26. tammikuuta 2010

Sydämelle terveellisiä ruokia norjalaisilla

Kolme vuotta sitten julkaistiin norjalainen tapaus-kontrollitutkimus, jossa selvitettiin eri ruokien yhteyttä sydämen terveyteen ja erityisesti riskiin saada sydäninfarkti. Suomalaisia ajatellen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että Norjassa syödään pohjoismaisen ruokavaliomallin mukaisesti. Siksi tutkimuksen tulokset ovat paremmin sovellettavissa suomalaiseen väestöön kuin esimerkiksi amerikkalaisten tutkimusten.

Tutkimusryhmä koostui runsaasta sadasta ensimmäisen sydäninfarktin saaneesta naisesta ja miehestä. Heitä verrattiin likimain yhtä moneen iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta vastaavaan verrokkiin. Molempiin ryhmiin kuuluneiden syömistottumukset selvitettiin puolentoista tunnin mittaisessa yksityiskohtaisessa haastattelussa, jossa syödyt ruoat jaettiin 190 ryhmään. Myöhemmin tulokset pelkistettiin 35 ruokaryhmäksi.


Nämä ovat terveellisiä sydämelle


Vähäisempään sydäninfarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa selvimmin viinin juonti (oluella tai väkevillä ei ollut vastaavaa suojelevaa vaikutusta). Jo alle yhdellä ravintola-annoksella viiniä päivässä näytti olevan huomattavaa infarktiriskiä vähentävää vaikutusta.

Pienempään infarktiriskiin yhdistyi tilastollisesti merkitsevästi myös tomaatin, rasvaisen kalan, aamiaisviljatuotteiden, salaatin, ristikukkaisten kasvien (mm. parsakaali ja muut kaalikasvit) ja ruokaöljyjen käyttö.

Maitotuotteiden rasvaisuudella ei näyttänyt olevan juuri vaikutusta riskiin, vaikkakin rasvaisen maidon riskisuhde oli hieman parempi kuin rasvattomien maitotuotteiden. Tuloksissa on mielenkiintoista myös se, että yhdistetty juuston ja jogurtin syönti oli lähes tilastollisesti merkitsevästi (CI 0.47-1.01) yhteydessä pienempään infarktiriskiin. Tulokset siis antavat hieman tukea sille arvelulleni, että maitotuotteita on ehkä terveellisempää käyttää jogurttina ja juustona kuin juoda maitona.

Riskisuhteiden pohjalta voi lisäksi päätellä, että muilla vihanneksilla (pois lukien siis jo edellä mainitut vihannekset) ja kokonaisilla hedelmillä on myös mahdollisesti suojaavaa vaikutusta. Samoin tee näytti olevan kahvinjuontiin verrattuna sydämelle terveellisempää.


Nämä olivat haitallisia

Suurempaan infarktiriskiin yhdistyi tutkimuksessa margariinin ja voin käyttö. Ne oli tutkijoiden mukaan yhdistetty, koska niin monet rasiarasvat olivat rasvasekoituksia, että niitä ei pystytty erottamaan. Margariinin ja voin runsas käyttö yhdistyi tutkimuksessa lähes kolme kertaa suurempaan infarktiriskiin. Tulokseen tosin saattaa vaikuttaa se, että tutkimusaineiston keruuajankohtana norjalaiset jääkaappimargariinit sisälsivät transrasvaa. Monien rasiarasvasekoitusten oltua oivariini-tyyppisiä rasvasekoituksia, niihin ei toisaalta tarvinnut lisätä transrasvoja kiinteyden saavuttamiseksi.

Lähes tilastollisesti merkitsevästi suurempaan infarktiriskiin yhdistyi maksan ja maksamakkaran syöminen (CI 0.99-1.97). Arvelen maksan haitallisuuden johtuvan sen runsaasta raudasta. Rautahan toimii elimistössä liiallisesti saatuna pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä. Käyttömäärien mukaisessa mallissa oli lisäksi viitteitä siitä, että runsas raffinoitujen hiilihydraattien (mm. pulla ja valkoinen leipä) ja perunan syönti saattoi olla haitallista.

Ruoka-aineita, joilla ei ollut yhteyttä infarktiriskiin puoleen eikä toiseen olivat muun muassa kananmunat, hedelmämehut, täysjyväleipä, vähärasvainen kala, kana, liha ja lihajalosteet, pizza ja makeiset. Pähkinöitä syötiin niin vähän, että niiden osalta vaikutus ei tullut näkyviin. Papuja tai muita palkokasveja ei 35 ruoka-aineen joukossa näkynyt lainkaan — mahdollisesti sen vuoksi, että niitäkin käytettiin niin vähän.

Lähde:

Lockheart MS et al. Dietary patterns, food groups and myocardial infarction: a case-control study. Br J Nutr. 2007 Aug;98(2):380-7. Abstrakti | Koko tutkimus

14 kommenttia:

  1. Vihannekset, öljy, viini, täysrasvaiset maitotuotteet... mitenkä tuo tuo mieleen enemmän Välimeren kuin Pohjoismaat? :-D

    Makeisten nollatulos selittynee sillä, että makeisiksi laskettiin myös pähkinät, mantelimassa ja suklaa, jotka kaikki ovat terveellisiä.

