Lisääkö akryyliamidi syöpäriskiä?

Olen kirjoittanut useamman kerran paistamisessa syntyvistä haitallisista AGE-tuotteista. Näiden lisäksi korkeissa lämpötiloissa syntyy myös muita haitallisia aineita, kuten PAH-yhdisteitä ja akryyliamidia. Perustuen eläinkokeisiin, joissa koe-eläimet ovat saaneet huomattavan paljon akryyliamidia, on epäilty syöpäriskin lisääntyvän myös ihmisillä. Useissa väestötutkimuksissa yhteyttä akryyliamidin ja syöpäriskin välillä ei kuitenkaan ole havaittu. Ehkä siksi, että tutkimuksissa käytetyt ruokapäiväkirjat eivät anna kovinkaan tarkkaa kuvaa akryyliamidin todellisista saantimääristä.

Joissain tutkimuksissa yhteys akryyliamidin saannin ja syövän välillä on kuitenkin todettu. Esimerkiksi hollantilaisessa tutkimuksessa, joka käsitti 62 573 iältään 55-69-vuotiasta naista, havaittiin yhteys vaihdevuosien jälkeiseen kohdun limakalvon syövän ja munasarjasyövän riskiin. Tanskalaisessa vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan havaittiin 2,7-kertainen estrogeenireseptori-positiivisen rintasyövän riski niillä naisilla, joiden veren akryyliamidipitoisuudet olivat kymmenen kertaa korkeammat kuin verrokeilla.

Vahvistusta sille, että akryyliamidin saanti voi lisätä rintasyöpäriskiä saatiin viime kesänä julkaistusta toisesta tanskalaistutkimuksesta, joka käsitti 24 697 vaihdevuosi-iän ylittänyttä naista. Tutkimuksessa akryyliamidin saantia arvioitiin sen perusteella, paljonko sen hajoamistuotetta glysidamidia löytyi verestä. Havaittiin, että akryyliamidin saanti oli kohtalaisen voimakkaassa yhteydessä rintasyöpäkuolleisuuteen (HR 1.63). Riski oli suurempi naisilla, joilta oli diagnosoitu estrogeenireseptori-positiivinen rintasyöpä (HR 2.23).

Tänä vuonna julkaistussa laajassa ja seuranta-ajaltaan pitkässä hollantilaisessa tutkimuksessa puolestaan akryyliamidin runsas saanti yhdistyi miehillä myelooman ja follikulaarisen lymfooman riskiin. Edellinen on plasmasoluihin liittyvä syöpä ja jälkimmäinen imukudossyöpä. Kiinnitin tutkimuksessa huomiota siihen, että tutkijat olivat pyrkineet mittaamaan akryyliamidin saannin ruokavaliosta huolellisesti.

Nämä ja eräät muut tutkimukset vahvistavat käsitystä, että paistaminen ei ole niitä terveellisimpiä juttuja ravitsemuksessa. Varsinaiseen akryyliamidipelkoon en näe silti aihetta. Mielestäni on kuitenkin järkevää välttää sellaisten ruoka-aineiden runsasta syömistä, joissa akryyliamidia on paljon.

Erityisen paljon akryyliamidia on perunalastuissa ja kahvin korvikkeena myytävässä paahdetussa viljakahvissa (jota huvittavasti mainostetaan terveellisempänä vaihtoehtona kahville). Runsaasti akryyliamidia on myös kahvissa, monissa kekseissä, piparkakuissa, hapankorpuissa, näkkileivässä, paahdetuissa aamiaisviljoissa ja ranskalaisissa perunoissa. Tupakoitaessa akryyliamidia saadaan myös paljon.

Mainittakoon lopuksi, että viime kesänä julkaistussa Lipworthin et al. epidemiologisten tutkimusten katsauksessa pidettiin sattumanvaraisena sitä, että akryyliamidi on yhdistynyt joissain tutkimuksissa syöpäriskiin. Itse en kuitenkaan usko katsauksen johtopäätöksiin. Arvelen nollatulosten syyksi pikemminkin aiemmin mainitsemaani akryyliamidin saannin arvioinnin epätarkkuutta sekä tupakoinnin sekoittavaa vaikutusta.

Katsaukseen eivät myöskään mahtuneet mukaan pari aivan viimeaikaista tutkimusta, joissa on havaittu melko voimakas yhteys akryyliamidin ja syöpäriskin välillä. Näistä syistä pidän akryyliamidin saannin ja syöpäriskin yhteyttä todellisena. Myös kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut akryyliamidin todennäköisesti ihmisessä syöpää aiheuttavaksi.


