, kuten kokonaiskolesteroli:HDL-suhdetta (tai LDL:HDL-suhdetta). Kolesterolisuhteiden merkitystä riskitekijöinä ei ole tietääkseni kukaan onnistunut ampumaan alas.

Jos edellä sanottu vaikuttaa liian monimutkaiselta, omaa sydäntautiriskiä voi vähentää yksinkertaisesti syömällä perinteisen Välimeren ruokavalion mukaisesti, harrastamalla liikuntaa sekä hallitsemalla stressiä.

Viitteet:

Risk of Cardiac Death Pretty Much Set by 55. MedPage Today.

Berry JD, et al. Lifetime Risks of Cardiovascular Disease. N Engl J Med. 2012 Jan 26;366(4):321-9.

MOT ja kolesterolin lääkehoidot

TV1:ssä esitettiin maanantaina 25.10. ajatuksia herättävä ohjelma korkean kolesterolin lääkehoidoista. Jos Kolesterolipommi-ohjelma jäi sinulta väliin, se on katsottavissa noin viikon ajan YLE Areenassa. Itse pidin erityisesti Välimeren ruokavaliota tutkineen sydäntautilääkäri ja tutkija Michel de Lorgerilin esiintymistä ohjelmassa vakuuttavana. de Lorgeril suosittelee kolesterolilääkkeiden käytön sijaan painopisteen siirtämistä terveellisiin elämätapoihin, kuten säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja Välimeren-tyyliseen ruokavalioon.

Ohjelman puutteena oli, että siinä ei mainittu lainkaan kolesterolisuhteita. Tärkeään kokonaiskolesterolin ja HDL suhteeseen olen kiinnittänyt huomiota Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinä pääasiallisesti suosittelemani ruokavalio on Välimeren ruokavalio.

Lisätietoa:

de Lorgeril M. Disappointing Recent Cholesterol-Lowering Drug Trials: Is It Not Time for a Full Reappraisal of the Cholesterol Theory? World Rev Nutr Diet. 2009;100:80-9. (PDF)

de Lorgeril M et al. Cholesterol lowering, cardiovascular diseases, and the rosuvastatin-JUPITER controversy: a critical reappraisal. Arch Intern Med. 2010 Jun 28;170(12):1032-6.(PDF)

Kolesteroli ON riskitekijä

Kokonaiskolesterolin merkitys riskitekijänä on asetettu aina silloin tällöin kyseenalaiseksi. Nyt Lancetissä julkaistun erittäin laajan meta-analyysin (tutkimusten tutkimuksen) mukaan veren kokonaiskolesteroli yhdistyy iskeemisen sydäntaudin riskiin molemmilla sukupuolilla keski-iästä aina vanhuuteen.

Yhden millimoolin litrassa (1 mmol/l) alempi kokonaiskolesteroli yhdistyi 40–49-vuotiailla noin puolta alempaan ja 50–69-vuotiailla kolmannesta alempaan riskiin kuolla iskeemiseen sydäntautiin. 70–89-vuotiailla vastaavan suuruinen aleneminen oli yhteydessä noin kuudennesta alempaan iskeemisen sydäntaudin riskiin.

Vaikka kokonaiskolesteroli osoittautui tutkimuksessa selväksi riskitekijäksi, kokonaiskolesteroli/HDL-suhde oli silti tutkimuksen mukaan yli kaksi kertaa informatiivisempi merkkiarvo kuin pelkkä kokonaiskolesteroli.

Eräänä mielenkiintoisena tuloksena tutkimuksessa oli se, että kokonaiskolesteroli ei yhdistynyt suurempaan aivohalvausriskiin joitakin alaryhmiä lukuunottamatta.

Lähteet:

Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies with 55 000 vascular deaths. The Lancet 2007; 370:1829-1839.

Medscape (vaatii kirjautumisen).