31. joulukuuta 2010

Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Toivon kaikille lukijoilleni Onnea ja Terveyttä Uutena Vuotena 2011!

29. joulukuuta 2010

Makeisvero kaipaa viilaamista

Makeisvero on tulossa asteittain voimaan vuoden 2011 alusta. Verosta on päätetty pelkästään fiskaalisin perustein eli sillä pyritään valtion tulojen kasvattamiseen. Tästä syystä vero koskee myös tummaa suklaata ja ksylitolia sisältäviä tuotteita, joilla on tutkimuksin osoitettuja hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Niiden käyttöä pitäisikin pikemminkin edistää kuin rajoittaa.

Veroa kohtaan osoitettu kritiikki paljastaa, että vero on monessa mielessä huonosti valmisteltu. Makeisveroa on kritisoitu myös esimerkiksi siksi, että veron portaittainen toimeenpano on kaupalle hankalaa. Terveydelliseltä kannalta tarkastellen olisi toivottavaa, että täysksylitolituotteet ja vähintään 65 prosenttia kaakaota sisältävät tummat suklaat vapautettaisiin verosta.

D-vitamiinilisä kohottaa testosteronia miehillä

Testosteronipitoisuudet alenevat usein miehillä ikääntymiseen liittyen, ja se voi esimerkiksi vähentää jaksamista ja lisätä väsymystä. Korkeammista testosteronipitoisuuksista on apua esimerkiksi lihasmassan ja luuntiheyden säilyttämisessä. Uuden kontrolloidun itävaltalaistutkimuksen mukaan riittävä D-vitamiinilisä kohottaa testosteronipitoisuuksia miehillä.

Tutkimusryhmään kuuluneet käyttivät 83 mikrogramman (3 332 IU) suuruista päivittäistä D-vitamiinilisää vuoden ajan. Kontrolliryhmään kuuluneet saivat lumevalmistetta. D-vitamiinilisä kohotti kokonaistestosteronin, bioaktiivisen testosteronin ja vapaan testosteronin määrää. Kontrolliryhmässä ei muutoksia havaittu.

Lähde:

Pilz S, et al. Effect of Vitamin D Supplementation on Testosterone Levels in Men. Horm Metab Res. 2010 Dec 10.

28. joulukuuta 2010

Tärkeä kirjoitus korkeasta verenpaineesta riskitekijänä





















Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogissa on juttu tärkeästä aiheesta: korkeasta verenpaineesta unohdettuna riskitekijänä. Jutun mukaan korkea verenpaine on jäänyt pahasti rasvasodan ja kolesterolin varjoon, vaikka korkea verenpaine aiheuttaa moninkertaisesti ennenaikaisia kuolemia verrattuna korkeaan kolesteroliin.

Siltä osin täydentäisin kirjoitusta, että korkean verenpaineen ravitsemushoidossa on tärkeää kaliumin runsas määrä. Korkean verenpaineen ravitsemushoitoon kehitetyssä DASH-ruokavaliossa pyritään ennen kaikkea runsaaseen kaliumin saantiin. Niinpä DASH-ruokavaliossa tärkeintä on runsas vihannesten ja hedelmien määrä. Niitä nautitaan 8—10 annosta päivässä.

Kasvisten lisäksi DASH-ruokavalioon kuuluu runsaasti täysjyväviljaa, 2—3 annosta vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita, laihaa lihaa tai kanaa sekä kalaa. Ruokavaliossa syödään myös pähkinöitä ja palkokasveja (esim. papuja ja tofua). Tyydyttyneen rasvan ja makean syöntiä sekä suolan saantia rajoitetaan.

Korkean verenpaineen alentaminen on tärkeää erityisesti siksi, että siten voidaan vähentää aivohalvausriskiä. Sen lisäksi DASH-ruokavalio vähentää yli kolmanneksella sydämen vajaatoiminnan riskiä. Ruokavalion on myös havaittu parantavan luun aineenvaihdunnan merkkiarvoja, mikä viittaa siihen, että DASH-ruokavaliosta on hyötyä osteoporoosin ehkäisyssä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa korkean verenpaineen hoidosta ravinnolla ja ravintolisillä on Ravintoa sydämelle -kirjassani (WSOY 2007). Siinä on kokonainen korkeaa verenpainetta käsittelevä luku.

Viite:

Laatikainen, R. Rasvojen varjossa lymyää kohonnut verenpaine. Pronutritionist.


30. marraskuuta 2010

D-vitamiinin puute kaksinkertaisti kuolemaanjohtavan aivohalvauksen riskin

D-vitamiinin puute lisää myös aivohalvauksen riskiä. Tämä havaittiin Amerikkalaisessa NHANES-aineistoon perustuvassa 14 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa. Niillä valkoihoisista tutkituista, joiden D-vitamiinitasot olivat alle 37 nmol/l, oli yli kaksi kertaa suurempi kuolemaan johtavan aivohalvauksen riski (HR 2.13; CI 1.01-4.50). Tutkimustulokset julkistettiin hiljattain Yhdysvaltain Sydänliiton (AHA) kokouksessa.

Myös suomalaista noin joka neljännellä tai viidennellä on tämänsuuruiset tasot. Asian korjaamiseksi kaikkien suomalaisten tulisi käyttää riittävää D-vitamiinilisää syyskuun alusta toukokuun loppuun ja eräiden erityisryhmien ympäri vuoden. Yleisesti ottaen suosittelen aikuisille 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Lisätietoa D-vitamiinin annostuksesta löytyy aiemmista blogikirjoituksistani.

Lähde:

AHA: Vitamin D Levels Tied to Fatal Stroke in Whites, But Not Blacks. MedPage Today

23. marraskuuta 2010

Margariinien "pehmeät rasvat" eivät ole kylmäpuristettujen kasviöljyjen veroisia

Olen aina vierastanut käsitettä "pehmeät rasvat" enkä muista käyttäneeni sitä koskaan. Se on ilmaisu, jolla halutaan niputtaa margariinit yhteen juoksevien kasviöljyjen kanssa. Tällainen kytkentä olisi asianmukainen, jos margariinit olisivat terveysvaikutuksiltaan verrattavissa juokseviin kasviöljyihin, kuten neitsytoliiviöljyyn tai kylmäpuristettuun rypsiöljyyn. Näin ei kuitenkaan ole.

Margariininvalmistajien sivuilla kuluttajille yritetään antaa sellainen kuva, että margariinien kiinteys saavutettaisiin lisäämällä kasviöljyjen sekaan hieman trooppisia rasvoja, kuten esimerkiksi palmuöljyä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tosiasiassa margariinien kiinteyttämisessä käytetään myös vaihtoesteröintiä. Sillä saattaa olla haittoja, jotka ovat verrattavissa aiemmin käytettyjen osittain kovetettujen kasvirasvojen ja niiden synnyttämien transrasvojen vaikutukseen. Uudessa perusteellisessa katsausartikkelissa todetaankin:

"Rasvan vaihtoesteröinnillä... on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin."

Samassa katsauksessa otetaan myös kantaa margariinien vaihtoesteröintiä vastaan. Siinä todetaan, että "kiinteää rasvaa tarvittaessa muuntelemattoman tyydyttyneen rasvan, kuten palmuöljyn, palmuoleiinin tai mahdollisesti jopa myös palmunsiemenöljyn ja kookosöljyn käyttö tuntuisi vaihtoesteröityä rasvaa suotavammalta ajatellen pitkäaikaisia biologisia implikaatioita."

Pyysin muuten kotimaisilta margariinivalmistajilta kommentteja tähän katsausartikkeliin. Kaikkea muuta markkinointimateriaaliaan he lähettivät, mutta vaihtoesteröinnin haitallisuuteen he eivät pyynnöstäni huolimatta vastanneet mitenkään.

Tällä ei ole tarkoitus sanoa, että voi olisi margariineja terveellisempää. Ennemminkin haluan sanoa, että margariineja ei voi mitenkään verrata välttämättömien rasvahappojen lähteenä juokseviin kylmäpuristettuihin kasviöljyihin. Nämä ovat terveydellisiltä vaikutuksiltaan omaa luokkaansa. Mielestäni jokaisen terveydestä kiinnostuneen kannattaisikin opetella eteläeurooppalaisia tapoja käyttää rasvoja. Siellähän leivän kanssa on tarjolla usein neitsytoliiviöljyä ja erilaisia dippikastikkeita ja levitteitä, kuten tomaattisalsaa, guacamolea, munakoisodippiä tai hummusta.

Jos margariineja ei käytetä, on siis tärkeää pitää kuitenkin huolta siitä, että välttämättömiä rasvahappoja (linolihappoa, alfalinoleenihappoa ja DHA:ta) saadaan riittävästi.

Lähteet:

Hayes KC, Pronczuk A. Replacing trans fat: the argument for palm oil with a cautionary note on interesterification. J Am Coll Nutr. 2010 Jun;29(3 Suppl):253S-284S.

Sundram K et al. Stearic acid-rich interesterified fat and trans-rich fat raise the LDL/HDL ratio and plasma glucose relative to palm olein in humans. Nutr Metab (Lond). 2007 Jan 15;4:3.

3. marraskuuta 2010

Matalat D-vitamiinitasot kaksinkertaistivat kuolemanriskin

Uudessa suomalaistutkimuksessa matalat D-vitamiinitasot kaksinkertaistivat kuolemanriskin. Ota D-vitamiinilisäsi.

Lähteet:

D-vitamiinin puute voi johtaa kuolemaan. YLE Uutiset 3.11.2010

Virtanen JK et al. Association of serum 25-hydroxyvitamin D with the risk of death in a general older population in Finland. Eur J Nutr. 2010 Oct 26. (PDF)

1. marraskuuta 2010

Artikkeli D-vitamiinista

D-vitamiini on taas ajankohtainen, koska sitä ei enää tähän vuodenaikaan muodostu ihossa auringonvalon vaikutuksesta. YLEn ohjelma Uuden Mustan nettisivuilla on nyt ilmestynyt uusi juttuni aiheesta. Tavallista perusteellisemmassa artikkelissa kerron olennaisimpia tietoja D-vitamiinista ja annan ohjeita esimerkiksi siitä, paljonko sitä pitäisi nauttia. Käy lukemassa tätä klikkaamalla, jos aihe kiinnostaa.

