24. elokuuta 2009

D-vitamiinilla sikainfluenssan kimppuun?

Tervetuloa jälleen lukemaan ravinto- ja terveysblogiani pienen tauon jälkeen. Toivon, että kesäsi on sujunut antoisissa ja rentouttavissa merkeissä.

Suomalaisten D-vitamiinitilannetta kuvaavat kalsidiolitasot eivät keskimäärin ole optimaaliset edes kesän jälkeen. Niinpä D-vitamiinin riittävä saanti on aihe, joka on jälleen mielekästä nostaa pöydälle. Eräs lukijani linkitti minulle Lääkelaitoksen Tabu-lehdessä julkaistun melkoisen asiantuntevan artikkelin D-vitamiinin vaikutuksista. Farmakologian professori Ilari Paakkarin kirjoittaman artikkelin 'D – etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini' pääsee lukemaan klikkaamalla tätä.

Pari otetta artikkelista:

"Kalsidiolin tasoa noin 80–100 nmol/l voisi esittää tavoitteeksi, koska tällä pitoisuudella:
  • ei ylitetä luonnollisen auringolle altistuksen ihossa tuottamaa pitoisuutta,
  • kalsiumin imeytyminen on optimaalista, mutta hyperkalsemiaa ei esiinny,
  • parathormonin suppressio on maksimaalinen,
  • kolekalsiferolin hydroksylaatio kalsidioliksi maksassa ei ole saturoitunut eli ei synny D3:n kumulaatiota rasva- ja lihaskudokseen,
  • kliinisissä tutkimuksissa on saatu edullisia vaikutuksia luutiheyteen ja luunmurtumien estoon."

"FDA:n [Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston] asiantuntijaryhmä suosittaa D3-vitamiinin päiväsaanniksi neljästä ikävuodesta ylöspäin annosta 25 µg (1 000 KY). D-vitamiinilisällä saattaa olla tärkeä merkitys Yhdysvaltojen tummaihoiselle väestölle, joiden muuta väestöä suurempi kardiovaskulaari- ja syöpäsairastavuus on liitetty vähäiseen D-vitamiinin saantiin. Sijainniltaan Suomen kaltaisen maan, Kanadan, syöpäyhdistys on yhdessä terveysviranomaisten kanssa laatinut suosituksen, jonka mukaan aikuisten tulisi ottaa D-vitamiinivalmistetta talvikuukausina 50 µg (2 000 KY) päivässä. Yli 50-vuotiaille suositus on ympärivuotinen. Kirjallisuudessa on ehdotettu vähän aurinkoa saavien aikuisväestöjen D-vitamiinin sopivaksi päiväsaanniksi vieläkin suurempaa 100 µg (4 000 KY) annosta, mikä merkitsisi arviolta seerumin kalsidiolin pitoisuuden tasoa yli 80 nmol/l."

Itse katson, että artikkelin suosittelema D-vitamiinilisän käyttö vain talvikuukausina alle 50-vuotiaiden kohdalla on riittämätöntä. Tämän ikäiset tarvitsevat D-vitamiinilisää syyskuusta toukokuuhun saakka, koska aurinko paistaa niin matalalta ja vaatetusta on viileän ilman vuoksi sen verran runsaasti, että D-vitamiinia ei juuri syksyllä ja keväällä ihossa muodostu.

D-vitamiini on sikälikin ajankohtainen, että riittävän suuret annokset saattavat ehkäistä myös sikainfluenssaa. Kanadassa onkin käynnistetty tutkimus, jossa yritetään selvittää, voiko D-vitamiini todella ehkäistä sitä. Olettamukselle antaa tukea se, että D-vitamiini näyttää ehkäisevän tavallista kausi-influenssaa. Lisäksi jo 1940-luvulla havaittiin, että D-vitamiini voi ehkäistä influenssaa sioilla. Ainakaan siitä ei ole mitään haittaa, että D-vitamiinia ottaa varmuuden vuoksi sikainfluenssan torjumiseksi.

Syventävää tietoa:



6 kommenttia:

  1. Tervetuloa blogilomalta! Ei olekaan tullut mieleen, että vauvaikäisten lisäksi myös vanhemmat lapset ja itse tarvitsisi D-lisävitamiinia.. apteekkiin siis pitäisi matkata?

    VastaaPoista
  2. Juu, ilman muuta. Apteekista tai luontaistuotekaupasta vaan ostamaan D3-vitamiinia. Kannattaa tarkistaa valmisteen vahvuus. Vahvimmissa yleisesti Suomessa saatavilla olevissa valmisteissa on D-vitamiinia 25 mikrogrammaa. Niitä sitten oman harkinnan mukaan 1-2 kappaletta päivässä.

    VastaaPoista
  3. Entä, jos saa liikaa D-vitamiinia?

    VastaaPoista
  4. Se on tietysti huono juttu, mutta turvallisen saannin yläraja vaikuttaa olevan todellisuudessa noin 250 mikrogrammaa päivässä pitkän aikaa saatuna, kuten alla olevassa tieteellisen artikkelin tiivistelmässä todetaan. Tällä en tietenkään tarkoita, että ihmisten olisi hyvä ottaa mega-annoksia, jotka edes lähestyvät tuota 250 mikrogrammaa.


    J Bone Miner Res. 2007 Dec;22 Suppl 2:V64-8.
    Vitamin D toxicity, policy, and science.

    Vieth R.
    Departments of Nutritional Sciences, and Laboratory Medicine and Pathobiology, University of Toronto, Toronto, Canada.

    The serum 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] concentration that is the threshold for vitamin D toxicity has not been established. Hypercalcemia is the hazard criterion for vitamin D. Past policy of the Institute of Medicine has set the tolerable upper intake level (UL) for vitamin D at 50 mug (2000 IU)/d, defining this as "the highest level of daily nutrient intake that is likely to pose no risks of adverse health effects to almost all individuals in the general population." However, because sunshine can provide an adult with vitamin D in an amount equivalent to daily oral consumption of 250 mug (10,000 IU)/d, this is intuitively a safe dose. The incremental consumption of 1 mug (40 IU)/day of vitamin D(3) raises serum 25(OH)D by approximately 1 nM (0.4 ng/ml). Therefore, if sun-deprived adults are to maintain serum 25(OH)D concentrations >75 nM (30 ng/ml), they will require an intake of more than the UL for vitamin D. The mechanisms that limit vitamin D safety are the capacity of circulating vitamin D-binding protein and the ability to suppress 25(OH)D-1-alpha-hydroxylase. Vitamin D causes hypercalcemia when the "free" concentration of 1,25-dihydroxyvitamin D is inappropriately high. This displacement of 1,25(OH)(2)D becomes excessive as plasma 25(OH)D concentrations become higher than at least 600 nM (240 ng/ml). Plasma concentrations of unmetabolized vitamin D during the first days after an acute, large dose of vitamin D can reach the micromolar range and cause acute symptoms. The clinical trial evidence shows that a prolonged intake of 250 mug (10,000 IU)/d of vitamin D(3) is likely to pose no risk of adverse effects in almost all individuals in the general population; this meets the criteria for a tolerable upper intake level. PMID: 18290725

    VastaaPoista
  5. Luottamusta kansallisiin suosituksiin ei lisää, että ne ovat aivan muuta kuin johtavien tutkijoiden suositukset.

    VastaaPoista
  6. Tavallista on pitkä viive, noin 10 vuotta, ennen kuin tutkimustiedot näkyvät virallisissa ravitsemussuosituksissa. Miksi näin on, sitä en täysin ymmärrä.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...