8. toukokuuta 2008

Unohdettu sydänkuolemien aiheuttaja

Liikenne aiheuttaa Suomessa suoraan noin 350 kuolemaa vuosittain. Mitenkään väheksymättä näitä onnettomuuksien aiheuttamia kuolemia, harva tulee ajatelleeksi, että liikenne tappaa myös välillisesti. Suomessa noin 1300 ihmisen arvioidaan kuolevan vuosittain ilmansaasteiden pienhiukkasten seurauksena, kuten asiaa käsittelevä Tekesin raportti kertoo. Näiden pienhiukkasten eräs merkittävä lähde on liikenne.

Asia herättääkin kysymyksen: eikö olisi jatkossa kustannustehokkaampaa yrittää vähentää liikenteen aiheuttamaa kuolleisuutta siten, että liikenneturvallisuustyön painopistettä siirrettäisiin liikenteen välittömästi aiheuttamista kuolemista pienhiukkasten vähentämiseen? Näin vähenisivät samalla myös liikenteen aiheuttamat haitat ilmastolle ja muulle luonnolle. Suuri osa pienhiukkasista on toki kaukokulkeuman mukana saapuvia, mutta paikallinenkin liikenne on iso riskitekijä.


Pienhiukkaset haitallisia sydämelle

Aikaisemmin ajateltiin, että ilmansaasteet ovat haitallisia lähinnä hengityselimistölle. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että ilmansaasteet ovat haitallisia myös sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Jo kaupunki-ilman lyhytaikainenkin hiukkaspitoisuuden kasvu pahentaa sydän- ja verisuonitautioireita, johtaa sairaalahoitoihin ja aiheuttaa sydänkuolemia. Erityisen haitallisena pidetään pitkäaikaista altistumista; vilkasliikenteisten väylien varsilla asuminen on erityisen vahingollista. Viime vuonna julkaistussa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että vilkasliikenteisten teiden tuntumassa asuvilla on lähes kaksi kertaa enemmän pitkälle edennyttä sepelvaltimotautia kuin yli 200 metrin päässä asuvilla.

Altistuminen hiukkasille lisää lähes kaikkien sydän- ja verisuonisairauksien riskiä: sydäninfarkteja ja muita iskeemisiä sydänsairauksia, sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä, aivohalvauksia ja ääreisverenkierron häiriöitä, kuten Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden Timo Lankin ja Juha Pekkasen Suomen Lääkärilehteen kirjoittama artikkeli 'Kaupunki-ilman hiukkaset ja sydänsairaudet' kertoo (Suomen Lääkärilehti 11/2008).


Systeeminen tulehdus

Pienhiukkasten ajatellaan suurentavan sydäntautiriskiä ennen kaikkea siten, että ne pahentavat verisuonten lievää systeemistä tulehdusta. Ilmansaasteiden hiukkaspitoisuuksien suurentuessa on havaittu tulehduksesta kertovien merkkiarvojen (esimerkiksi CRP:n ja interleukiini-6:n) pitoisuuksien kohoavan. Lisäksi pienhiukkaset kohottavat fibrinogeenia, mikä lisää verihyytymien muodostumisen vaaraa. Edelleen dieselhiukkasille altistumisen on havaittu heikentävän endoteelin eli verisuonten sisäpinnan toimintaa. Kun koehenkilöt ovat altistuneet dieselhiukkasille vain tunnin ajan, se on näkynyt vielä vuorokaudenkin kuluttua verisuonten seinämien heikompana kykynä rentoutua.

Ilmansaasteet myös aiheuttavat elimistössä hapettumisstressiä ja ilmansaasteiden on esimerkiksi liikennepoliiseilla havaittu vähentävän elimistön itse muodostamien antioksidanttien pitoisuuksia. Lisäksi ilmansaasteiden on havaittu lisäävän rytmihäiriöitä, ja elimistöön kulkeutuvien ultrahienojen hiukkasten on havaittu heikentävän HDL-kolesterolin kykyä vastustaa tulehduksia. Monia näistä mekanismeista on kuvattu edellä mainitussa Suomen Lääkärilehden artikkelissa.


Dieselveron alentaminen oli kansanterveydelle haitallista

Liikenteen pakokaasujen aiheuttamien haittojen vähentämisen kannalta on erityisen valitettavaa, että nykyinen hallitus on dieselveropäätöksillään lisännyt rajusti dieselautojen myyntiä. Hallituksen autoveropäätösten seurauksena eniten laskivat suurten dieselautojen hinnat, mikä on terveydelliseltä kannalta asiaa arvioiden aika järjetöntä.