29. lokakuuta 2010

Aspartaami aiheuttaa maksa- ja keuhkosyöpiä koe-eläimillä

Aspartaamin on nyt uudessa tutkimuksessa havaittu aiheuttavan maksa- ja keuhkosyöpiä koe-eläimillä. Kun koe-eläimille annettiin rehun mukana aspartaamia eri suuruisina annoksina jo raskausajasta alkaen ja läpi elämän, suurten annosten havaittiin aiheuttavan maksasyöpiä ja hyvin suurten annosten myös keuhkosyöpiä. Vaikutukset on havaittu naaras- ja koirasrotilla sekä koirashiirillä.

Tutkijat päättelivät tutkimuksessa, että aspartaami ei suoraan aiheuta syöpää, koska se hajoaa ruoansulatuksessa, vaan sen aineenvaihduntatuotteet. Loppupäätelmänään he toteavat, että aspartaamia tulisi pitää eri lajeilla karsinogeenisena aineena, jonka sääntely olisi kiireellisesti otettava uudelleenarvioitavaksi.

Lähde:

Soffritti M et al. Aspartame administered in feed, beginning prenatally through life span, induces cancers of the liver and lung in male Swiss mice. Am J Ind Med. 2010 Sep 30. [Epub ahead of print]

26. lokakuuta 2010

MOT ja kolesterolin lääkehoidot

TV1:ssä esitettiin maanantaina 25.10. ajatuksia herättävä ohjelma korkean kolesterolin lääkehoidoista. Jos Kolesterolipommi-ohjelma jäi sinulta väliin, se on katsottavissa noin viikon ajan YLE Areenassa. Itse pidin erityisesti Välimeren ruokavaliota tutkineen sydäntautilääkäri ja tutkija Michel de Lorgerilin esiintymistä ohjelmassa vakuuttavana. de Lorgeril suosittelee kolesterolilääkkeiden käytön sijaan painopisteen siirtämistä terveellisiin elämätapoihin, kuten säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja Välimeren-tyyliseen ruokavalioon.

Ohjelman puutteena oli, että siinä ei mainittu lainkaan kolesterolisuhteita. Tärkeään kokonaiskolesterolin ja HDL suhteeseen olen kiinnittänyt huomiota Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinä pääasiallisesti suosittelemani ruokavalio on Välimeren ruokavalio.

Lisätietoa:

de Lorgeril M. Disappointing Recent Cholesterol-Lowering Drug Trials: Is It Not Time for a Full Reappraisal of the Cholesterol Theory? World Rev Nutr Diet. 2009;100:80-9. (PDF)

de Lorgeril M et al. Cholesterol lowering, cardiovascular diseases, and the rosuvastatin-JUPITER controversy: a critical reappraisal. Arch Intern Med. 2010 Jun 28;170(12):1032-6.(PDF)

11. lokakuuta 2010

Asiaa sokereista

Uuden Mustan sivuilla on nyt ilmestynyt toinenkin ravintoartikkelini. Sen aiheena ovat sokerit. Jutussa kirjoitan esimerkiksi fruktoosin haitoista ja valkoisen sokerin hieman terveellisemmistä vaihtoehdoista. Jutun pääsee lukemaan tätä klikkaamalla.

28. syyskuuta 2010

Ohjeistustani rasvojen käyttöön

Rasvakeskustelu käy kuumana. Onko rypsiöljy terveellistä, entä voi? Jos olet ymmällä rasvahapoista etkä tiedä mitä rasvoja kannattaisi suosia, käy lukemassa radio-ohjelma Uuden Mustan nettisivuilta ravinnon rasvoja käsittelevä uusi juttuni.

Oman artikkelini lisäksi suosittelen myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogiinsa laatimia kirjoituksia Muuttuuko käsitys rasvojen terveellisyydestä ja Olisiko rasvarauhan aika? Niissä hän arvioi kriittisesti taannoista YLEn MOT-ohjelmaa, sen synnyttämään polemiikkia ja puntaroi sitä, mitä tutkimusnäyttö todella osoittaa eri rasvahappojen terveellisyydestä ja epäterveellisyydestä.

27. syyskuuta 2010

Fogelholmin hyvä kirjoitus Duodecim-lehdessä

Vasta nyt huomasin dosentti Mikael Fogelholmin lyhyen artikkelin, jonka hän oli kirjoittanut jokin aika sitten Duodecim-lehteen. Tasapainoisesti kirjoitetussa jutussa hän arvioi ajankohtaisia kysymyksiä hiilihydraattien vähentämisestä ja ravinnon rasvoista — ja päätyy lopuksi suosittelemaan Välimeren ruokavaliota pienin suomalaisin muunnoksin.

Sen myönnytyksen tekisin kirjoituksen mainitsemille 'alakarppaajille', että hiilihydraattien vähentäminen pitäisi tunnustaa sopivaksi erityisruokavalioksi vatsanseudun lihavuudesta ja diabeteksesta kärsiville. Tällöin kuitenkin hiilihydraatteja tulisi vähentää korvaamalla niitä pääasiassa juoksevilla kasviöljyillä. Proteiinien kohdalla tulisi myös painottaa kasvikunnan lähteitä.

Viite:

Fogelholm M. Välimeren ruokavalio vai niukasti hiilihydraatteja? Duodecim 2010;126(13):1517-9

24. syyskuuta 2010

Tiettyjen ravintolisien käyttö voisi säästää miljoonia

Tiettyjen luontaislääketieteestä tuttujen ravintolisien käyttö voisi säästää terveydenhuollossa miljoonia. Näin osoittaa uusi australiaistutkimus. Hyödyllisiksi laaja raportti mainitsee esimerkiksi omega-3-rasvat, jotka ehkäisevät tehokkaasti sydäntautitapauksia.

Omega-3-rasvojen käyttö vähentäisi myös tulehduskipulääkkeiden käytön tarvetta tulehduksellisissa nivelsairauksissa, joissa hyödyllinen olisi myös eri rohdoksia yhdistävä valmiste Phytodolor. Tulehdusta ja kipua hoitavana se säästäisi kipulääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja. Lisäksi raportti mainitsee mäkikuisman, jonka käyttö vähentäisi masennuslääkkeiden käytöstä aiheutuvia kuluja.

Pitäisin järkevänä pragmaattisempaa suhtautumista ravintolisien ja muiden luontaislääketieteestä tuttujen keinojen käyttöön. Vanha vastakkainasettelu lääkehoitojen ja luontaislääketieteen välillä ei ole enää tarpeen. Voisimme suhtautua eri keinojen käyttöön ei-ideologisesti, käyttäen eri keinoja tarpeen mukaan ja harkiten. Tällainen suhtautuminen on tietojeni mukaan yleistä esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Israelissa.

Lähteet ja lisätietoa:

Cost effectiveness of complementary medicines. August 2010. (PDF)

Cost effectiveness of complementary medicines: Report. Nutraingredients.com

Gundermann KJ, Müller J. Phytodolor--effects and efficacy of a herbal medicine. Wien Med Wochenschr. 2007;157(13-14):343-7.

Phytodolor. Valmistajan sivut.


14. syyskuuta 2010

Käy allekirjoittamassa geenimanipulointia koskeva vetoomus

Jos olet sitä mieltä, että geenimanipuloituja ruokia ja viljelylajikkeita ei pitäisi sallia EU:ssa, käy allekirjoittamassa asiaa koskeva vetoomus klikkaamalla sivulle tästä. Jo 800 000 eurooppalaista on käynyt allekirjoittamassa vetoomuksen, joka toimitetaan EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle.

9. syyskuuta 2010

Terveellisen ravinnon ja liikunnan voimaa

Yksittäistapausten todistusvoima on rajallinen, mutta siitä huolimatta pidän tätä videota 109-vuotiaasta pääasiassa raakaravintoa ja kalaa syövästä Bernando LaPallosta inspiroivana. Hänen kuntonsa ja vireytensä vaikuttavat hämmästyttäviltä. Videolla hän kertoo suosivansa erityisesti vihreitä vihanneksia, hedelmiä ja kalaa. Ennen aamiaista hän tekee parin kilometrin kävelylenkin.

8. syyskuuta 2010

Kasvikunnan tuotteita suosivassa karppaamisessa on itua

Arvostettujen tutkijoiden tekemän seurantatutkimuksen mukaan vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen silloin, kun syödään paljon eläinkunnan ruokia (HR 1.23; CI 1.11-1.37).

Jos kuitenkin hiilihydraatteja vähennetään siten, että suositaan kasvikunnan tuotteita, se on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen (HR 0.80; CI 0.75-0.85). Tutkimus oli erittäin laaja; se käsitti yli 85 000 naista ja lähes 45 000 miestä.

Nyt julkaistu tutkimus tukee sitä linjaa, jonka olen ottanut jo Ravintoa sydämelle -kirjassani. Siinähän olen katsonut, että jos hiilihydraatteja vähennetään, se on parasta tehdä kasvikunnan proteiinilähteitä ja kasviöljyjä painottaen. Hiilihydraattien vähentäminen on mielestäni järkevää erityisesti vatsanseudun lihavuudesta ja diabeteksesta kärsiville.

Kasvikunnan proteiinilähteitä ovat esimerkiksi tofu, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet. Jos rasvan määrää ruokavaliossa lisätään hiilihydraattien kustannuksella, pääasiallisena rasvana on turvallisinta käyttää oliiviöljyä, koska muuten monityydyttymättömien rasvojen saanti voi kasvaa liian suureksi. Oliiviöljyistä neitsytoliiviöljy on parasta.

Kasvisruokien painottamista puoltavat myös ekologiset syyt. Eläinkunnan proteiinin tuottaminen on varsin tehotonta kasvikunnan proteiinin tuottamiseen nähden, ja eläintuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat merkittäviä.

Lähteet ja lisätietoa:

Fung TT et al. Low-Carbohydrate Diets and All-Cause and Cause-Specific Mortality. Ann Inter Med. 2010 Sep 7;153(5):289-298.

Low Carb Plant Sourced Diet Better Than Animal Sourced One. Medical News Today.

23. elokuuta 2010

Seesamiöljy — terveellinen öljy

Tässä blogissa ja muuallakin on kirjoitettu paljon neitsytoliiviöljyn terveellisyydestä. Sen rinnalle haluan nostaa kylmäpuristetun seesaminsiemenöljyn. Seesamiöljyhän on perinteisesti aasialaisissa keittiöissä suosittu ruokaöljy. Sitä käytetään erityisesti sen hienon arominsa vuoksi, mutta sitä on pidetty näissä kulttuureissa myös terveellisenä. Tätä käsitystä tukevat myös tutkimukset.


