25. toukokuuta 2009

Aika kerätä villivihanneksia


Vuohenputkea voi käyttää salaatteihin ja piirakoihin. Kuva JH

Välimeren ruokavaliota kuvailtaessa villivihanneksia ei muisteta mainita kovinkaan usein. Tosiasiassa ne ovat olleet sen tärkeä piirre, erityisesti Kreetalla. Siellä villivihanneksia (kreik. horta) on käytetty ruoanlaitossa säännöllisesti. Niistä on voitu valmistaa esimerkiksi lämmintä salaattia tai piirakkaa.

Villivihannekset ovat ravintoarvoltaan usein parempia kuin kauppapuutarhojen vihannekset. Villeissä vihanneksissa on usein enemmän mineraaleja, karotenoideja ja flavonoideja kuin kaupallisesti viljellyissä lajikkeissa. Lisäksi villivihannekset ovat edullista syötävää. Niiden poimiminenhan ei maksa mitään ja se on usein suorastaan mukavaa puuhaa.

Käyttökelpoisia, yleisiä ja helposti tunnistettavia villivihanneksia ovat esimerkiksi vuohenputki, poimulehti, nokkonen ja voikukka. Jos ketään ei ole luonnossa kulkiessa opastamassa, villivihanneksia oppii tunnistamaan hyvin villivihanneskursseilla, joita järjestetään eri puolilla Suomea.

21. toukokuuta 2009

Punaviinin sisältämä resveratroli saattaa pidentää elinikää

Katso englanninkielinen video siitä, miten punaviinin sisältämä resveratroli saattaa pidentää elinikää.



Lisätietoa:

Low-dose resveratrol may slow ageing: for mice at least. NutraIngredients.

20. toukokuuta 2009

Pienet viinipullot ruokakauppoihin

Alkoholinkäytön hyödyistä puhuminen on tabu suomalaisessa terveyspolitiikassa. Kun lähes jokainen suomalainen on lähipiirissään karvaasti kokenut alkoholinkäytön kielteiset vaikutukset, ajatellaan helposti, että on parasta vaieta kokonaan mahdollisista hyödyistä. Kuulun itsekin niihin, jotka ovat nähneet alkoholinkäytön haitat hyvin läheltä. Silti pidän rehellisenä tunnustaa, että alkoholinkäytöllä olisi hyötyjä, jos se vain osattaisiin pitää hyvin maltillisena.

Erityisen hyödyllistä on monien tutkimusten mukaan maltillinen punaviinin käyttö. Viinin juonti yhdistyy noin viittä vuotta pidempään odotettavissa olevaan elinikään absolutismiin verrattuna. Hyödyt johtuvat ennen kaikkea siitä, että kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Mutta sen lisäksi punaviinistä on hyötyä myös esimerkiksi dementian ja eturauhassyövän ehkäisyssä.

Mielestäni suomalaisessa terveyspolitiikassa tarvittaisiin voimakkaita toimia siihen suuntaan, että suomalaisia ohjattaisiin humalahakuisesta viinalla ja oluella kännäämisestä siihen, että viiniä käytettäisiin lasillinen ruoan kanssa. Epäilemättä kaikki kansalaiset eivät pysty siihen heti, sillä kysymys on pitkästä kulttuurisesta oppimisprosessista, joka vaatii aikaa.

Alkoholipolitiikassa tarvittaisiin selkeää terveydellisin perustein määriteltyä hintaohjausta, jolla oluen ja väkevien veroja nostettaisiin, mutta viinien alennettaisiin. Samalla ehdottaisin pienten viinipullojen tuomista ruokakauppojen hyllyille. Avatut pullot viiniähän eivät säily kovin hyvin, mikä tavallaan yllyttää siihen, että isot avatut pullot juodaan nopeasti pois happamoitumasta.

Näillä toimilla suomalaiset siirtyisivät vähitellen juomaan viiniä useammin mutta vähän kerrallaan. Samalla alkoholihaitat vähenisivät ja voisimme nauttia vähäisen alkoholinkäytön terveydellisistä hyödyistä.

Lisätietoa:




14. toukokuuta 2009

Massamediakin havahtuu auringonvalon myönteisiin vaikutuksiin

Olen jo vuosia puhunut ja kirjoittanut D-vitamiinin runsaamman saannin tarpeellisuudesta ja maltillisen auringonoton hyödyistä. Nyt on ilahduttavaa havaita, että YLE Uutisetkin kertoo asiasta jutussaan Suomalaisilla pulaa D-vitamiinista kesälläkin.

12. toukokuuta 2009

DASH-ruokavalio vähentää myös sydämen vajaatoiminnan riskiä

Verenpaineen alentamisessa parasta näyttöä on DASH-ruokavalion toimivuudesta. Se on ruokavalio, jossa tärkeintä on runsas kasvisten ja hedelmien syöminen. Muita ruokavalion olennaisia osatekijöitä ovat myös täysjyväviljan sekä rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö. Suolan käyttöä pyritään ruokavaliossa vähentämään, samoin makeisten. Lisäksi ruokavaliossa suositellaan pähkinöiden, siementen ja papujen käyttöä. Myös kalaa suositaan, kuten myös siipikarjaa ja vähärasvaista lihaa. Rasvoissa käytetään kasvirasvoja, esimerkiksi hyvälaatuista margariinia ja kasviöljyjä.

