29. tammikuuta 2009

Myös omega-6-rasvat ovat sydämelle terveellisiä

Tämän tästä nettikeskusteluista voi lukea väitteitä, että kasviöljyjen, margariinien ja pähkinöiden sisältämät omega-6-rasvat olisivat haitallisia. Samassa yhteydessä perusteluna yleensä sanotaan, että niiden saantia pitäisi rajoittaa, koska linolihaposta (omega-6) muodostuisi tulehdusta lisäävää arakidonihappoa.

Olen itse ollut tällaista yksioikoista ajattelutapaa vastaan, koska nämä olettamukset linolihapon haitallisuudesta harvoin näyttävät aktualisoituvan tosielämässä. On pikemminkin niin, että tutkimuksissa runsaampi linolihapon (omega-6) saanti on yhdistynyt alempaan sydäntautikuolleisuuteen, varsinkin jos myös omega-3-rasvoja on saatu tarpeeksi.

Nyt myös Yhdysvaltain Sydänliitto on ottanut asiaan kantaa. Circulation-lehdessä julkaistussa ohjeellisessa katsauksessa torjutaan väitteet omega-6-rasvojen haitallisuudesta. Katsauksessa selvitetään, että käsitys omega-6-rasvojen tulehdusta lisäävästä vaikutuksesta on yksinkertaistava. Samalla perustellaan, että tyydyttyneitä rasvoja, joita siis on esimerkiksi voissa, rasvaisissa maitotuotteissa ja lihassa, on terveellistä korvata myös linolihapolla (omega-6).

Samalla kannalla on myös arvostettu Harvardin ravitsemustutkija Walter C. Willett kirjassaan Eat, Drink, and Be Healthy. Siinä hän toteaa:

"There's no doubt that many Americans could benefit from getting more omega-3 fatty acids. But there is also strong evidence that omega-6 fatty acids, which make up the majority of the polyunsaturated fats in our diet, help shape healthy cholesterol levels and reduce heart disease. In the Nurses' Health Study, the ratio of omega-3 to omega-6 wasn't linked with risk of heart disease because both of these were beneficial." (s. 87)

Käytännössä kaikki tämä merkitsee sitä, että on edelleen terveellistä suosia muun muassa kalan, rypsiöljyn ja saksanpähkinöiden sisältämiä omega-3-rasvahappoja, joita ovat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Mutta terveellistä on saada myös hieman kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sisältämiä omega-6-rasvahappoja. Silti pidän edelleen, Willettin tapaan, turvallisimpana käyttää ruoanlaitossa pääasiassa oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Ne sisältävät enimmäkseen yksinkertaisesti tyydyttymätöntä öljyhappoa (omega-9).


Lisätietoa:

Making Omega-6 Fatty Acids A Part Of Heart-Healthy Eating. Medical News Today.

Willett WC. The role of dietary n-6 fatty acids in the prevention of cardiovascular disease. J Cardiovasc Med (Hagerstown).

26. tammikuuta 2009

Pienestä seleenilisästä saattaisi olla hyötyä

Aiemmin on ajateltu, että kalansyönnin sydäntautiriskiä vähentävä vaikutus johtuisi oikeastaan pelkästään sen sisältämistä omega-3-rasvahapoista. Nyt ranskalaistutkijat esittävät uudessa tutkimuksessa täydentävän olettamuksen. Heidän mukaansa kalan hyödyt sydämelle saattavat selittyä osaltaan sillä, että sitä syövät saavat enemmän seleeniä.

Aihe on kiinnostava suomalaisia ajatellen. Viljelysmaahan on täällä seleeniköyhää, ja sen vuoksi vuonna 1984 Suomessa aloitettiin seleenin lisääminen lannoitteisiin. Se poistikin varsinaisen seleenin puutteen, mutta seleenin saanti on suomalaisilla Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan yhä vain noin 50-75 mikrogrammaa päivässä (naisilla vähemmän kuin miehillä). Se on noin puolet amerikkalaisten saannista ja selvästi alle puolet japanilaisten saannista.