Seesamin lignaanit suojelevat monityydyttymättömiä rasvoja hapettumiselta

Rasvahappokoostumukseltaan seesamiöljy on sellainen, että siinä on suurin piirtein yhtä paljon yksittäistyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja (noin 42 ja 41 prosenttia painosta). Seesamiöljyn erityispiirteenä on, että se sisältää myös antioksidantteina toimivia lignaaneja, kuten sesamiinia, sesamolia ja sesamoliinia. Nämä seesamin antioksidantit suojelevat hyvin sen monityydyttymättömiä rasvoja hapettumiselta. Niinpä seesamiöljylle ei tee oikeutta niputtaa sitä yhteen muiden monityydyttymättömiä rasvoja sisältävien ruokaöljyjen kanssa.


Monia terveyshyötyjä

Seesamiöljyn on osoitettu ehkäisevän ateroskleroottisten plakkien muodostumista ja aivohalvauksia koe-eläimillä. Ihmisillä seesamiöljyn käyttö esimerkiksi vähentää rasvojen hapettumista, parantaa antioksidanttistatusta, kohottaa E-vitamiinitasoja sekä alentaa verenpainetta. Kiinalaisessa ravitsemusterapiassa seesamiöljyä pidetään erityisen hyvänä iholle.

Pidän hyvänä ajatuksena kylmäpuristetun seesamiöljyn käyttöä neitsytoliiviöljyn rinnalla esimerkiksi siten, että oliiviöljyä käytetään päivän yhden aterian valmistuksessa ja seesamiöljyä toisella aterialla. Luontevimmin seesamiöljyn käyttö sopii aasialaistyyppisten ruokien yhteyteen. Omega-3-rasvoja seesamiöljyssä ei ole, joten öljyä käytettäessä on syytä huolehtia siitä, että niitä saadaan riittävästi muualta.

Olen itse hiljattain siirtynyt käyttämään säännöllisesti luomulaatuista seesamiöljyä (kuvassa), jota saa esimerkiksi S-marketeista. Tällaisen kylmäpuristetun seesamiöljyn savuamispiste on 177 °C (sama kuin voin), joten se ei kestä korkeita paistolämpötiloja. Sitä voi kuitenkin käyttää kohtalaisella lämmöllä paistamiseen ja esimerkiksi salaatinkastikkeisiin.

Haluttaessa paistaa paistaa hyvin kuumalla pannulla — mitä en yleisesti ottaen suosittele — on syytä käyttää öljyjä, joiden savuamispiste on korkeampi. Korkea savuamispiste on yleensä raffinoiduilla öljyillä (ei-kylmäpuristetuilla). Savuamispisteitä on luetteloitu tässä artikkelissa.



Lähteitä:

Ahmad S et al. Effect of dietary sesame oil as antioxidant on brain hippocampus of rat in focal cerebral ischemia. Life Sci. 2006 Oct 12;79(20):1921-8
.


Bhaskaran S et al. Inhibition of atherosclerosis in low-density lipoprotein receptor-negative mice by sesame oil. J Med Food. 2006 Winter;9(4):487-90.


English J. Do Your Antioxidants Suppress Enough Free Radicals? LE Magazine February 2005.


Kamal-Eldin A, et al. Sesame seed lignans: potent physiological modulators and possible ingredients in functional foods & nutraceuticals. Recent Pat Food Nutr Agric. 2011 Jan;3(1):17-29.

Kanu PJ, et al. Nutraceutical importance of sesame seed and oil: a review of the contribution of their lignans. Sierra Leone J Biomed Res. 2010 June;2(1):4-16. 



Sankar D et al. Effect of sesame oil on diuretics or beta-blockers in the modulation of blood pressure, anthropometry, lipid profile, and redox status. Yale J Biol Med. 2006 Mar;79(1):19-26.


Um MY, et al. Sesaminol glucosides protect beta-amyloid peptide-induced cognitive deficits in mice. Biol Pharm Bull. 2009 Sep;32(9):1516-20.

16. elokuuta 2010

Raffinoitujen hiilihydraattien haitallisuus tunnustetaan ravitsemussuosituksissa — viiveellä

Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on tulossa muutoksia. Hiilihydraattien laatuun tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja huonojen hiilihydraattien haitallisuus aiotaan todeta entistä selvemmin. Näin ennakoivat suomalaiset ravitsemustieteilijät Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Vaikka muutosta voidaan pitää myönteisenä, asiassa näkyy jälleen hyvin hidas reagointi tutkimustietoon. Raffinoitujen hiilihydraattien, kuten valkoisten jauhojen, perunan ja sokeroitujen juomien, haitallisuus on ollut tiedossa jo kauan, mutta virallisilla tahoilla näyttää kestävän 10—15 vuotta tutkimustiedon ottamisessa huomioon. (Luontaislääketieteen piirissä raffinoitujen hiilihydraattien haitallisuus on ollut tiedossa vielä paljon pidempään. Esimerkiksi Alfred Vogel varoitteli valkoisista jauhoista ja sokerista jo lähes 60 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan 'Luonto, paras lääkitsijä'.)

Jatkuvan jälkijättöisyyden taustalla näyttää olevan se kankea menettely, jolla ravitsemussuosituksia uusitaan, ja siihen on tuskin tulossa muutosta.

Virallisista ravitsemussuosituksista ei siis ole ajantasaisen terveystiedon lähteeksi. Haluttaessa pysyä uusimman ravitsemustiedon tasalla tiedot onkin hankittava muualta, ajankohtaisista lähteistä.

Lähde:

Huonot hiilihydraatit päivitetään ruokaympyrään. Yle Uutiset.

8. elokuuta 2010

Antioksidantit lievittävät ilmansaasteiden haittoja

Ilmansaasteita pitäisi tietysti torjua ensisijaisesti vähentämällä saasteita. Jos se ei ole kuitenkaan mahdollista, kuten nyt savusumun levitessä Suomeen Venäjän metsäpaloista, saasteiden terveyshaittoja voi vähentää antioksidanteilla.

Ilmansaasteet ovat riski terveydelle muun muassa sen vuoksi, että ne lisäävät oksidatiivista stressiä. Kontrolloidut tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että antioksidanttivitamiinit ja kalan omega-3-rasvahapot voivat suojella saasteiden haittavaikutuksilta. Erityisesti ne voivat antaa suojaa haavoittuviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille, kuten keuhko- ja sydänsairaille.

Saastepitoisuuksien ollessa korkeita on suositeltavaa käyttää ravintolisinä esimerkiksi C-vitamiinia, E-vitamiinia, N-asetyylikysteiiniä, resveratrolia, seleeniä ja kalaöljyistä saatavia omega-3-rasvahappoja. Myös vihreän teen juomisesta voi olla hyötyä.

Lähteet:

Romieu I et al. Air pollution, oxidative stress and dietary supplementation: a review. Eur Respir J. 2008 Jan;31(1):179-97.

Rhoden CR et alk. N-acetylcysteine prevents lung inflammation after short-term inhalation exposure to concentrated ambient particles. Toxicol Sci. 2004 Jun;79(2):296-303.

Kelly FJ. Oxidative stress: its role in air pollution and adverse health effects. Occup Environ Med. 2003 Aug;60(8):612-6.


Katso myös:

Hiukkasten vaikutus kansanterveyteen. Hiukkastieto.

Reaaliaikaiset pienhiukkaspitoisuudet pääkaupunkiseudulla. HSY.

Metsäpalosavujen leviämisennuste. Ilmanlaatuportaali.

22. heinäkuuta 2010

David palaa Italiaan

Oltuaan pari vuotta kiertueella Yhdysvalloissa Michelangelon David palaa takaisin Italiaan.

21. heinäkuuta 2010

Tutkimus: välipalojen syönti parantaa painonhallintaa

Eräs laajalle levinnyt myytti on olettamus, että välipalojen syönti olisi epäterveellistä. Jopa jotkut THL:n tutkijat ovat väittäneet tällaista.

Nyt uudessa tutkimuksessa on havaittu, että välipalojen syönti yhdistyy selvästi parempaan painonhallintaan nuoruudessa — tärkeässä iässä, joka ennustaa myöhempää lihavuutta. Eniten välipaloja syöneillä 12—18-vuotiailla oli noin puolta pienempi ylipainon ja vatsanseudun lihavuuden riski verrattuna välipaloja välttäneisiin. Tämä selviää American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Välipalojen syöntiä on vastustettu muun muassa sen vuoksi, että välipalojen ajatellaan olevan aterioilla syötyä ruokaa epäterveellisempää ja sisältävän enemmän sokeria ja rasvaa. Jotkut saattavat myös ajatella, että välipalojen syöminen lisäisi kokonaisenergiansaantia. Lisäksi usein syöminen on haitallista hampaille.

Terveellisten välipalojen syömisellä on kuitenkin tiettyjä metabolisia etuja, jotka ovat tulleet esille tutkimuksissa. Verrattuna suuriin kerralla syötyihin aterioihin pienet ateriat ja niiden rinnalla syödyt välipalat alentavat hieman insuliini-, kolesteroli- ja triglyseriditasoja.

Suuret ateriat puolestaan pahentavat aterianjälkeistä oksidatiivista stressiä ja asettavat suuremman haasteen ruoansulatukselle. Lisäksi se energiamäärä, mitä emme käytä ateriaa seuraavan noin puolentoista tunnin kuluessa, varastoidaan triglyserideinä elimistöön. Suuren aterian jälkeinen korkea veren insuliinipitoisuus lisää rasvan kerääntymistä vyötärölle.

Puhuessani välipalojen syömisen puolesta en tarkoita sillä jatkuvaa napostelua enkä tietenkään epäterveellisten sokeripitoisten välipalojen syömistä. Terveellinen välipala on terveellistä ruokaa, esimerkiksi hedelmä tai kourallinen saksanpähkinöitä, ja se syödään selkeästi aterioista erillään. Yhden tai kahden selkeän välipalan syöminen 5 tunnin pituisen ateriavälin aikana ei ole jatkuvaa puputtelua.

Edellä sanotulla en tarkoita, etteivätkö jotkut voisi selvitä varsin hyvin myös vähillä aterioilla ilman välipaloja. Ihmisten välillä on aineenvaihdunnallisia eroja.

