Kuluttaja-lehden vertailu: runsasrasvainen margariini on terveellisempi

Kuluttaja-lehden numerossa 6/2009 on pääpiirteiltään asiallinen artikkeli margariineista. Jutun pääsanoma on, että kevytmargariinien sijaan on terveellisempää käyttää vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältäviä margariineja. Näin siitä syystä, että kevytmargariinien rasvan laatu on heikompi kuin rasvaisempien.

Huonompi rasvan laatu johtuu siitä, että kevytmargariineissa on jouduttu kiinteyden saavuttamiseksi käyttämään enemmän trooppisia rasvoja tai osa kasvirasvoista on kovetettu keinotekoisesti. Lisäksi esimerkiksi omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhde voi kevytmargariineissa olla heikompi.

Artikkelissa on pari yksityiskohtaa, joiden kanssa olen hieman eri linjoilla. Siinä sanotaan, että margariineja tai juoksevia margariineja voitaisiin käyttää paistamiseen. Näin ei mielestäni kuitenkaan pitäisi tehdä, vaan paistamiseen olisi terveellisempää käyttää hyvälaatuisia juoksevia kasviöljyjä, kuten neitsytoliiviöljyä tai kylmäpuristettua rypsiöljyä.

Kuluttaja-lehden jutussa kiinnitettiin huomiota myös D-vitamiinin määrään margariineissa. Se on käytännössä kuitenkin merkityksetön asia, koska vitaminointimäärät ovat mitättömiä. Margariinit tai muutkaan ruuat eivät sisällä riittävästi D-vitamiinia. Suomessa tarvitaan syksystä kevääseen D-vitamiinilisää tablettimuodossa.

Joka tapauksessa margariinit ovat leivänpäällisrasvana voita terveellisempi valinta, koska hyvälaatuisten margariinien rasvahappokoostumus on voita parempi. Esimerkiksi margariinivertailun parhaimmistoon kuuluvan Sinisen Keijun rasvat ovat pääasiassa rypsiöljyä ja camelinaöljyä. Margariinin riittävä kiinteys on saavutettu lisäämällä pieni määrä palmuöljyä ja kookosrasvaa. Muissakaan suomalaisissa jääkaappimargariineissa ei ole osittain kovetettuja kasvirasvoja, koska teollisuus luopui niiden käytöstä 1990-luvun alussa.

Periaatteessa vielä margariinien käyttöä terveellisempää olisi saada terveelliset tyydyttymättömät rasvahapot pähkinöistä, avokadosta ja juoksevista kasviöljyistä (rypsiöljystä, pellavansiemenöljystä). Sellainen edellyttää kuitenkin, että asia myös muistetaan toteuttaa käytännössä.

Pari tutkimusviitettä:

Tonstad S et al. Serum cholesterol response to replacing butter with a new trans-free margarine in hypercholesterolemic subjects. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2001 Oct;11(5):320-6.

Jacobsen MU et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr. 2009 May;89(5):1425-32.

Myös omega-6-rasvat ovat sydämelle terveellisiä

Tämän tästä nettikeskusteluista voi lukea väitteitä, että kasviöljyjen, margariinien ja pähkinöiden sisältämät omega-6-rasvat olisivat haitallisia. Samassa yhteydessä perusteluna yleensä sanotaan, että niiden saantia pitäisi rajoittaa, koska linolihaposta (omega-6) muodostuisi tulehdusta lisäävää arakidonihappoa.

Olen itse ollut tällaista yksioikoista ajattelutapaa vastaan, koska nämä olettamukset linolihapon haitallisuudesta harvoin näyttävät aktualisoituvan tosielämässä. On pikemminkin niin, että tutkimuksissa runsaampi linolihapon (omega-6) saanti on yhdistynyt alempaan sydäntautikuolleisuuteen, varsinkin jos myös omega-3-rasvoja on saatu tarpeeksi.

Nyt myös Yhdysvaltain Sydänliitto on ottanut asiaan kantaa. Circulation-lehdessä julkaistussa ohjeellisessa katsauksessa torjutaan väitteet omega-6-rasvojen haitallisuudesta. Katsauksessa selvitetään, että käsitys omega-6-rasvojen tulehdusta lisäävästä vaikutuksesta on yksinkertaistava. Samalla perustellaan, että tyydyttyneitä rasvoja, joita siis on esimerkiksi voissa, rasvaisissa maitotuotteissa ja lihassa, on terveellistä korvata myös linolihapolla (omega-6).

Samalla kannalla on myös arvostettu Harvardin ravitsemustutkija Walter C. Willett kirjassaan Eat, Drink, and Be Healthy. Siinä hän toteaa:

"There's no doubt that many Americans could benefit from getting more omega-3 fatty acids. But there is also strong evidence that omega-6 fatty acids, which make up the majority of the polyunsaturated fats in our diet, help shape healthy cholesterol levels and reduce heart disease. In the Nurses' Health Study, the ratio of omega-3 to omega-6 wasn't linked with risk of heart disease because both of these were beneficial." (s. 87)

Käytännössä kaikki tämä merkitsee sitä, että on edelleen terveellistä suosia muun muassa kalan, rypsiöljyn ja saksanpähkinöiden sisältämiä omega-3-rasvahappoja, joita ovat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Mutta terveellistä on saada myös hieman kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sisältämiä omega-6-rasvahappoja. Silti pidän edelleen, Willettin tapaan, turvallisimpana käyttää ruoanlaitossa pääasiassa oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Ne sisältävät enimmäkseen yksinkertaisesti tyydyttymätöntä öljyhappoa (omega-9).


Lisätietoa:

Making Omega-6 Fatty Acids A Part Of Heart-Healthy Eating. Medical News Today.

Willett WC. The role of dietary n-6 fatty acids in the prevention of cardiovascular disease. J Cardiovasc Med (Hagerstown).