Miksi suomalaisten vähäisemmästä saannista sitten pitäisi olla kiinnostunut? Lähinnä sen vuoksi, että runsaammasta seleenin saannista saattaisi olla hyötyä esimerkiksi eturauhassyövän ja sydäntautien riskin vähentämisessä. Tarvitseehan esimerkiksi sydänlihas seleeniä. Mahdollisen seleenilisän käytössä ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä kovin runsas seleenin saattaa lisätä diabeteksen ja ihosyövän riskiä. Suurina annoksina seleeni on peräti myrkyllistä.

Joka tapauksessa tuntuisi hyvinkin järkevältä tavoitella seleenin saannissa keskimääräisiä japanilaisia tasoja. Siihen terveydestään kiinnostuneet suomalaiset pääsevät kätevästi syömällä kaksi (2) parapähkinää (engl. Brazil nut) päivässä. Se lisää seleenin saantia noin 100 mikrogrammalla päivässä. Viime vuonna julkaistiin arvostetussa ravitsemustieteellisessä lehdessä tutkimuskin, joka vahvisti, että tällä tavoin voidaan hyvin korjata seleenin saantia.


Lisätietoa:

Seleeni, sydän ja metabolinen oireyhtymä (tohtori Tolosen artikkeli)

Selenium supplements may boost heart health: Study (uutisartikkeli)

Selenium and coronary heart disease: a meta-analysis.

Effect of selenium supplementation after acute myocardial infarction (suomalaistutkimus)

21. tammikuuta 2009

Ulkonäköpaineita

Aamu-TV:ssä oli tänään puhetta ulkonäköpaineista opettajan ammatissa. Se toi mieleeni toisen unohdetun ihmisryhmän, jonka pitäisi kiinnittää paljon parempaa huomiota ulkonäköönsä nimittäin potilaat!

Lääkärien kohtaama potilasaineshan on usein hyvin epämiellyttävää lääkärin kannalta. Monet potilaista ovat sairaita, vanhoja, joskus jopa tyhmiäkin.

Rumia, lihavia, vanhoja ja sairaita potilaita on ihan liikaa. Kuka nyt jaksaisi niitä koko päivää katsella! Sairaidenkin kannattaisi hoitaa ensin itsensä terveeksi ennen kuin tulevat asettamaan lääkärin vakaville tartuntataudeille alttiiksi. On vakava työsuojelullinen ongelma, että lääkärit joutuvat työssään kohtaamaan prosentuaalisesti paljon useammin tarttuvia sairauksia kantavia potilaita kuin muissa akavalaisissa ammateissa toimivat. Akavan tulisikin mitä pikimmin jo tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa puuttua asiaan.

Monet potilaat myös pukeutuvat huonosti tullessaan lääkäriin. Liian monella potilaalla on inhottava rikkinäinen tuulipuku ja vielä useampi käyttää yhä valkoisia urheilusukkia, vaikka Lenita Airisto jo vuosia sitten kiinnitti epäkohtaan asianmukaista huomiota.

On aivan selvää, että lääkärien ei ole miellyttävää joutua kohtaamaan jatkuvasti sellaisia epämiellyttäviä näkyjä kuin sairaita ja haisevia ja vanhoja potilaita. Myös lääkäri tarvitsee silmänruokaa itselleen eivätkä ainoastaan muut kansalaiset. Lääkäriliiton olisikin vaadittava, että lääkärien vastaanotoille taattaisiin minimäärä nuoria ja kauniita potilaita. Heistä vähintään kolmenkymmenen prosentin (30%) tulisi täyttää missimitat eli siis olla vähintään 172 cm pitkiä ja painoindeksiltään sopivia. Näiden potilaiden muotojen tulisi myös olla kohdallaan, ei siis A-kuppikokoisia potilaita eikä lyhytjalkaisia, kiitos!