Lähteet:

Keast DR et al. Snacking is associated with reduced risk of overweight and reduced abdominal obesity in adolescents: National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999-2004. Am J Clin Nutr. 2010 Jun 16.

Rashidi MR et al. Effects of nibbling and gorging on lipid profiles, blood glucose and insulin levels in healthy subjects. Saudi Med J. 2003 Sep;24(9):945-8.

Jenkins DJ et al. Nibbling versus gorging: metabolic advantages of increased meal frequency. N Engl J Med. 1989 Oct 5;321(14):929-34.

Ruidavets JB et al. Eating frequency and body fatness in middle-aged men. Int J Obes Relat Metab Disord. 2002 Nov;26(11):1476-83.

Fabry P et al. The frequency of meals its relationship to overweight, hypercholesteremia, and decreased glucose-tolerance. Lancet. 1964 Sep 19;2(7360):614-5.


15. heinäkuuta 2010

D-vitamiinisuositusta nostettiin Kanadassa

Olen kirjoittanut useamman kerran nykyisten D-vitamiinisuositusten riittämättömyydestä. Nyt Kanadan lääkärilehdessä on julkaistu sikäläiset uudet suositukset. Niiden mukaan alle 50-vuotiaiden sopiva D-vitamiiniannos on 10—25 mikrogrammaa ja terveiden yli 50-vuotiaiden 20—50 mikrogrammaa vuorokaudessa. Itsehoidossa 50 mikrogrammaa vuorokaudessa on turvallinen annos, mutta sitä suurempia annoksia tulee käyttää vain lääkärin valvonnassa. Alle 50-vuotiaille osteoporoosia poteville 25 mikrogrammaa päivässä on minimiannos, lehdessä todetaan. USA:n uskotaan seuraavan Kanadan esimerkkiä suositusten nostamisessa.

Lähde ja lisätietoa:

New vitamin D guidelines. EurekAlert.

Kanada nosti D-vitamiinin saantisuositusta. Tri Tolonen.

9. heinäkuuta 2010

Maitotuotteiden välttely voi olla riski

Viime kuussa julkaistiin australialaistutkimus, jossa rasvaisten maitotuotteiden käyttö yhdistyi vähäisempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen. Tulos tietysti riehaannutti tyydyttynyttä rasvaa suosivat. Jos kuitenkin lukee koko tutkimustekstin, rasvaisten maitotuotteiden käyttö ei ollut yhteydessä pienempään kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen. Rasvaisista maitotuotteista ei siten ollut hyötyä kuolleisuuden vähentäjänä.

Sen sijaan jos samaa tutkimusta lukee tarkemmin, siitä voi havaita jotain vielä mielenkiintoisempaa. Nimittäin kaikkien maitotuotteiden keskikäyttö (n. 2 annosta päivässä) oli yhteydessä 40 prosenttia pienempään kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen verrattuna maitotuotteiden vähäisempään käyttöön (HR: 0.60; CI: 0.37-0.99). Toisin sanoen maitotuotteiden välttelyä voi tutkimuksen valossa pitää riskinä ja kohtuukäyttöä hyödyllisenä. Maitotuotteiden rasvaisuudella ei siis ollut vaikutusta tähän kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen.

Tutkimus paljasti myös mielenkiintoisia piirteitä kalsiumin yhteydestä sydäntautiriskiin. Ruokavaliosta saadun kalsiumin keskisaanti (886 mg/pvä) yhdistyi tutkimuksessa pienempään sydäntautiriskiin verrattuna tätä vähäisempään tai suurempaan kalsiumin saantiin. (Määrä on jonkin verran vähemmän kuin suomalaiset ruokavaliostaan keskimäärin saavat. Suomalaiset saavat Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kalsiumistaan maitotuotteista.)

Lisäksi tutkimuksen tiedot viittasivat siihen suuntaan, että jos ruokavalion lisäksi käytettiin vielä erillistä kalsiumlisää, sydäntautiriski kasvoi. Tulkitsisin tuloksia niin, että jos kalsiumin saanti ruokavaliosta on riittävää eli noin 800 milligramman luokkaa päivässä, erillistä kalsiumlisää ei yleisesti ottaen pitäisi käyttää. Sen sijaan kalsiumin aktiivisen imeytymisen turvaamiseksi on paikallaan huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista.

Tutkimuksen tuloksiin on tietysti syytä suhtautua pienellä varauksella sen vuoksi, että australialaisväestössä tehtyä tutkimusta ei välttämättä voi täysin luotettavasti soveltaa suomalaiseen väestöön.

Lähde:

Bonthuis M et al. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. Eur J Clin Nutr. 2010 Jun;64(6):569-77.

3. heinäkuuta 2010

Soijamyytit tyrmätään

Eräät äänekkäät kirjoittelijat ovat erityisesti Yhdysvalloissa pelotelleet soijan haitallisuudella. Nyt uudessa Life-Extension Magazinessa on ilmestynyt erittäin asiantunteva artikkeli, jossa tyrmätään näitä myyttejä ja tuodaan tutkimuksiin perustuen esille soijan terveyshyötyjä. Jos olet aiemmin tutustunut vain soijalla pelotteluun, kannattaa nyt lukea tämä artikkeli ainakin vastapainoksi.

Englantia osaamattomille voin referoida artikkelia sen verran, että soijalla on selektiivisiä ja myönteisiä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia, mutta ilman estrogeenin haitallisia vaikutuksia. Soijan isoflavoneilla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia luuhun, verisuonten endoteelisoluhin ja rintasoluihin ilman haitallisia vaikutuksia. Niinpä ruokavaliot, joissa soijaa käytetään paljon, on yhdistetty alempaan sydän- ja verisuonitautien, osteoporoosin, syövän ja liikalihavuuteen liittyvien komplikaatioiden, kuten diabeteksen, riskiin.

Itse kiinnitän mielelläni huomiota siihen, että soijaa käytetään Okinawalla vielä enemmän kuin Japanin pääsaarilla. Siitä huolimatta, tai ehkä osaltaan sen vuoksi, Okinawalla on enemmän satavuotiaita kuin missään muualla. Jos soija olisi niin haitallista kuin kriitikot väittävät, tämä tuskin olisi mahdollista.

Mielenkiintoinen on myös tämä kiinalaisväestössä tehty tutkimus soijan käytön ja kokonaiskuolleisuuden välisestä suhteesta. Soijaa vähintään neljästi viikossa syöneiden kokonaiskuolleisuus oli selvästi pienempi kuin soijaa harvoin syöneiden. Soijan käyttö näytti vähentävän erityisesti tiettyjen yleisten syöpien ja iskeemisen sydäntaudin riskiä. Sama soijan käänteinen yhteys kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen on havaittu tässä tutkimuksessa myös japanilaisväestössä.

Osaltaan tulokset saattavat tietysti johtua siitä, että soijaa vältelleet ovat omaksuneet muutenkin perinteisestä ruokavaliosta poikkeavia epäterveellisiä elintapoja, mutta se tuskin tekee kokonaan tyhjäksi asiaa. Länsimaisissa väestöissä soijan käyttöä on ollut vaikea tutkia soijan syönnin vähäisyyden vuoksi.

Lähteet ja lisätietoa:

Chi F, et al. Post-diagnosis Soy Food Intake and Breast Cancer Survival: A Meta-analysis of Cohort Studies. Asian Pac J Cancer Prev. 2013;14(4):2407-12.

Rodriguez O. Is Soy Safe? Busting the Myths of a Nutritional Powerhouse. Life Extension Magazine, July 2010.

Ho SY et al. Soy consumption and mortality in Hong Kong: proxy-reported case-control study of all older adult deaths in 1998. Prev Med. 2006 Jul;43(1):20-6.

Jacobsen BK, et al. Does high soy milk intake reduce prostate cancer incidence? The Adventist Health Study (United States). Cancer Causes Control. 1998 Dec;9(6):553-7.

Nagata C et al. Soy and fish oil intake and mortality in a Japanese community. Am J Epidemiol. 2002 Nov 1;156(9):824-31.

Taku K, et al. Extracted or synthesized soybean isoflavones reduce menopausal hot flash frequency and severity: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Menopause. 2012 Mar 19.

Okinawa Centenarian Study.

Andrew Weil soijasta.

1. heinäkuuta 2010

Runsas lihansyönti yhteydessä painonnousuun

Uuden erittäin laajan tutkimuksen mukaan runsas lihansyönti on yhteydessä painonnousuun. 250 gramman suuruinen lisäys päivittäisessä lihansyönnissä oli yhteydessä kaksi kiloa suurempaan painonnousuun viiden vuoden kuluttua. Painonhallinnan kannalta haitallisia olivat niin punainen liha, siipikarja kuin lihajalosteetkin. Suureen seurantatutkimukseen osallistui yli 373 000 eurooppalaista 10 eri maasta, ja sen tulokset julkaistiin johtavassa ravitsemustieteellisessä lehdessä.

Jo ilmastosyistä on terveellistä korvata osa lihansyönnistä kasvikunnan tuotteilla. Painonhallinnan kannalta useimmille olisi hyväksi korvata osa lihasta runsaammalla vihannesten ja hedelmien käytöllä. Osa eläinkunnan proteiinista on lisäksi terveellistä korvata — kuten perinteisessä Välimeren ruokavaliossa tehdään — kasvikunnan proteiinilla. Sen runsaampi saanti vähentää tehokkaasti esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskiä. Kasvikunnan proteiinilähteitähän ovat esimerkiksi pähkinät, pavut, linssit, tofu, herneet ja siemenet.

Lähteitä:

Vergnaud A-C et al. Meat consumption and prospective weight change in participants of the EPIC-PANACEA study. Am J Clin Nutr (June 30, 2010).

Wang Y, Beydoun MA. Meat consumption is associated with obesity and central obesity among US adults. Int J Obes (Lond). 2009 Jun;33(6):621-8.

Kelemen LE et al. Associations of dietary protein with disease and mortality in a prospective study of postmenopausal women. Am J Epidemiol. 2005 Feb 1;161(3):239-49.

26. kesäkuuta 2010

Välimeren ruokavalio kohottaa hyödyllistä hormonia

Adiponektiini on rasvasolujen erittämä hormoni. Sen vähyys lisää riskiä muun muassa lihomiseen, diabetekseen ja sydäntauteihin. Sitä vastoin sen korkeammat tasot ovat yhteydessä esimerkiksi pitkäikäisyyteen. Adiponektiiniä vähentävät tupakointi ja huono ruokavalio, kuten paistettujen ja käristettyjen ruokien sekä kahvileipien syönti.