Nyt ruotsalaistutkimuksessa on havaittu, että henkilöillä, jotka söivät eniten DASH-ruokavaliota muistuttaen, on selvästi alempi riski sairastua sydämen vajaatoimintaan. Parhaiten DASH-ruokavaliota noudattaneella neljänneksellä oli yli kolmanneksen (37 %) pienempi riski sairastua sydämen vajaatoimintaan. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Archives of Internal Medicine -tiedelehdessä. Suosittelen DASH-ruokavaliota verenpaineen alentamiseen.

Lähde:

4. toukokuuta 2009

Runsaampi magnesiumin saanti voi alentaa aivohalvauksen riskiä

Veren matalat magnesiumin tasot näyttävät kasvattavan aivohalvausriskiä noin 25 prosentilla uuden tutkimuksen mukaan. Myös vähäinen magnesiumin saanti ruokavaliosta oli yhteydessä suurempaan aivohalvausriskiin, vaikkakaan tämä tulos ei aivan saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä (P = 0.09).

Magnesium alentaa aivohalvausriskiä mahdollisesti sen ansiosta, että magnesiumilla on hieman verenpainetta alentavaa vaikutusta. Korkea verenpainehan kohottaa aivohalvausriskiä.

Aiemman tutkimuksen mukaan magnesium näyttää alentavan myös kakkostyypin diabeteksen riskiä. Tukholman Karoliinisen Instituutin meta-analyysissä (tutkimusten tutkimuksessa) jokainen 100 milligramman lisä magnesiumin saannissa oli yhteydessä 15 prosenttia vähäisempään kakkostyypin diabeteksen riskiin.

Periaatteessa suomalaiset saavat suosituksiin nähden magnesiumia keskimäärin riittävästi, mutta tässä referoidut tutkimukset herättävät kysymyksen, ovatko suositukset riittävällä tasolla.

Finravinto 2007 -raportin mukaan viljatuotteet ovat merkittävin magnesiumin lähde suomalaisilla. Valkoisissa jauhoissa ja niistä leivotuissa tuotteissa magnesiumia on kuitenkin vain vähän, mutta täysjyvävilja on hyvä lähde. Muita hyviä magnesiumin lähteitä ovat muun muassa pähkinät, auringonkukan siemenet ja monet pavut. Näitä olisikin hyvä syödä nykyistä enemmän.

Lähteet:

Serum and Dietary Magnesium and Risk of Ischemic Stroke. American Journal of Epidemiology.

Magnesium intake and risk of type 2 diabetes: a meta-analysis. Journal of Internal Medicine.

3. toukokuuta 2009

Sikaiso riski on lähempänä kuin Meksikossa

Valtavirran ajatuskulkujen vahvasti läpäisemässä Helsingin Sanomissa on kerrankin hyvä juttu. Toimittaja Ritva Liisa Snellman asettaa artikkelissaan 'Kulkutaudeista tuli kohu-uutisia' sikainfluenssahypetyksen oikeisiin mittasuhteisiin. Hän on käynyt haastattelemassa infektiotautien professoria Heikki Peltolaa, jonka mielestä sekä tiedotusvälineet että osa terveysviranomaisista ovat kadottaneet suhteellisuudentajunsa.

"Keuhkokuumeeseen kuolee joka vuosi neljä miljoonaa lasta, samoin ripulitauteihin, mutta niiden tutkiminen ei ole seksikästä", Peltola selvittää lehdessä.

Itse epäilin sikainfluenssasta vaahtoamista vahvasti jo ennen kuin alkoi näyttää siltä, että se on tautina uskottua lievempi. Tiedotusvälineillä ja ihmisillä on nimittäin taipumuksena korostaa yhtäkkisiä ja dramaattisia riskejä. Hitaasti kehittyvät ja yleiset riskit jäävät samaan aikaan huomiotta.

Hiipivistä ja paljolti näkymättömistä riskeistä huomattavimpia ovat sydän- ja verisuonitaudit, joihin kuolee Suomessa vuodessa noin 20 000 ihmistä. Vaikka suomalaiset periaatteessa tietävätkin jotain sydäntaudeista, tavalliset ihmiset eivät liiemmin ole kiinnostuneita niiden ehkäisystä.

Alettuani muutama vuosi sitten kirjoittaa Ravintoa sydämelle -kirjaani uskoin, että se voisi myydä todella hyvin. Ajattelin, että sydäntautien luvatussa maassa suomalaiset olisivat kiinnostuneita aihetta käsittelevästä kirjasta. Uskoin myös, että ihmiset olisivat kiinnostuneita lääkkeettömistä tavoista pitää huolta terveydestään.

Kirja on myynyt suomalaiseksi, pienen kielialueen tietokirjaksi kohtalaisen hyvin. Se ei silti saavuttanut sellaista huomiota ja myyntimääriä kuin olisin toivonut. Syyksi arvelen sitä, että suomalaiset pitävät sydäntaudin riskiä niin etäisenä iäkkäiden ihmisten asiana, että siihen ei viitsitä perehtyä.

