Tiettyjen luontaislääketieteestä tuttujen ravintolisien käyttö voisi säästää terveydenhuollossa miljoonia. Näin osoittaa uusi australiaistutkimus. Hyödyllisiksi laaja raportti mainitsee esimerkiksi omega-3-rasvat, jotka ehkäisevät tehokkaasti sydäntautitapauksia.
Omega-3-rasvojen käyttö vähentäisi myös tulehduskipulääkkeiden käytön tarvetta tulehduksellisissa nivelsairauksissa, joissa hyödyllinen olisi myös eri rohdoksia yhdistävä valmiste Phytodolor. Tulehdusta ja kipua hoitavana se säästäisi kipulääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja. Lisäksi raportti mainitsee mäkikuisman, jonka käyttö vähentäisi masennuslääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja.
Pitäisin järkevänä pragmaattisempaa suhtautumista ravintolisien ja muiden luontaislääketieteestä tuttujen keinojen käyttöön. Vanha vastakkainasettelu lääkehoitojen ja luontaislääketieteen välillä ei ole enää tarpeen. Voisimme suhtautua eri keinojen käyttöön ei-ideologisesti, käyttäen eri keinoja tarpeen mukaan ja harkiten. Tällainen suhtautuminen on tietojeni mukaan yleistä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Israelissa.
Lähteet ja lisätietoa:
Cost effectiveness of complementary medicines. August 2010. (PDF)
Cost effectiveness of complementary medicines: Report. Nutraingredients.com
Gundermann KJ, Müller J. Phytodolor--effects and efficacy of a herbal medicine. Wien Med Wochenschr. 2007;157(13-14):343-7.
Phytodolor. Valmistajan sivut.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luontaishoidot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luontaishoidot. Näytä kaikki tekstit
24. syyskuuta 2010
18. helmikuuta 2009
Vapaus valita hoitomuoto on tärkeä
A-studiossa nähtiin insertti, jossa kerrottiin aikeista rajoittaa luontaishoitoja. Asia liittyy siihen, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan alaa sääntelevää lainsäädäntöä. Hanke on esitelty niin, että luontaishoitojen rajoittamisella pyrittäisiin suojaamaan haavoittuvaisia potilasryhmiä. Lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän yksipuolinen koostumus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla on ennen kaikkea ideologinen halu rajoittaa sellaisia hoitoja, joiden harjoittaminen ei sovi vallitsevaan terveydenhoitoa koskevaan paradigmaan.
Näen asian niin, että luontaishoitoja ja vaihtoehtohoitoja koskevia ennakkoluuloja on paljon. Siitä kertoo jo se, että hoidot on pyritty leimaamaan orwellilaisen uuskielisellä termillä "uskomushoidot".
Termin käytön taustalla on se paikkansa pitämätön olettamus, että luontaishoitojen teho olisi pelkästään uskomuksen varassa. On selvää, että luontaishoitoja koskevaa näyttöä on vähemmän kuin koululääketieteen hoitoihin liittyvää, koska edellisten tutkimiseen ei liity sellaisia taloudellisia intressejä, että niillä voisi rikastua. Tutkimusrahoitusta ei siksi löydy, ja kun sitä ei löydy, näyttöäkin kertyy vähemmän.
Onnellinen asiakas aromaterapiahieronnan jälkeen. Kuva JH
Toisaalta on niin, että uskomushoito-nimityksen käyttäjät eivät ole perillä siitäkään vaihtoehtohoitoja koskevasta näytöstä, jota jo on olemassa. Esimerkiksi akupunktion hyödyistä migreenissä ja niska-hartia-alueen säryissä on näyttöä, ja kalevalaisen jäsenkorjauksen on osoitettu auttavan alaselkäkipuihin paremmin kuin fysioterapian. Kosketushoidoistakin on olemassa suomalainen väitöskirjatutkimus, joka kertoi hoitojen auttavan.
Luontaislääketieteen käyttämillä hoitomenetelmillä on usein myös pitkiä perinteitä. Hoitomenetelmien harjoittamisen taustalla on monesti käytännön kokemusta siitä, että jokin toimii. Lääketieteen piirissä vastaavaa kutsutaan kliiniseksi kokemukseksi.
En väitä, että kaikki luontaishoidot toimisivat. En esimerkiksi itse ole saanut apua homeopatiasta, ja suhtaudun siihen aika skeptisesti. Toisaalta pidän taas monia muita hoitoja hyödyllisinä. Paitsi suoranaisesti parantavia, luontaishoitojen joukossa on monia miellyttäviä kosketushoitoja, joilla on rentouttava ja muutenkin hyvää tekevä vaikutus. Itse pidän paljon esimerkiksi aromaterapiahieronnoista. Olisi todella harmi, jos laajoilta potilasryhmiltä kiellettäisiin oikeus esimerkiksi tällaisiin hemmotteluhoitoihin.
Katson, että hoitomuotoja koskeva valinnanvapaus on asia, jonka pitäisi itsestään selvästi kuulua moniarvoiseen yhteiskuntaan siinä kuin esimerkiksi mielipiteenvapauden ja kokoontumisoikeudenkin. Jos olet kiinnostunut siitä, että myös tällä alueella yhteiskunnassamme säilyisi valinnanvapaus, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva adressi (klikkaa tätä).