Välimeren ruokavalion noudattamisen on eri tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä parempiin adiponektiinin tasoihin. Esimerkiksi eräässä keväällä julkaistussa tutkimuksessa Välimeren ruokavaliota parhaiten noudattaneilla adiponektiinitasot olivat selvästi korkeammat kuin ruokavaliota noudattamattomilla.

Välimeren ruokavaliossa adiponektiiniä kohottaa hedelmien, pähkinöiden ja täysjyväviljan käyttö. Myös antioksidanttien runsas saanti on hyödyksi. Esimerkiksi ristikukkaisten kasvien, valkosipulin, punaisen paprikan, oliivien, veriappelsiinien ja marjojen sisältämien fytokemikaalien on havaittu kohottavan adiponektiiniä.

Muita tekijöitä, jotka kohottavat adiponektiiniä, ovat ruokavalion pieni glykeeminen kuorma, liikunta ja kohtuullinen alkoholinkäyttö. Eräässä japanilaistutkimuksessa "syvänkeltaisten" vihannesten syöminen oli yhteydessä korkeampiin adiponektiinin tasoihin.

Ravintolisistä D-vitamiini, benfotiamiini, berberiini ja mahdollisesti myös kalaöljyt nostavat adiponektiiniä.

Lähteitä ja lisätietoa:

Fragopoulou E et al. The association between adherence to the Mediterranean diet and adiponectin levels among healthy adults: the ATTICA study. J Nutr Biochem. 2010 Apr;21(4):285-9.

Luo N et al. Macrophage adiponectin expression improves insulin sensitivity and protects against inflammation and atherosclerosis. Diabetes. 2010 Apr;59(4):791-9.


Detopoulou P et al. Dietary antioxidant capacity and concentration of adiponectin in apparently healthy adults: the ATTICA study. Eur J Clin Nutr. 2010 Feb;64(2):161-8.

Stirban A et al. Adiponectin decreases postprandially following a heat-processed meal in individuals with type 2 diabetes: an effect prevented by benfotiamine and cooking method. Diabetes Care. 2007 Oct;30(10):2514-6.

Mantzoros CS et al. Adherence to the Mediterranean dietary pattern is positively associated with plasma adiponectin concentrations in diabetic women. Am J Clin Nutr. 2006 Aug;84(2):328-35.

Esposito K et al. Effect of weight loss and lifestyle changes on vascular inflammatory markers in obese women: a randomized trial. JAMA. 2003 Apr 9;289(14):1799-804.

Adiponektiini. Tohtori Tolonen.


21. kesäkuuta 2010

Nämä kasvikunnan ruoat auttavat ylläpitämään mielen toimintoja

Ikääntymiseen liittyy usein kognitiivisen toimintakyvyn vähittäistä heikkenemistä. Esimerkiksi muisti voi heikentyä. Niinpä olisi hyvä löytää sellaisia ruokavalion osatekijöitä, joiden avulla mielen toimintojen säilymistä voitaisiin ylläpitää.

Tässä kuussa julkaistiin tutkimus kasvikunnasta peräisin olevien ruoka-aineiden yhteydestä kognitiiviseen toimintakykyyn, ja ainakin minä pidän tutkimuksen tuloksia mielenkiintoisina. Tutkimukseen osallistuneet olivat 70-74-vuotiaita norjalaisia ikäihmisiä, joiden kognitiivista suorituskykyä mitattiin useilla eri osatesteillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvikunnasta peräisin olevien ruoka-aineiden käyttö auttaa yleisesti ylläpitämään kognitiivista toimintakykyä. Hyötyä oli niin vihannesten, hedelmien, täysjyväviljan kuin sientenkin säännöllisestä syömisestä. Selvimmin mielen toimintoja auttoi ylläpitämään porkkanan, ristikukkaisten kasvien (esim. parsakaali), sitrushedelmien ja täysjyväviljan käyttö. Vaikka nämä ruoka-aineet olivat hyödyllisimpiä, parasta oli kuitenkin käyttää kasvikunnan raaka-aineita monipuolisesti.

Perunan ja täysjyväviljan kohdalla tulokset eivät olleet lineaarisia, vaan molempien kohdalla kohtuukäyttö yhdistyi parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn kuin niiden täydellinen välttely tai erittäin runsas käyttö. Valkoisen leivän syönti osoittautui haitalliseksi.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka myös osoittavat kasvisten ja hedelmien hyötyä kognitiivisen tason säilyttämisessä. Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä tutkimus rajoittui kasvikunnan ruoka-aineisiin. Esimerkiksi kalansyönnin tai eri rasvahappojen vaikutukset kognitiiviseen toimintakykyyn eivät kuuluneet tämän tutkimuksen piiriin.

Lähde:

Nurk E at al. Cognitive performance among the elderly in relation to the intake of plant foods. The Hordaland Health Study. Br J Nutr. 2010 Jun 16:1-12.

16. kesäkuuta 2010

Välimeren ruokavalio parantaa sydämen toimintaa

Välimeren ruokavalio voi parantaa sydämen terveydestä kertovaa sykevälivaihtelua, osoittaa uusi kaksostutkimus. Mitä lähempänä henkilön ruokavalio oli Välimeren ruokavaliota, sitä enemmän sykevälivaihtelua oli.

Sykevälivaihtelu eli sykevariaatio on sydämen terveydestä kertova itsenäinen merkkitekijä. Terve sydän lyö hermoston vaikutuksesta eri mittaisin väliajoin eli sykeiskujen välillä on aikaerovaihtelua. Mitä enemmän vaihtelua on, sitä paremmin sydän sopeutuu nopeisiin, lyhytaikaisiin muutoksiin elimistössä. Alentunut sykevariaatio ennustaa kuoleman riskiä ja riskiä saada henkeä uhkaava sydämen rytmihäiriö.

Välimeren ruokavaliota luonnehtii runsas vihannesten ja hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, oliiviöljyn, kalan ja viljan kulutus, kohtuullinen alkoholin käyttö sekä tyydyttyneen rasvan melko vähäinen saanti. Välimeren ruokavalio on Ravintoa sydämelle -kirjassani pääasiallisesti suosittelemani ruokavalio.

Lähde ja lisätietoa:

Dai J et al. Mediterranean Dietary Pattern Is Associated With Improved Cardiac Autonomic Function Among Middle-Aged Men. Circulation: Cardiovascular Quality and Outcomes, June 15, 2010

Twin study shows Mediterranean-style diet improves heart function. eScienceNews

Sykevälivaihtelu kertoo sydämen työn laadusta. Keho.net


13. kesäkuuta 2010

Laiska hampaiden harjaus osasyynä suomalaisten korkeaan sydäntautiriskiin

Suomalaisten sydäntautiriski on edelleen Länsi-Euroopan korkeimpia brittien ohella. Eräänä syynä on se, että suomalaisten vihannesten ja hedelmien syönti on vähäisempää kuin muualla läntisessä ja eteläisessä Euroopassa. Lisäsyynä voi olla myös se, että hammashygieniasta ei huolehdita täällä riittävän hyvin.

Viime kuussa British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka harjaavat hampaitaan harvoin, on merkittävästi korkeampi sydäntautiriski verrattuna hampaansa säännöllisesti harjaaviin. Skotlantilaisessa väestössä tehdyn tutkimuksen mukaan hampaitaan harvoin harjaavilla oli 70 prosenttia korkeampi sydäntautiriski verrattuna hampaansa kahdesti päivässä harjaaviin. Tutkimustulokset oli vakioitu muun muassa sosiaaliluokan, liikalihavuuden ja tupakoinnin osalta.

Huonon hammashygienian yhteys kohonneeseen sydäntautiriskiin selittyy sillä, että suun tulehdukset lisäävät lievää systeemistä tulehdusta koko elimistössä. Hampaita harvoin harjaavien tulehdusarvojen, kuten CRP:n ja fibrinogeenin, havaittiinkin olevan korkeammat kuin hampaitaan säännöllisesti kahdesti päivässä harjaavilla. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo aiemmista tutkimuksista saatua käsitystä, että huono hammashygienia suurentaa sydäntautiriskiä.

Suomalaisia tutkimustulos koskee aivan erityisesti sen vuoksi, että suomalaiset harjaavat hampaitaan laiskasti. TNS Gallupin viime vuonna toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista vain 60 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä, kun muissa Pohjoismaissa luku on paljon korkeampi.

Lähde:

de Oliveira C et al. Toothbrushing, inflammation, and risk of cardiovascular disease: results from Scottish Health Survey. BMJ. 2010 May 27;340:c2451.

13. toukokuuta 2010

Alfalinoleenihapolla on itsenäisiä hyötyjä

Rasvakudoksen alfalinoleenihapon määrä on voimakkaan käänteisessä suhteessa sydäninfarktiriskiin (Campos H, et al. Circul. 2008).

Alfalinoleenihappo on omega-3-rasvahappo, jota on muun muassa rypsiöljyssä, pellavansiemenöljyssä ja saksanpähkinöissä. Aika usein siihen suhtaudutaan pelkästään pidempiketjuisten omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, lähtöaineena.

Olen aina ollut sillä kannalla, että alfalinoleenihapolla on myös itsenäisiä hyödyllisiä vaikutuksia, ja nyt asialle on saatu vahvistusta uudesta tutkimuksesta. Johtavassa ravitsemustieteellisessä lehdessä julkaistussa kaksostutkimuksessa havaittiin, että runsaampi alfalinoleenihapon saanti on yhteydessä alempiin liukoisen IL-6-reseptorin (sIL-6R) tasoihin.

Tutkijat katsovatkin, että nyt havaittu tulos voi paljastaa vaikutustavan, jolla ruokavalion alfalinoleenihappo on terveellistä sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Itse ajattelen lisäksi, että tulos voi selittää myös mekanismia, jolla alfalinoleenihappo on terveellistä luustolle. Aivan kaikkien sairauksien riskin kannalta alemmat sIL-6R-tasot eivät ehkä kuitenkaan ole hyödyksi.

Alfalinoleenihappo on naisilla yhteydessä pienempään äkillisen sydänkuoleman riskiin silloinkin, kun kalan rasvahappoja saadaan riittävästi (Albert CM, et al. Circul. 2005).