En kuitenkaan ajattele lääkärien olevan niin pinnallisia, että he eläisivät pelkästään nuorten naisten kauniiden kehon muotojen ihailusta älkää kuvitelkokaan että aliarvioisin lääkäreitä! Siksi kiinnitänkin huomiota siihen, että potilaiden tulee pitää yllä sivistystasoaan. Jotta he voisivat asianmukaisesti viihdyttää lääkäreitä, heidän tulisi tuntea klassisen sivistyksen perusteet, osata vähintäänkin kreikan kielen alkeet, tuntea Shakesperen näytelmät ja osata Bellinin oopperoiden aariat. Myöskään purjehduksen ja hevospoolon asiantuntemus ei olisi pahitteeksi.

15. tammikuuta 2009

Kalapuikkofarssin taustaa

Iltapäivälehdet kertoivat eilen huvittavan uutisen siitä, kuinka oppilaan luvatta ottama neljäs kalapuikko johti poliisien kutsumiseen koululle. Tässä kalapuikkokahinassa, jota oikeastaan pitäisi kutsua kalapuikkofarssiksi, kulminoituu hyvin kouluruokailun surkea tila.

Ongelman taustalla näen uusliberalistista ajattelua. Kaiken julkisin varoin kustannetun pitäisi jostain syystä olla halpaa jopa silloin kun se koskee omia lapsia — vaikka hyvin tiedetään, että halvalla saa harvoin hyvää. Sen sijaan omaan yksityiseen kulutukseen ollaan valmiita satsaamaan surutta.

Kouluruokailuun budjetoidut varat ovat niin vähäisiä, että ruokailusta pitäisi selvitä kaikkine kuluineen parilla eurolla. Samaan aikaan aikuiset käyttävät omaan lounasruokailuunsa rahaa monin verroin enemmän. Esimerkiksi syöminen lounasravintolassa maksaa tällä hetkellä tyypillisesti 9,20 euroa (lounassetelin arvo). Tällainen epäsuhta kertoo mielestäni aikamoisesta aikuisten kollektiivisesta itsekkyydestä.

Jos oikeasti rakastamme lapsiamme, emmekö haluaisi tarjota heille vähintäänkin yhtä herkullista ja terveellistä ruokaa kuin itse syömme lounaallamme?

13. tammikuuta 2009

D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä

D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä terveillä mutta keskivartalolihavuudesta kärsivillä keski-ikäisillä miehillä, kertoo uusi plasebokontrolloitu tutkimus.

Lähde:

Nagpal J et al. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial of the short-term effect of vitamin D3 supplementation on insulin sensitivity in apparently healthy, middle-aged, centrally obese men. Diabet Med. 2009 Jan;26(1):19-27.

Yhdistelmähoito vähensi valtimoiden kalkkiutumista

Valtimoiden ja sydämen aortan kalkkiutuminen on plakin muodostumisesta suhteellisen riippumaton prosessi. Siihen ei vaikuta esimerkiksi kolesterolin alentaminen statiinilääkityksellä, vaan tarvitaan muita keinoja.

Joulukuussa julkaistussa pienessä tutkimuksessa on nyt havaittu, että aggressiivisella yhdistelmähoidolla voidaan vähentää verisuonten kalkkiutumista useimmilla hoidetuista. Tutkimukseen osallistui 45 henkilöä, joilla tutkimuksen alkaessa oli havaittavissa verisuonten kalkkiutumista. Heitä hoidettiin yhdistelmäterapialla, jonka osatekijöitä olivat statiinilääkitys, niasiinilisä, omega-3-lisä ja ruokavalioneuvonta. Sen lisäksi potilaat saivat huomattavan runsasta D3-vitamiinilisää, jolla tavoiteltiin peräti vähintään 125 nmol/l (50 ng/mL) suuruisia seerumin D-vitamiinitasoja.

Noin puolentoista vuoden hoidon jälkeen kolesteroli- ja triglyseridiarvot olivat parantuneet huomattavasti, mutta sen lisäksi myös verisuonten kalkkiutuminen oli vähentynyt tuntuvasti lähes puolella hoidetuista.