Lähteitä:
 
Bongers ML, et al. Dietary acrylamide intake and the risk of lymphatic malignancies: the Netherlands Cohort Study on diet and cancer. PLoS One. 2012;7(6):e38016.

Hogervorst JG, et al. A prospective study of dietary acrylamide intake and the risk of endometrial, ovarian, and breast cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2007 Nov;16(11):2304-13.

Lipworth L, et al. Review of epidemiologic studies of dietary acrylamide intake and the risk of cancer. Eur J Cancer Prev. 2012 Jul;21(4):375-86. 

Olesen PT, et al. Acrylamide exposure and incidence of breast cancer among postmenopausal women in the Danish Diet, Cancer and Health Study. Int J Cancer. 2008 May 1;122(9):2094-100.

Olsen A, et al. Pre-diagnostic acrylamide exposure and survival after breast cancer among postmenopausal Danish women. Toxicology. 2012 Jun 14;296(1-3):67-72.

Results on acrylamide levels in food from monitoring years 2007-2009 and Exposure assessment. EFSA Journal 2011;9(4):2133.

Keinoja rintasyövän ehkäisyyn

Sivulleni tullaan aina välillä rintasyöpää koskevilla hakusanoilla. Asia siis kiinnostaa. Olen kirjoittanut rintasyövän ja yleensäkin syövän ehkäisemisestä muutamissa blogikirjoituksissani, muun muassa tässä, mutta nyt haluan vielä mainostaa englanninkielistä Food for Breast Cancer -sivustoa.

Se on mielestäni aika hyvältä näyttävä sivusto, jolle on koottu keinoja rintasyövän ehkäisemiseksi ja siitä selviytymisen tukemiseksi. Klikkaamalla ruoka-aineiden nimiä niistä löytää lisätietoja tutkimusviitteineen. Aina keinoja tukeva tutkimusnäyttö ei ole aina kovin vahvaa mutta pidän silti lähestymistavasta.

En suosittele lääkärin määräämistä syöpähoidoista luopumista ja pelkkää tukeutumista ravitsemuksellisiin keinoihin, jos jo sairastaa rintasyöpää.

Linkki:

Food for Breast Cancer.

Soijamyytit tyrmätään

Eräät äänekkäät kirjoittelijat ovat erityisesti Yhdysvalloissa pelotelleet soijan haitallisuudella. Nyt uudessa Life-Extension Magazinessa on ilmestynyt erittäin asiantunteva artikkeli, jossa tyrmätään näitä myyttejä ja tuodaan tutkimuksiin perustuen esille soijan terveyshyötyjä. Jos olet aiemmin tutustunut vain soijalla pelotteluun, kannattaa nyt lukea tämä artikkeli ainakin vastapainoksi.

Englantia osaamattomille voin referoida artikkelia sen verran, että soijalla on selektiivisiä ja myönteisiä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia, mutta ilman estrogeenin haitallisia vaikutuksia. Soijan isoflavoneilla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia luuhun, verisuonten endoteelisoluhin ja rintasoluihin ilman haitallisia vaikutuksia. Niinpä ruokavaliot, joissa soijaa käytetään paljon, on yhdistetty alempaan sydän- ja verisuonitautien, osteoporoosin, syövän ja liikalihavuuteen liittyvien komplikaatioiden, kuten diabeteksen, riskiin.

Itse kiinnitän mielelläni huomiota siihen, että soijaa käytetään Okinawalla vielä enemmän kuin Japanin pääsaarilla. Siitä huolimatta, tai ehkä osaltaan sen vuoksi, Okinawalla on enemmän satavuotiaita kuin missään muualla. Jos soija olisi niin haitallista kuin kriitikot väittävät, tämä tuskin olisi mahdollista.

Mielenkiintoinen on myös tämä kiinalaisväestössä tehty tutkimus soijan käytön ja kokonaiskuolleisuuden välisestä suhteesta. Soijaa vähintään neljästi viikossa syöneiden kokonaiskuolleisuus oli selvästi pienempi kuin soijaa harvoin syöneiden. Soijan käyttö näytti vähentävän erityisesti tiettyjen yleisten syöpien ja iskeemisen sydäntaudin riskiä. Sama soijan käänteinen yhteys kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen on havaittu tässä tutkimuksessa myös japanilaisväestössä.