Käytännössä olen edelleen sillä kannalla, että kalan pitkäketjuisten rasvahappojen lisäksi on hyvä saada myös alfalinoleenihappoa. Sitä saadaan riittävästi käyttämällä ruoanlaitossa rypsiöljyä. Itse käytän kuitenkin pääasiassa neitsytoliiviöljyä, jossa omega-3-rasvoja ei juuri ole. Siksi syön teelusikallisen pellavansiemenöljyä päivässä saadakseni riittävästi myös alfalinoleenihappoa.

Päivitetty kuvien, kuvatekstien ja lähteiden osalta 21.9.2012.


Lähteitä ja lisätietoa:

Albert CM, et al. Dietary alpha-linolenic acid intake and risk of sudden cardiac death and coronary heart disease. Circulation. 2005 Nov 22;112(21):3232-8.

Dai J et al. High habitual dietary alpha-linolenic acid intake is associated with decreased plasma soluble interleukin-6 receptor concentrations in male twins. Am J Clin Nutr (May 12, 2010).

Campos H et al. Alpha-linolenic acid and risk of nonfatal acute myocardial infarction. Circulation. 2008 Jul 22;118(4):339-45.

Zhao G et al. Dietary alpha-linolenic acid inhibits proinflammatory cytokine production by peripheral blood mononuclear cells in hypercholesterolemic subjects. Am J Clin Nutr. 2007 Feb;85(2):385-91.

Soluble Interleukin-6 receptor (sIL-6R) SBH Sciences.

2. toukokuuta 2010

Ubikinoni voi auttaa fibromyalgiaan

Tohtori Tolosen sivuilla on hyvä artikkeli siitä, miten ubikinoni voi usein auttaa fibromyalgiassa. Sopivaksi annokseksi kirjoituksessa mainitaan 100-200 mg päivässä.

Myös D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää, koska fibromyalgian oireet muistuttavat oireita, joita tavataan D-vitamiinin puutoksessa. D-vitamiinitutkija Michael Holickin mukaan D-vitamiinin puutos diagnosoidaankin usein väärin fibromyalgiaksi. Riittävänä annoksena aikuisille pidän noin 50 mcg päivässä.

Edullisesti ubikinonia ja D-vitamiinia saa esimerkiksi iHerbistä.

Lue lisää:

Fibromyalgia ja ubikinoni (koentsyymi Q10). Tri Tolonen.

28. huhtikuuta 2010

Hauskaa Vappua!

Humalahakuinen juominen ei ole terveellistä, kuten olen jo perinteisesti Valpurin päivän alla huomauttanut. Haluankin rohkaista lukijoitani ilon pitoon selvin päin, mistä Alivaltiosihteeri näyttää oivallista esimerkkiä. Hauskaa Vappua siis kaikille lukijoilleni!

27. huhtikuuta 2010

Geneettisesti manipuloitu maissi yhteydessä sisäelinvaurioihin

Geneeettisesti manipuloidun maissin on havaittu olevan yhteydessä munuaisten ja maksan vaurioihin. Vaikutuksia todettiin myös muihin sisäelimiin. Tiedot selviävät viime joulukuussa julkaistusta koe-eläimillä tehdystä tutkimuksesta.

Lähde ja lisätietoa:

de Vendômois JS et al. A Comparison of the Effects of Three GM Corn Varieties on Mammalian Health. Int J Biol Sci 2009; 5:706-726. Abstrakti | Koko tutkimus

Three Approved GMOs Linked to Organ Damage. Food Freedom.

Flashback: Monsanto's GMO Corn Linked to Organ Failure. Sott.net

17. huhtikuuta 2010

YLEn Uusi Musta -ohjelmassa superruoista

YLEn Radio ykkösen Uusi Musta -ohjelmassa oli lauantaina vilkasta keskustelua superruoista. Vieraina ohjelmassa olivat superruokaluennoitsija Jaakko Halmetoja sekä ravintoasiantuntija Juhana Harju. Ohjelmassa haastateltiin myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Marja-Leena Ovaskaista. Juontajina olivat Noora Shingler ja Katja Lahti.

Ohjelmassa puhutaan muun muassa siitä, ovatko eksoottiset superruoat tarpeellisia vai löytyykö meiltä kotimaastakin yhtä hyviä tai kenties parempiakin superruokia kuin goji-marjat ja maca-jauhe ovat. En tiedä miltä ohjelma kuulosti, mutta studiossa ainakin oli iloinen ja ajoittain hilpeäkin tunnelma. Ohjelman voi kuunnella klikkaamalla tätä. Itse olen äänessä vasta 18:25 alkaen.

13. huhtikuuta 2010

Nopeat hiilihydraatit lisäävät sydäntautiriskiä naisilla

Nopeasti verensokeria kohottavat hiilihydraatit — mm. valkoinen leipä, sokeroidut juomat ja peruna — lisäävät sydäntautiriskiä naisilla uuden italialaisen kohorttitutkimuksen mukaan. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Hitaasti imeytyvien hiilihydraattien runsaammasta käytöstä ei naisille sen sijaan ollut haittaa. Hitaasti imeyviä hiilihydraattejahan sisältävät esimerkiksi pasta, täysjyväviljatuotteet ja pavut.

Tutkimus vahvistaa käsitystä, että sydäntautiriskiin vaikuttavissa tekijöissä on sukupuolikohtaisia eroja. Jo aiemmin on muun muassa havaittu, että naisilla matala HDL-kolesteroli ja korkeat triglyseridit ovat sydäntaudin riskitekijöitä paljon vahvemmin kuin miehillä. Sekin puoltaa epäsuorasti ajatusta, että erityisesti naisille on tärkeää rajoittaa niiden hiilihydraattien syömistä, jotka kohottavat verensokeria nopesti. Miehille LDL-kolesterolin kurissa pitäminen on yleisesti ottaen tärkeämpää.

Lähde ja uutisartikkeli:


7. huhtikuuta 2010

Herkkusieniä ja vihreää teetä käyttävillä huikeasti vähemmän rintasyöpää

Naisilla, jotka söivät eniten tuoreita herkkusieniä — 10 grammaa tai enemmän päivässä — oli noin kahta kolmasosaa pienempi rintasyövän kehittymisen riski verrattuna naisiin, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tämä käy ilmi Kiinassa tehdystä australialaisesta tapaus-kontrollitutkimuksesta. Niillä naisista, jotka söivät vähintään neljä grammaa kuivattuja sieniä (pääasiassa siitakesieniä), oli puolestaan lähes puolta pienempi riski verrattuna sieniä syömättömiin.

Mielenkiintoisinta tutkimuksessa oli kuitenkin havainto, että niillä naisilla, jotka sienten syömisen lisäksi myös joivat vihreää teetä päivittäin, oli 82—89 prosenttia pienempi riski sairastua rintasyöpään verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet kumpaakaan. Suuruusluokka on hätkähdyttävä.

Sienten rintasyöpää ehkäisevä vaikutus selittynee sillä, että niillä on tulehdusta ehkäisevää, immuniteettia parantavaa, viruksia vastustavaa ja antioksidanttivaikutusta sekä sen lisäksi mahdollisesti myös suoraa kasvainten kasvua estävää vaikutusta, kertoo syöpätauteihin perehtynyt lääkäri Donald Abrams. Tavalliset valkoiset herkkusienet toimivat myös aromataasin estäjinä, ja ne estävät siten estrogeenin tuotantoa kehossa. Vaikutustavaltaan ne siis muistuttavat eräitä rintasyöpälääkkeitä.

Ruoaksi laitettaessa herkkusienet on syytä kypsentää kunnolla, koska raaoissa herkkusienissä on hydratsiiniyhdisteitä, joiden epäillään aiheuttavan syöpää. Kuumentaminen muuttaa yhdisteet ainakin pääosin vaikutuksettomiksi. Varmuuden vuoksi eri sienilajeja on turvallisinta nauttia monipuolisesti. "Kypsennä ne huolellisesti ennen syömistä ja nauti niitä monipuolisesti ennemmin kuin vain yhtä tiettyä lajia", neuvoo lääkäri Abrams.

Lähteet ja lisätietoa:






4. huhtikuuta 2010

Päivän mietelause

Raha jonka säästät pitkälle jalostettua ruokaa ostamalla,
kuluu myöhemmin sairauksien hoidosta aiheutuviin kuluihin.

(Kiitokset B.D.)

31. maaliskuuta 2010

Iäkkäiden D-vitamiinisuositusta kohotettiin — askel oikeaan suuntaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on nostanut yli 60-vuotiaiden D-vitamiinisuosituksen 20 mikrogrammaan ja se on ympärivuotinen. Suositusta perustellaan sillä, että D-vitamiini vähentää iäkkäiden kaatumisten ja murtumien riskiä.

Suosituksen kohottaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön. D-vitamiinilla on nimittäin myös sydäntauteja, syöpää, diabetesta ja autoimmuunisairauksia ehkäisevää vaikutusta. Jotta kaiken ikäiset pääsisivät osallisiksi näistä D-vitamiinin suotuista vaikutuksista, olisi paikallaan, että D-vitamiinisuosituksia kohotettaisiin koko väestössä.

Ei ole myöskään mitään vakuuttavaa fysiologista syytä sille, miksi yli 60-vuotiaat tarvitsisivat juurikaan enemmän D-vitamiinia kuin nuoremmat. Auringonvalon vaikutuksesta ihossa tosin muodostuu vähemmän D-vitamiinia iäkkäillä, mutta suomalaisissa tutkimuksissa nuorilla on tavattu yhtä matalia D-vitamiinitasoja kuin iäkkäilläkin.

Itse suosittelen aikuisille 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Lisätietoa annostuksesta aiemmissa blogikirjoituksissani.

Viite ja lisätietoa:


25. maaliskuuta 2010

Ruoasta saatu K2-vitamiini yhteydessä pienempään syöpäkuolleisuuteen

K2-vitamiini on asia, josta olen ollut kiinnostunut jo pitkään. Jo lähes kolme vuotta sitten kirjoitin blogissani sen yhteydestä huomattavasti pienempään sydäntautiriskiin.

Nyt uuden seurantatutkimuksen mukaan ruoasta saatu runsas K2-vitamiini on yhteydessä myös vähäisempään syöpäkuolleisuuteen. Eniten K2-vitamiinia saaneilla oli lähes 30 prosenttia pienempi riski kuolla syöpään vitamiinia vähiten saaneisiin verrattuna. Lähinnä hyödyt olivat seurausta siitä, että K2-vitamiinia runsaammin saaneilla oli pienempi eturauhas- ja keuhkosyövän riski.