Veikkaisin useimpien meistä silti haluavan iäkkäinä terveitä lisävuosia, jos se vain olisi mahdollista. Lisävuosien hankkiminen olisi kuitenkin hyvä aloittaa mieluiten viimeistään keski-iässä, jotta terveellisten elintapojen vaikutus olisi todella tuntuva. Kehittyyhän valtimotauti hitaasti, vuosikymmenten kuluessa.

Suosittelemani Välimeren ruokavalio on siitä houkutteleva tapa pienentää sydäntautiriskiä, että se ei vaadi suuria kieltäymyksiä. Onhan ruokavaliota noudatettu Välimeren maissa aivan luonnostaan useiden vuosisatojen, ellei vuosituhansien ajan. Pitää vain tietää, miten sitä noudatetaan ja sen jälkeen on vain hieman totuttauduttava uusille tavoille.

Lisätietoa:

Ritva Liisa Snellman. Kulkutaudeista tuli kohu-uutisia. Helsingin Sanomat 3.5.2009. (Maksullista sisältöä)

2. toukokuuta 2009

Vähäkalorinen Välimeren ruokavalio on turvallisempi sydämelle

Erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio voi kohottaa sydäntautiriskiä ainakin lyhytaikaisesti. Uudessa tutkimuksessa, johon osallistuneet olivat ylipainoisia tai liikalihavia naisia, verrattiin vähäkalorista erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota vähäkaloriseen Välimeren ruokavalioon. Tutkimuksessa havaittiin, että edellisen noudattaminen heikensi verisuonen sisäpinnan eli endoteelin toimintaa ensimmäisinä päivinä.

Sen sijaan vähäkalorista Välimeren ruokavaliota noudattaneilla verisuonten kyky rentoutua parani tilapäisesti. Näin siis vähäkalorinen Välimeren ruokavalio vaikuttaa myös endoteelin toimintaa ajatellen turvallisemmalta ja terveellisemmältä valinnalta kuin vähäkalorinen, erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio.


Onko hiilihydraattien vähentämisessä mieltä?

Hiilihydraattien vähentäminen voi olla järkevää vatsanseudun lihavuudesta ja/tai sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä kärsiville. Kuten olen aiemmin Ravintoa sydämelle -kirjassanikin kirjoittanut, se on kuitenkin turvallisinta ja terveellisintä tehdä Välimeren ruokavalion puitteissa ja maltillisesti.

Käytännössä suositukseni merkitsee ensinnäkin sitä, että raffinoidut hiilihydraatit (mm. valkoinen leipä, valkoinen riisi, peruna, sokeri ja limsat) karsitaan ruokavaliossa aivan minimiin. Samalla viljan kokonaismäärää voidaan jonkin verran vähentää.

Vihanneksia on terveellistä käyttää runsaasti ja monipuolisesti.

Hedelmiä ei hiilihydraattien pelossa pidä jättää ruokavaliosta pois. Vaikka lisätty fruktoosi tai fruktoosi-glukoosisiirappi (valmisruoissa ja -juomissa) on haitallista, kokonaisten hedelmien mukana saadusta fruktoosista ei ole haittaa, koska niissä on paljon terveellisiäkin aineita. Niissä on muun muassa liukoista kuitua, runsaasti antioksidantteina toimivia flavonoideja ja muita fytokemikaaleja sekä sydämelle ja luustolle terveellistä kaliumia. Jos kuitenkin kärsii verensokeriongelmista tai keskivartalolihavuudesta, voi olla turvallisinta suosia vähemmän sokeria sisältäviä hedelmiä ja marjoja. Vähäsokerisimmat hedelmät näet tästä luettelosta.


Suosi kasvikunnan rasvoja ja kasvikunnan proteiineja

Rasvan ja proteiinin osuutta ruokavaliossa voidaan kasvattaa, mutta kuitenkin kasvikunnan tuotteita painottaen. Esimerkiksi sydämelle terveelliseksi tiedetty, perinteinen kreetalainen Välimeren ruokavalio sisälsi melko runsaasti (n. 40 energiaprosenttia) rasvaa, mutta se saatiin pääasiassa neitsytoliiviöljystä. Lisäksi saatiin myös omega-3-rasvahappoja.

Hiilihydraatteja vähennettäessäkin on terveellistä käyttää runsaammin kasvikunnan proteiineja (pähkinöitä, papuja ja tofua). Käytännössä hyvä linja voisi olla vaikkapa sellainen, että jos lounaalla nautitaan eläinkunnan proteiinia (esimerkiksi kalaa), illalla voidaan syödä jotain kasvikunnan proteiinia (esimerkiksi tofua). Tällainen linja vähentää sekä diabetes- että sydäntautiriskiä.

Lähde:

Buscemi S et al. Effects of hypocaloric very-low-carbohydrate diet vs. Mediterranean diet on endothelial function in obese women. Eur J Clin Invest. 2009 May;39(5):339-47.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...