Verisuonten kalkkiutumisen väheneminen oli todennäköisesti seurausta ennen kaikkea huomattavan suuren D-vitamiinilisän käytöstä. Silti en suosittele, että lukijani omin päin lähtisivät käyttämään aivan niin suurta D-vitamiinilisää, että sillä voitaisiin ylläpitää tutkimuksessa tavoiteltuja tasoja.

D-vitamiinin lisäksi myös K2-vitamiinista on selvää hyötyä verisuonten ja aortan kalkkiutumisen ehkäisemisesssä. Siitä on näyttöä niin väestötutkimuksista kuin eläinkokeistakin. Nykyään pystytään myös selittämään niitä mekanismeja, joilla K2-vitamiini kalkkiutumista ehkäisee, kuten olen tässä blogissanikin aiemmin kertonut. Nyt puheena ollutta tutkimusta johtanut sydänlääkäri William Davis kirjoittaa muuten Track Your Plaque -sivuillaan myös K2-vitamiinin hyödyistä, vaikka sitä ei käytettykään tässä tutkimuksessa.


Lähde:

Davis W et al. Effect of a Combined Therapeutic Approach of Intensive Lipid Management, Omega-3 Fatty Acid Supplementation, and Increased Serum 25 (OH) Vitamin
D on Coronary Calcium Scores in Asymptomatic Adults. Am J Ther. 2008 Dec 15; [Epub ahead of print]

9. tammikuuta 2009

"Miljoonia tarpeettomia kuolemia"

"Miljoonia tarpeettomia kuolemia", otsikoi William Faloon artikkelinsa Life Extension -lehden tammikuun numerossa. Dramaattinen otsikko liittyy D-vitamiinisuositusten riittämättömyyteen. Jos kaikki kansalaiset käyttäisivät vähintään 25 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivittäin, se pelastaisi laajan joukon ihmisiä, artikkelissa kiteytetään. Artikkelissa viitataan esimerkiksi kesäkuussa 2008 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan miehillä joiden D-vitamiinitasot olivat alhaiset, oli lähes 2,5-kertaa enemmän sydänkohtauksia. Kirjoituksessa referoidaan myös lukuisia muita tutkimuksia.

Olen saanut vihiä, että EU-tasolla oltaisiin viimein nostamassa D-vitamiinisuositusta, mahdollisesti 20-25 mikrogrammaan. Sitä odoteltaessa valistunut terveydestä kiinnostunut lukija voi alkaa käyttää vähintään 25 mikrogramman suuruista päiväannosta D3-vitamiinia aivan oma-aloitteisesti.


Lisätietoa:

William Faloon. Millions of needless deaths. LE Magazine, January 2009.

8. tammikuuta 2009

Yhteys suun terveyden ja sydäntautien välillä

Monikaan ei ehkä tiedä, että suun terveyden ja sydäntautien välillä vallitsee yhteys. Suuri osa suomalaisista kärsii parodontiitista, joka on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava sairaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan parodontiitti on suomalaisen aikuisväestön yleisin infektio. Silti harva on tuskin edes kuullut koko sairaudesta.

Suun terveyden ja sydänsairauksien yhteys on ollut tiedossa aika pitkään, mutta uudet tutkimustiedot selventävät asiaa entisestään. Noin kuukausi sitten julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että parodontiitin sairastamisella on yhteys erääseen tulehdustekijään (lipoproteiiniin liittyvä fosfolipaasi A2), jota on myös löydetty sepelvaltimoiden repeytymiselle alttiista plakeista.

Toinen uusi tutkimus puolestaan paljastaa hämmästyttävästi, että niinkin yksinkertainen toimenpide kuin hammaskiven poisto ja hampaiden puhdistus hammaslääkärillä tai hammashoitajalla voi parantaa verisuonten terveyttä aivan ratkaisevasti. Tutkimuksesta kertoo Heartwire-sivuston artikkeli 'Simple dental workup reverses atherosclerotic lesions'. Sen mukaan hammaskiven poisto ja hampaiden puhdistus alensi tulehdusarvoja, paransi tärkeää endoteelin eli verisuonten sisäpinnan toimintaa sekä vähensi kaulavaltimon sisäseinämän paksuutta. Kannattaa siis pitää huolta myös ienten ja hampaiden terveydestä, jos haluaa pitää hyvää huolta sydämensä terveydestä.