Parhaita K2-vitamiinin lähteitä ovat japanilainen käytetty soijapapuruoka natto sekä Edam- ja Jarlsberg-juustot. Viimemainittu on norjalainen, Emmentalia muistuttava juusto, jota saa Suomessa hyvin varustetuista ruokakaupoista.

Kun aiemmissa tutkimuksissa pitkäketjuisten K2-vitamiinin muotojen on osoitettu olevan yhteydessä myös pienempään sydäntautiriskiin, on mielestäni suositeltavaa syödä säännöllisesti joko nattoa tai näitä mainittuja juustoja. Niitä ei ole tarpeen nauttia suuria määriä.

Pienempiä määriä K2-vitamiinia on myös viilissä, kefiirissä ja useissa muissa kypsytetyissä juustoissa. Tuorejuustoissa ei K2-vitamiinia juuri ole. Esimerkiksi Weston A. Pricen sivulla mainittu voi on K2-vitamiinin lähteenä aika kehno. Broilerissa ja kalkkunassa on melko runsaasti K2-vitamiinia, mutta se on niissä lyhyempiketjuisessa, nopeammin kehosta poistuvassa muodossa, josta tuskin on juuri hyötyä ravinnosta saatavina määrinä.

Jos nattoa, Edam- tai Jarlsberg-juustoa ei syödä, voi olla hyvä käyttää K2-vitamiinia sisältävää ravintolisää esimerkiksi annostuksella 45-90 mcg päivässä. Verenohennuslääkkeitä käyttävien ei pidä lisätä K-vitamiinin saantia omin päin, sopimatta asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

Lähteitä:

Nimptsch K et al. Dietary vitamin K intake in relation to cancer incidence and mortality: results from the Heidelberg cohort of the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC-Heidelberg). AJCN, online March 24, 2010.


24. maaliskuuta 2010

Matalat D-vitamiinitasot lisäävät kuoleman riskiä

Globe and Mail -sivustolla on hyvä uutisjuttu siitä, miten laajassa utahilaisessa tutkimuksessa matalat D-vitamiinitasot olivat yhteydessä suurempaan kuoleman riskiin. Niillä potilailla, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimmat, oli peräti 80 prosenttia suurempi kuoleman riski.

Niillä potilailla, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimmat, oli myös 54 prosenttia suurempi diabeteksen riski, 40 prosenttia suurempi sepelvaltimotaudin riski, 72 prosenttia suurempi munuaistaudin riski ja 26 prosenttia suurempi masennuksen riski.

Kannattaa siis käyttää D-vitamiinilisää. Yleisesti suosittelen aikuisille 50 mikrogramman suuruista päivittäistä lisää syyskuusta toukokuuhun. Tarkempaa tietoa annostuksesta on aiemmissa blogikirjoituksissani, joita löytyy esimerkiksi klikkaamalla tätä.

Lue koko englanninkielinen uutisjuttu klikkaamalla tätä.

Perusteellisempaa tietoa kaipaaville suosittelen Vitamin D Council -sivuston tätä tuoretta uutiskirjettä D-vitamiinista ja sydäntaudeista.

11. maaliskuuta 2010

Viljan kuitu hidastaa, linolihappo ja vyötärölihavuus kiihdyttävät ikääntymistä

Leukosyyttien telomeerien pituus on tekijä, joka on yhdistetty ikääntymiseen. Nyt johtavassa ravitsemustieteellisessä lehdessä julkaistujen tietojen mukaan runsas ravinnon kuitu, ja erityisesti viljan kuitu, on myönteisessä yhteydessä telomeerien pituuteen. Eli viljan kuidulla näyttää olevan ikääntymistä hidastavaa vaikutusta.

Kannattaa kuitenkin huomata, että tulos oli havaittu amerikkalaisessa väestössä, jossa täysjyväviljan käyttö on hyvin vähäistä. Tulos ei siten välttämättä puolla runsasta viljan käyttöä, mutta kuitenkin sitä, että myös täysjyväviljaa sisällytetään jonkin verran ruokavalioon.

Samassa tutkimuksessa runsas linolihapon (omega-6-rasva) saanti ja vyötärölihavuus olivat käänteisessä yhteydessä telomeerien pituuteen. Ne siis näyttävät kiihdyttävän ikääntymistä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vihreän teen juominen, korkeammat D-vitamiinitasot, kalan omega-3-rasvahapot, folaatti, monivitamiinivalmisteiden käyttö sekä runsas C- ja E-vitamiinien saanti ruoasta on myönteisessä yhteydessä telomeerien pituuteen. Niistä siis näyttää olevan hyötyä ikääntymisen ehkäisyssä.

Haitallinen yhteys telomeerien pituuteen on havaittu lihajalosteiden (esim. makkara) käytöllä ja ravinnon runsasrasvaisuudella. Myös jatkuvan altistumisen liikenteen saasteille on havaittu yhdistyvän lyhyempiin telomeereihin.

Lähde:

Cassidy A et al. Associations between diet, lifestyle factors, and telomere length in women.

6. maaliskuuta 2010

Beetakaroteenin muuntumisessa A-vitamiiniksi isoja eroja

Uudessa ravitsemustieteellisessä artikkelissa todetaan, että karotenoidien ja erityisesti beetakaroteenin konversiossa eli muuntumisessa A-vitamiiniksi on hurjia yksilöllisiä eroja. Toisilla se muuntuu A-vitamiiniksi hyvin, toisilla heikosti.

Käytännössä tulos saattaa merkitä sitä, että kaikki ihmiset eivät tule hyvin toimeen pelkällä ravinnosta saatavalla beetakaroteenilla. Riskiryhmään voivat kuulua erityisesti vegaanit, jotka välttävät kaikkia eläinkunnan tuotteita. Eläinkunnan tuotteethan sisältävät valmista A-vitamiinia.

Toisaalta myös hyvin runsasta A-vitamiinin saantia on paikallaan välttää, koska se voi heikentää luustoa. Hyvin runsas A-vitamiinin saanti, muun muassa kalanmaksaöljystä, on yhdistetty heikompaan luuntiheyteen ja suurempaan murtumariskiin. Niinpä valmista A-vitamiinia (retinolia) sisältäviä ravintolisiä onkin paikallaan välttää, jos sitä jo saadaan ruokavaliosta riittävästi. Esimerkiksi porkkanoiden sisältämästä beetakaroteenista sen sijaan ei ole luustolle haittaa, päinvastoin.

Suomalaisilla A-vitamiinin saanti on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Sekaruokavalio tai laktovegetaarinen ruokavalio yleisesti ottaen riittävätkin A-vitamiinin lähteiksi. Sen sijaan vegaanien voisi olla hyvä käyttää valmista A-vitamiinia sisältävää monivitamiinia tai erillistä A-vitamiinia sisältävää valmistetta.

A-vitamiinia tarvitaan elimistössä muun muassa tukemaan normaalia geenien ilmentymistä, immuniteettia ja näköä sekä ihon ja limakalvojen kuntoa.

Lähteitä:

Tang G. Bioconversion of dietary provitamin A carotenoids to vitamin A in humans. Am J Clin Nutr. 2010 Mar 3.

Borel P et al. Recent knowledge about intestinal absorption and cleavage of carotenoids. Ann Biol Clin (Paris). 2005 Mar-Apr;63(2):165-77.

28. helmikuuta 2010

Punaviinin ainesosa voi korvata aspiriinin sydäntä suojelevana aineena

Punaviinin sisältämä fytokemikaali resveratroli, jota myydään myös ravintolisänä, saattaa korvata aspiriinin sydäntä suojaavana aineena. Näin kertoo lääketieteellisiä uutisia julkaiseva Medical News Today -sivusto. Lue koko englanninkielinen juttu klikkaamalla tätä.

23. helmikuuta 2010

Ravinnon rasvat ja dementiariski

Hiljattain julkaistiin uusi aiempien tutkimusten yhteenveto, jonka mukaan tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydesssä sydäntauteihin. Innokkaimmat kommentoijat ovat tehneet tutkimuksen luettuaan todella pitkän loikan ja alkaneet väittää, että tyydyttyneet rasvat olisivat peräti sydämelle terveellisiä. Näinhän ei ole, vaan tutkimuksessa tultiin siihen loppupäätelmään, että ne ovat sydäntautien kehittymisen suhteen neutraaleja.

Itse noudatan tiettyä varovaisuutta tyydyttyneiden rasvojen lisäämisessä ruokavalioon. Vaikka maitotuotteita voidaankin kohtuullisesti syötyinä käyttää normaalirasvaisina, en esimerkiksi lähtisi käyttämään voita. Eräs merkittävä syy kielteiseen kantaani on se, että tyydyttyneiden rasvojen runsas käyttö on yhteydessä kognitiivisen tason laskuun ja dementiariskiin. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Ainakin minä toivoisin, että muistan asioita vielä seitsemänkymppisenäkin ja että minulla leikkaisi vielä silloinkin kohtuullisen nopeasti. Eliniän yleisen kasvun myötä kognitiivisen tason säilyttämisestä on mielestäni tullut yhä tärkeämpi asia meille kaikille.

Rasvojen yhteys kognitiivisen tasoon sekä dementian ja Alzheimerin taudin riskiin on tullut esille monissa tutkimuksissa.

Esimerkiksi pari vuotta sitten julkaistussa suomalaistutkimuksessa monityydyttymättömien rasvojen runsaahko saanti keski-iässä suojeli Alzheimerin taudilta. Sen sijaan tyydyttyneiden rasvojen saanti oli yhteydessä yli kaksi kertaa suurempaan Alzheimerin taudin riskiin. Näin oli erityisesti siihen geneettisesti taipuvaisilla ihmisillä. Kalansyönnillä havaittiin puolestaan olevan Alzheimerin taudilta suojaavaa vaikutusta.

Myös eräässä amerikkalaistutkimuksessa, jossa seurattiin 65-vuotiaita ihmisiä keskimäärin noin neljän vuoden ajan, runsas tyydyttymättömien rasvojen saanti oli yhteydessä pienempään Alzheimerin taudin riskiin, kun taas tyydyttyneet ja transrasvat olivat yhteydessä suurempaan riskiin. Kuten mainitsemassani suomalaistutkimuksessa, eniten tyydyttyneitä rasvoja syöneillä oli yli kaksinkertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Eräässä italialaistutkimuksessa puolestaan runsaammalla yksittäis- ja monityydyttymättömien rasvojen saannilla, runsaalla antioksidanttien määrällä ja samanaikaisesti hyvin vähäisellä tyydyttymättömien rasvojen saannilla havaittiin synerginen yhteisvaikutus, joka oli kognitiivista suorituskykyä parantava.