Osaltaan tulokset saattavat tietysti johtua siitä, että soijaa vältelleet ovat omaksuneet muutenkin perinteisestä ruokavaliosta poikkeavia epäterveellisiä elintapoja, mutta se tuskin tekee kokonaan tyhjäksi asiaa. Länsimaisissa väestöissä soijan käyttöä on ollut vaikea tutkia soijan syönnin vähäisyyden vuoksi.

Lähteet ja lisätietoa:

Chi F, et al. Post-diagnosis Soy Food Intake and Breast Cancer Survival: A Meta-analysis of Cohort Studies. Asian Pac J Cancer Prev. 2013;14(4):2407-12.

Rodriguez O. Is Soy Safe? Busting the Myths of a Nutritional Powerhouse. Life Extension Magazine, July 2010.

Ho SY et al. Soy consumption and mortality in Hong Kong: proxy-reported case-control study of all older adult deaths in 1998. Prev Med. 2006 Jul;43(1):20-6.

Jacobsen BK, et al. Does high soy milk intake reduce prostate cancer incidence? The Adventist Health Study (United States). Cancer Causes Control. 1998 Dec;9(6):553-7.

Nagata C et al. Soy and fish oil intake and mortality in a Japanese community. Am J Epidemiol. 2002 Nov 1;156(9):824-31.

Taku K, et al. Extracted or synthesized soybean isoflavones reduce menopausal hot flash frequency and severity: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Menopause. 2012 Mar 19.

Okinawa Centenarian Study.

Andrew Weil soijasta.

Herkkusieniä ja vihreää teetä käyttävillä huikeasti vähemmän rintasyöpää

Naisilla, jotka söivät eniten tuoreita herkkusieniä — 10 grammaa tai enemmän päivässä — oli noin kahta kolmasosaa pienempi rintasyövän kehittymisen riski verrattuna naisiin, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tämä käy ilmi Kiinassa tehdystä australialaisesta tapaus-kontrollitutkimuksesta. Niillä naisista, jotka söivät vähintään neljä grammaa kuivattuja sieniä (pääasiassa siitakesieniä), oli puolestaan lähes puolta pienempi riski verrattuna sieniä syömättömiin.

Mielenkiintoisinta tutkimuksessa oli kuitenkin havainto, että niillä naisilla, jotka sienten syömisen lisäksi myös joivat vihreää teetä päivittäin, oli 82—89 prosenttia pienempi riski sairastua rintasyöpään verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet kumpaakaan. Suuruusluokka on hätkähdyttävä.

Sienten rintasyöpää ehkäisevä vaikutus selittynee sillä, että niillä on tulehdusta ehkäisevää, immuniteettia parantavaa, viruksia vastustavaa ja antioksidanttivaikutusta sekä sen lisäksi mahdollisesti myös suoraa kasvainten kasvua estävää vaikutusta, kertoo syöpätauteihin perehtynyt lääkäri Donald Abrams. Tavalliset valkoiset herkkusienet toimivat myös aromataasin estäjinä, ja ne estävät siten estrogeenin tuotantoa kehossa. Vaikutustavaltaan ne siis muistuttavat eräitä rintasyöpälääkkeitä.

Ruoaksi laitettaessa herkkusienet on syytä kypsentää kunnolla, koska raaoissa herkkusienissä on hydratsiiniyhdisteitä, joiden epäillään aiheuttavan syöpää. Kuumentaminen muuttaa yhdisteet ainakin pääosin vaikutuksettomiksi. Varmuuden vuoksi eri sienilajeja on turvallisinta nauttia monipuolisesti. "Kypsennä ne huolellisesti ennen syömistä ja nauti niitä monipuolisesti ennemmin kuin vain yhtä tiettyä lajia", neuvoo lääkäri Abrams.

Lähteet ja lisätietoa:

Zhang M et al. Dietary intakes of mushrooms and green tea combine to reduce the risk of breast cancer in Chinese women. Int J Cancer. 2009 Mar 15;124(6):1404-8.

Can Mushrooms, Green Tea Prevent Breast Cancer? Dr. Andrew Weil.

Chen S et al. Anti-aromatase activity of phytochemicals in white button mushrooms (Agaricus bisporus). Cancer Res. 2006 Dec 15;66(24):12026-34.

Entenmann D. Button mushrooms prostate and breast cancer prevention. The Cancer Blog.