Juuri dieselautojen pienhiukkaspäästöt ovat terveydelle erityisen haitallisia. Myös typenoksidipäästöt ovat dieseleillä jopa yli 3–6-kertaiset nykyisiin bensiinimoottoreihin nähden ja hiukkaspäästöt ovat moninkertaiset, vaikka autot täyttävätkin nykyiset päästönormit, kuten viime vuoden lopulla ilmestynyt Tekniikka ja Talous kertoo. Huolestuttavaa on myös, että vaikka uusien dieselautojen päästöt ovat aiempia dieselmalleja vähäisempiä, päästöt ovat joidenkin tietojen mukaan terveydelle vaarallisempia, koska päästöissä on haitallisia nanopartikkeleita. Uusimpiin dieselautoihin on toki saatavissa pakokaasujen hiukkassuodattimia, mutta niiden tehoa epäillään vahvasti. Myöskään biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sillä on epäilty niiden olevan vain haitallisempia terveydelle, ja liikenteen biopolttoaineista epäillään olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ekologisesti ja kansanterveyden kannalta parasta olisi jättää auto kokonaan ostamatta ja kulkea matkat kävellen, pyöräillen tai julkista liikennettä käyttäen. Näin olen tehnyt itsekin. Jos kuitenkin auton katsoo välttämättä tarvitsevansa, nykyisin olisi ilmeisesti parasta ostaa uusi ja mahdollisimman vähäpäästöinen bensiinimoottorinen auto ja käyttää sitä vain silloin kun se on välttämätöntä. Kansanterveyden edistämiseksi autoveroratkaisuja tulisi muuttaa siihen suuntaan, että ne suosivat uusia ja pienehköjä, vähäpäästöisiä ja kolaritesteissä hyvin pärjänneitä autoja, jotka kulkevat jollain muulla polttoaineella kuin dieselillä. Nykyisten veroratkaisujen suosimien isojen dieselautojen verotusta tulisi sen sijaan kiristää rajusti.

Lisätietoa:

8 kommenttia:

  1. Myös muita kuolemia tapahtuu, mutta niillä ei rahasteta kuten liikennekuolemilla. Erilaisissa onnettomuuksissa kuolee 3000, tupakan poltto tappaa 6000, päihteet 3000 epäterveellisestä ruuasta puhumattakaan. Saako ne mitään media-arvoa kuten liikenne jeesustelu?

    Kannattaa myös muistaa, että valtavat pienhiukkaspäästöt syntyy myös bussi-/rekkaliikenteestä. Niissä on tilanne vielä huonompi kuin henkilöautoissa.

    VastaaPoista
  2. Mitkä lisäravinteet voisivat toimia nanopartikkeleita vastaan?

    VastaaPoista
  3. "Mitkä lisäravinteet voisivat toimia nanopartikkeleita vastaan?"

    Hyvä ja mielenkiintoinen kysymys, johon en osaa vastata kunnolla. Antioksidanteista on osoitettu olevan hyötyä ainakin ilmansaasteista kärsiville astmaatikoille. Lisäksi antioksidanttien on todettu vaikuttavan ilmansaasteiden aiheuttamaan hapettumisstressiin. Uskoisin, että hyötyä on ainakin C- ja E-vitamiineista - niistä on todettu olevan hyötyä ilmansaasteista kärsiville astmaatikoille. Myös sinkki voi parantaa immuunipuolustusta, ja seleenistäkin voi olla hyötyä. Ehkä karnosiinistakin. Kurkuma ja omega-3-rasvahapot (kalaöljyt ja tuoreeltaan rouhitut pellavansiemenet) puolestaan vähentävät tulehdusta.

    Lisäksi Välimeren ruokavalionkin sisältämästä glutationista ja monien vihannesten, hedelmien ja vihreän teen sisältämistä fytokemikaaleista on todennäköisesti hyötyä. Ohranorasmehu sisältää paljon SOD-entsyymiä (superoksididismutaasia), antioksidanttientsyymiä, joka voi auttaa elimistön myrkkyjen poistamisessa. Flavonoideja en kuitenkaan ryhtyisi nauttimaan ravintolisänä (paitsi ehkä kversetiiniä).

    Jos joku tietää tästä aiheesta enemmän, kuulen mielelläni lisää.

    VastaaPoista
  4. Kyllähän nykyisin olisi tekniikka valmistaa sähköautoja,syyt vain on muualla miksi niin ei tehdä.
    Testiautoilla on ajettu jopa 300km yhdellä latauksella ja aivan normaalinopeuksilla.
    Huonokuntoisille on saatavana ja laiskoille jo nyt sähköpolkupyöriä,joilla yhdellä latauksella pääsee 100km.

    VastaaPoista
  5. "Kyllähän nykyisin olisi tekniikka valmistaa sähköautoja, syyt vain on muualla miksi niin ei tehdä."

    Osaatko kertoa, miksi niin ei tehdä?

    VastaaPoista
  6. Suuret oljy-yhtiöt ovat jo pitkään tarkoituksellisesti pitäneet akkuteknologioiden patentteja hallussaan ja autoteollisuudella on täytynyt olla aivan selkeä taloudellinen intressi olla. GM:n EV1:tä ei edes missään vaiheessa saanut ostaa, vain vuokrata. Kaikki lähi-idän öljysodat ovat siis puhdasta valhetta, ei ihmisiä oikeasti tarvitse tappaa sen myötä.

    VastaaPoista
  7. Anonyymin vastausta odotellessa minä veikkaisin nykyisellä teknologialla rahastavan suurpääoman intressejä. Öljyrahoilla on ja on ollut ottajansa, ja biopolttoaineiden suosio on jo nyt nostanut viljelymaan hintaa -jopa Suomessa.

    VastaaPoista
  8. Sähköautot eivät ratkaise kaupunkien kivipöly- ja pienhiukkasongelmaa, sillä autot nostattavat tienpinnasta terveydelle haitallisia ja vaarallisia hiukkasia yllinkyllin. Hiekan ja muun kiviaineksen lisäksi vedämme keuhkoon mm. asfaltin bitumia lisäaineineen, autonrenkaiden kumi- ja lisäaineita sekä autojen jarrulevyistä irtoavaa metallipölyä.
    Milläs ne saadaan pois? Autot lentämään kuten tieteisfilmissä, vai?

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...