Parodontiitin riskiä voi vähentää tupakoimattomuudella, hyvällä hammashygienialla sekä pitämällä huolta optimaalisten (90-100 nmol/l) D-vitamiinitasojen saavuttamisesta riittävällä kesäaikaisella auringonotolla ja D-vitamiinin käytöllä syksystä kevääseen. Myös riittävä C-vitamiinin saanti on tärkeää. Kalaöljyt puolestaan alentavat edellä mainittua tulehdusarvoa, lipoproteiiniin liittyvää fosfolipaasi A2:ta, kuten tohtori Tolonenkin kirjoittaa Bio-Vitan sivuilla.

7. tammikuuta 2009

YLE Uutiset: Säteilyturvakeskus rajoittaisi lasten kännykän käyttöä

Olen jo aiemmin blogissani esittänyt epäilyksiä, että matkapuhelinten säteilystä saattaa olla terveydellistä haittaa. Kännykkäsäteily voi esimerkiksi lisätä aivokasvainten riskiä. Uudessa ruotsalaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että kännykkäsäteily vahingoittaa hermosoluja ja heikentää muistia.

Nyt myös Säteilyturvakeskus on muuttanut kantaansa kriittisempään suuntaan. Uudessa kannanotossaan laitos kehottaa rajoittamaan lasten kännykän käyttöä, kuten YLE Uutiset tänään pääuutisessaan kertoo.

Samassa yhteydessä STUK muistuttaa, että matkapuhelin saattaa häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Vaikkakaan kännykän aiheuttamat häiriöt eivät yleensä ole vaarallisia, kännykkä olisi parasta pitää vähintään 20 senttimetrin etäisyydellä tahdistimen elektroniikkaosasta ja elektrodijohdoista.


Soita mieluummin lankapuhelimeen

Huomaavainen kännykänkäyttäjä ottaa selville, onko puhelun vastaanottajalla vielä olemassa lankapuhelin. Moni lankapuhelimen vielä omistava nimittäin puhuu pitkät puhelunsa mieluummin lankapuhelimestaan kuin kännykästään. Matkapuhelinoperaattoreiden kiinteähintaisista puhepaketeista on samanhintaista soittaa lankapuhelimeen ja kännykkään. Siten mahdollisuus soittaa halvempaan hintaan lankapuhelimiin on yksi hyvä lisäsyy hankkia kännykkään puhepaketti.


Säteilyturvakeskus ja auringon UV-säteily

Täytyy pitää myönteisenä, että STUK reagoi uuteen tutkimustietoon. Panin myös merkille, että laitos on muuttanut asennoitumistaan auringon UV-säteilyyn hieman tasapainoisempaan suuntaan. Nyt laitos tuo nettisivuillaan varovaisesti esille myös sen, että maltillisesta auringossa oleskelusta on hyötyä D-vitamiinin lähteenä. Tältä osin menisin itse hieman pidemmälle ja suosittelisin varovaista, ihotyypin mukaista auringonottoa.

Nyt vuodenvaihteessa julkistetussa tutkimuksessa muuten kerrotaan, että auringonoton hyödyt alkavat jo raskausaikana. Runsaimmin raskausaikana aurinkoa saaneiden äitien lapsilla on havaittu olevan parempi luuntiheys vähemmän aurinkoa saaneiden äitien lapsiin verrattuna. Tuloksella on merkitystä murtumien ja osteoporoosin riskin vähentämisessä. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.


Lisätietoa:

STUKin kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä

Mobiler påverkar minnet hos försöksdjur. Forskning.se 3.12.2008

Mobile phone radiation wrecks your sleep. The Independent 20.1.2008 (pdf)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...