Myös rasvaisen kalan syönnin suojaava vaikutus on tullut esille monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi eräässä amerikkalaistutkimuksessa rasvaisen kalan syöminen useammin kuin kaksi kertaa viikossa oli yhteydessä 40 prosenttia vähäisempään Alzheimerin taudin riskiin verrattuna niihin, jotka olivat syöneet rasvaista kalaa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Jos haluat säilyttää kognitiivisen suorituskykysi myös iäkkäänä, kannattaa siis asettaa raja tyydyttyneiden rasvojen syönnille. Samoin on järkevää pitää huolta tyydyttymättömien rasvojen saannista sopivassa suhteessa. Rypsiöljy, neitsytoliiviöljy, pellavansiemenöljy, pähkinät, avokado ja rasvainen kala ovat hyviä aivoille terveellisten rasvahappojen lähteitä.

Lähteitä:

Eskelinen MH et al. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study.

Morris MC et al. Dietary fats and the risk of incident Alzheimer disease.

Solfrizzi V et al. Dietary fatty acids intake: possible role in cognitive decline and dementia.

Huang TL et al. Benefits of fatty fish on dementia risk are stronger for those without APOE epsilon4.

van Gelder BM et al. Fish consumption, n-3 fatty acids, and subsequent 5-y cognitive decline in elderly men: the Zutphen Elderly Study.

12. helmikuuta 2010

Lounaan yhteydessä juotu musta kahvi vähentää diabeteksen riskiä

Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kahvinjuonti vähentää diabeteksen riskiä tai voi ainakin viivästyttää sen puhkeamista. Asiaa on tutkittu edelleen laajassa ranskalaisessa kohorttitutkimuksessa, joka käsitti lähes 70 000 naista.

Tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan lounaan yhteydessä juodusta kahvista on hyötyä. Enemmän kuin pienen kupillisen (1,25 dl) juoneilla oli kolmannesta pienempi diabeteksen riski verrattuna kahvia juomattomiin. Käytännössä siis iso kupillinen kahvia lounaan yhteydessä voi auttaa vähentämään diabeteksen riskiä.

Sokerin lisäämisellä tai kahvin kofeiinittomuudella ei ollut vaikutusta. Sen sijaan maitokahvi ei vähentänyt diabetesriskiä. Lisäksi pikakahvin vaikutus oli heikompi kuin tavallisen kahvin.

Tutkimuksen tuloksilla lienee merkitystä lähinnä keskivartalolihaville ihmisille, joilla on kohonnut diabetesriski. Kahvinjuontiin ei tietenkään pidä tukeutua ainoana keinona ehkäistä diabetesta, vaan se tulisi pikemminkin nähdä painonhallinnan, liikunnan ja ruokavalion glykeemisen kontrollin tukena. Viime mainittuhan tarkoittaa sitä, että tulisi välttää ruokia, joilla on nopeaa verensokeria kohottavaa vaikutusta. Myös riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää, koska se parantaa ratkaisevasti insuliiniherkkyyttä (solujen kykyä ottaa vastaan insuliinia).

Lähde:

Sartorelli DS et al. Differential effects of coffee on the risk of type 2 diabetes according to meal consumption in a French cohort of women: the E3N/EPIC cohort study. Am J Clin Nutr. 2010 Feb 10.

11. helmikuuta 2010

Kalan valmistustavalla on väliä

Useimmat tietävät, että kalan sisältämät omega-3-rasvahapot ovat terveellisiä. Yhdysvaltain Sydänliiton kokouksessa esiteltyjen tutkimustulosten mukaan myös kalan valmistustavalla on paljon merkitystä.

Jos kala paistetaan paistinpannulla, sen terveyshyödyt pitkälti menetetään. Sitä vastoin kalan keittäminen tai paistaminen uunissa säilyttää hyödyt. Myös jos kalan yhteydessä syödään hieman vähäsuolaista soijakastiketta tai tofua, se voi edelleen lisätä terveyshyötyjä.

Saman tutkimuksen mukaan omega-3-rasvahappoja on myös hyödyllistä saada melko paljon. Miehillä, jotka olivat saaneet eniten omega-3-rasvahappoja (3,3 g päivässä) oli 23 prosenttia alempi sydänkuoleman riski niitä vähiten (0,8 g päivässä) saaneisiin verrattuna.

Lähde:

How fish is cooked affects heart-health benefits of omega-3 fatty acids. American Heart Association.

26. tammikuuta 2010

Sydämelle terveellisiä ruokia norjalaisilla

Kolme vuotta sitten julkaistiin norjalainen tapaus-kontrollitutkimus, jossa selvitettiin eri ruokien yhteyttä sydämen terveyteen ja erityisesti riskiin saada sydäninfarkti. Suomalaisia ajatellen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että Norjassa syödään pohjoismaisen ruokavaliomallin mukaisesti. Siksi tutkimuksen tulokset ovat paremmin sovellettavissa suomalaiseen väestöön kuin esimerkiksi amerikkalaisten tutkimusten.

Tutkimusryhmä koostui runsaasta sadasta ensimmäisen sydäninfarktin saaneesta naisesta ja miehestä. Heitä verrattiin likimain yhtä moneen iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta vastaavaan verrokkiin. Molempiin ryhmiin kuuluneiden syömistottumukset selvitettiin puolentoista tunnin mittaisessa yksityiskohtaisessa haastattelussa, jossa syödyt ruoat jaettiin 190 ryhmään. Myöhemmin tulokset pelkistettiin 35 ruokaryhmäksi.


Nämä ovat terveellisiä sydämelle


Vähäisempään sydäninfarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa selvimmin viinin juonti (oluella tai väkevillä ei ollut vastaavaa suojelevaa vaikutusta). Jo alle yhdellä ravintola-annoksella viiniä päivässä näytti olevan huomattavaa infarktiriskiä vähentävää vaikutusta.

Pienempään infarktiriskiin yhdistyi tilastollisesti merkitsevästi myös tomaatin, rasvaisen kalan, aamiaisviljatuotteiden, salaatin, ristikukkaisten kasvien (mm. parsakaali ja muut kaalikasvit) ja ruokaöljyjen käyttö.

Maitotuotteiden rasvaisuudella ei näyttänyt olevan juuri vaikutusta riskiin, vaikkakin rasvaisen maidon riskisuhde oli hieman parempi kuin rasvattomien maitotuotteiden. Tuloksissa on mielenkiintoista myös se, että yhdistetty juuston ja jogurtin syönti oli lähes tilastollisesti merkitsevästi (CI 0.47-1.01) yhteydessä pienempään infarktiriskiin. Tulokset siis antavat hieman tukea sille arvelulleni, että maitotuotteita on ehkä terveellisempää käyttää jogurttina ja juustona kuin juoda maitona.

Riskisuhteiden pohjalta voi lisäksi päätellä, että muilla vihanneksilla (pois lukien siis jo edellä mainitut vihannekset) ja kokonaisilla hedelmillä on myös mahdollisesti suojaavaa vaikutusta. Samoin tee näytti olevan kahvinjuontiin verrattuna sydämelle terveellisempää.


Nämä olivat haitallisia

Suurempaan infarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa margariinin ja voin käyttö. Ne oli tutkijoiden mukaan yhdistetty, koska niin monet rasiarasvat olivat rasvasekoituksia, että niitä ei pystytty erottamaan. Margariinin ja voin runsas käyttö yhdistyi tutkimuksessa lähes kolme kertaa suurempaan infarktiriskiin. Tulokseen tosin saattaa vaikuttaa se, että tutkimusaineiston keruuajankohtana norjalaiset jääkaappimargariinit sisälsivät transrasvaa. Monien rasiarasvasekoitusten oltua oivariini-tyyppisiä rasvasekoituksia, niihin ei toisaalta tarvinnut lisätä transrasvoja kiinteyden saavuttamiseksi.

Lähes tilastollisesti merkitsevästi suurempaan infarktiriskiin yhdistyi maksan ja maksamakkaran syöminen (CI 0.99-1.97). Arvelen maksan haitallisuuden johtuvan sen runsaasta raudasta. Rautahan toimii elimistössä liiallisesti saatuna pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä. Käyttömäärien mukaisessa mallissa oli lisäksi viitteitä siitä, että runsas raffinoitujen hiilihydraattien (mm. pulla ja valkoinen leipä) ja perunan syönti saattoi olla haitallista.

Ruoka-aineita, joilla ei ollut yhteyttä infarktiriskiin puoleen eikä toiseen olivat muun muassa kananmunat, hedelmämehut, täysjyväleipä, vähärasvainen kala, kana, liha ja lihajalosteet, pizza ja makeiset. Pähkinöitä syötiin niin vähän, että niiden osalta vaikutus ei tullut näkyviin. Papuja tai muita palkokasveja ei 35 ruoka-aineen joukossa näkynyt lainkaan — mahdollisesti sen vuoksi, että niitäkin käytettiin niin vähän.

Lähde:

Lockheart MS et al. Dietary patterns, food groups and myocardial infarction: a case-control study. Br J Nutr. 2007 Aug;98(2):380-7. Abstrakti | Koko tutkimus

11. tammikuuta 2010

Lentokenttien vartaloskannerit saattavat vahingoittaa DNA:ta

Kirjoitin viikko sitten turvaskannereista, jotka aiotaan ottaa käyttöön lentokentillä. Nyt NaturalNews.com-sivuston jutussa arvioidaan, että skannerit saattavat vahingoittaa DNA:ta. Lue koko juttu klikkaamalla tätä.

4. tammikuuta 2010

Lentokenttien turvaskannerit voivat olla terveysriski

Lentokentillä suunnitellaan otettavaksi käyttöön turvaskannereita. Eräs asia, johon ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota on se, että turvaskannerit altistavat ihmiset turhaan röntgensäteilylle. Yksilötasolla riski on pieni, mutta väestötasolla riskit voivat olla merkittäviä. Herääkin kysymys, kyetäänkö skannereiden käytöllä säästämään yhtään ihmishenkiä.

Lisätietoa:

Health fear over new airport scanners.

Radiation risk of airport full body scanners.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...