Lisätietoa:
Luonnonlääketieteen keskusliiton kuvaus asiasta (pdf)
Näen asian niin, että luontaishoitoja ja vaihtoehtohoitoja koskevia ennakkoluuloja on paljon. Siitä kertoo jo se, että hoidot on pyritty leimaamaan orwellilaisen uuskielisellä termillä "uskomushoidot".
Termin käytön taustalla on se paikkansa pitämätön olettamus, että luontaishoitojen teho olisi pelkästään uskomuksen varassa. On selvää, että luontaishoitoja koskevaa näyttöä on vähemmän kuin koululääketieteen hoitoihin liittyvää, koska edellisten tutkimiseen ei liity sellaisia taloudellisia intressejä, että niillä voisi rikastua. Tutkimusrahoitusta ei siksi löydy, ja kun sitä ei löydy, näyttöäkin kertyy vähemmän.
Onnellinen asiakas aromaterapiahieronnan jälkeen. Kuva JH
Toisaalta on niin, että uskomushoito-nimityksen käyttäjät eivät ole perillä siitäkään vaihtoehtohoitoja koskevasta näytöstä, jota jo on olemassa. Esimerkiksi akupunktion hyödyistä migreenissä ja niska-hartia-alueen säryissä on näyttöä, ja kalevalaisen jäsenkorjauksen on osoitettu auttavan alaselkäkipuihin paremmin kuin fysioterapian. Kosketushoidoistakin on olemassa suomalainen väitöskirjatutkimus, joka kertoi hoitojen auttavan.
Luontaislääketieteen käyttämillä hoitomenetelmillä on usein myös pitkiä perinteitä. Hoitomenetelmien harjoittamisen taustalla on monesti käytännön kokemusta siitä, että jokin toimii. Lääketieteen piirissä vastaavaa kutsutaan kliiniseksi kokemukseksi.
En väitä, että kaikki luontaishoidot toimisivat. En esimerkiksi itse ole saanut apua homeopatiasta, ja suhtaudun siihen aika skeptisesti. Toisaalta pidän taas monia muita hoitoja hyödyllisinä. Paitsi suoranaisesti parantavia, luontaishoitojen joukossa on monia miellyttäviä kosketushoitoja, joilla on rentouttava ja muutenkin hyvää tekevä vaikutus. Itse pidän paljon esimerkiksi aromaterapiahieronnoista. Olisi todella harmi, jos laajoilta potilasryhmiltä kiellettäisiin oikeus esimerkiksi tällaisiin hemmotteluhoitoihin.
Katson, että hoitomuotoja koskeva valinnanvapaus on asia, jonka pitäisi itsestään selvästi kuulua moniarvoiseen yhteiskuntaan siinä kuin esimerkiksi mielipiteenvapauden ja kokoontumisoikeudenkin. Jos olet kiinnostunut siitä, että myös tällä alueella yhteiskunnassamme säilyisi valinnanvapaus, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva adressi (klikkaa tätä).
Lisätietoa:
Luonnonlääketieteen keskusliiton kuvaus asiasta (pdf)
10. joulukuuta 2008
Iso osa amerikkalaisista käyttää luontaishoitoja
Vaihtoehtohoidot pysyvät suosittuina Yhdysvalloissa. 38 prosenttia amerikkalaisista aikuisista käyttää erilaisia täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kertoo YLE uutiset. Uutisen mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen suosio on pysynyt melko vakaana vuodesta 2002, jolloin niiden käyttöä tutkittiin ensimmäisen kerran. "Meditaatioon, joogaan ja erilaisiin hengitystekniikoihin liittyvien hoitojen käyttäminen on kuitenkin lisääntynyt selvästi. Luontaistuotteita sanoi viime vuonna käyttävänsä vajaat 20 prosenttia aikuisista."
En ole nähnyt vastaavia tutkimustuloksia Suomesta, mutta arvelisin luontaistuotteiden ja vaihtoehtohoitojen käytön likimain samansuuruiseksi kuin Yhdysvalloissa. Samaan aikaan näiden hoitojen vastaista ideologista asennetta on näkynyt julkisuudessa paljon, ja luontaishoidot yritetään painaa yhä ahtaammalle. Erityisesti tietyt lääkärikunnan edustajat ovat esittäneet vaihtoehtohoitojen vastaisia näkemyksiä, jotka kertovat usein esittäjiensä ennakkoluuloisuudesta ja tietämättömyydestä.
Oma näkemykseni on, että kun näinkin suuri osa kansasta kokee vaihtoehtoiset ja luontaishoidot omalla kohdallaan tarpeellisiksi, olisi paikallaan hyväksyä nämä hoidot osana sitä yhteiskuntaa, jossa elämme. Olisi myös hyvä, jos tavanomaisia lääketieteellisiä hoitoja ja luontaishoitoja ei nähtäisi toistensa vastakohtina, vaan menetelminä, jotka voivat luontevasti täydentää toinen toisiaan. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa perinteisiä hoitomuotoja käytetään usein länsimaisen lääketieteen rinnalla, ja hyvin tuloksin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