    VastaaPoista
  2. eli lasillinen punaviiniä ei haitanne, päinvastoin?

    VastaaPoista
  3. Mirka,

    Sanos muuta. Minullekin tulee mieleen terveellisiksi osoittautuneista ruoista Välimeren maat.

    Olen samaa mieltä myös siitä, että jos suklaata olisi tarkasteltu irrallaan muista makeisista, se olisi hyvin voinut osoittautua tilastollisesti merkitsevästi terveelliseksi.

    Muutenkin tutkijat arvioivat tutkimuksen keskusteluosuudessa, että jos tutkimus olisi ollut suurempi, muuutamat nyt vaille tilastollista merkitsevyyttä jääneet ruoka-aineryhmät olisivat voineet osoittautua selvemmin terveellisiksi (esimerkiksi juusto ja jogurtti ja hedelmät).

    VastaaPoista
  4. Hanne,

    1 annos punaviiniä päivässä on terveellistä. Naisille 1 annos, miehille 1-2 annosta päivässä. Ja annoshan ei ole tavallinen lasillinen, vaan 12 cl.

    Tämä suositus ei tietystikään sovi ihmisille, joilla itsellään on tai on ollut tai joiden perhepiirissä on alkoholiongelma.

    VastaaPoista
  5. :) Hyvä lisäys tuo edellinen lause! Mutta onko punaviinistä "suositusta", onko kuivempi terveellisempää kuin makeampi? Onkohan marjaviinejä tutkittu terveellisyyden kannalta?

    Hmm, pitäneeköhän totutella punaviinin makuun siis..? Sillä ei varmaan ole merkitystä, nauttiiko tuon viinin ruoan kanssa vai ilman?

    VastaaPoista
  6. Hei kte,

    Punaviinin makeus ei ole niin olennaista. Tärkeämpää on viinien sisältämien polyfenolien (resveratroli, antosyaanit, katekiinit) määrä - mitä enemmän sen parempi. Näiden mm. antioksidantteina toimivien yhdisteiden määrä riippuu mm. rypälelajikkeista ja viinin valmistustavasta. Suurimpia pitoisuuksia on monissa lounaisranskalaisissa ja sardinialaisissa viineissä.

    VastaaPoista
  7. Entäpä se kuinka korkealla rypäleitä kasvatetaan ? Oletettavasti korkeassa ilmanalassa UVB on voimakkaampaa ja vaatii kasvia kehittämään parempia antioksidantteja.

    Tästä korkeusasiasta on viitekin, jonka voin kaivaa.

    Osaatko vielä kertoa joitain viinimerkkejä joissain on korkeita pitoisuuksia tai suositella jotain hyvää lähdettä aiheeseen ?

    VastaaPoista
  8. Hei Neonomide,

    Viinin kasvaminen korkealla on eduksi ennen kaikkea sen vuoksi, että kosteissa ja kylmissä oloissa rypäleiden on pakko kehittää enemmän antioksidantteja mm. homeiden kasvun estämiseksi. Viinien fenolisten yhdisteiden määrät on myös asia, jota olen käsittellyt Ravintoa sydämelle -kirjassani. Lainaus:

    "Punaviinien fenolisten yhdisteiden määrät vaihtelevat huomattavasti niiden viinirypäleiden lajikkeiden mukaan, joista viini on tehty. Korkeimpia resveratrolimääriä on mitattu Pinot Noir -rypälelajikkeista valmistetuista viineistä, erityisesti New Yorkin osavaltion alueella kasvaneista rypäleistä. Suurimpia prosyanidiinipitoisuuksia sen sijaan on havaittu olevan Lounais-Ranskan Madiran-viineissä. Nämä pääasiassa Tannat-rypäleistä valmistetut viinit ovat saaneet käydä hitaasti ja siten rypäleiden kuorista on liuennut viiniin runsaasti flavonoideja. Hyviä flavonoidipitoisuuksia on myös Cabernet Sauvignon -viineissä ja monissa Sardinian perinteisesti valmistetuissa viineissä."

    Alkon valikoimissa on yksi Madiran viini: Duc de Larsan Madiran (9,99 €).

    http://alko.fi/tuotteet/fi/443227

    VastaaPoista
  9. Välimeren ruokavalion puolesta olet kirjoitellut usein, mutta mitä mieltä olet aasialaisesta ruuasta? Tuli äskettäin syötyä parin viikon ajan pelkkiä thaimaalaisen keittiön antimia ja ainakin olo tuntui hyvältä. Lisäksi huomasin että makean himo ei vaivannut koko aikana. Päivän ateriat koostuivat kolmesta ateriasta normaalin neljän sijaan, mutta verensokeri tuntui olevan vakaampi kuin normaalisti. Riisiä ja nuudeleita oli mukana usealla aterialla melko paljonkin, mutta myös kasviksia tosi monipuolisesti. Osaatko sanoa mitä rasvaa/öljyä thairuokien valmistuksessa käytetään?

    VastaaPoista
  10. Hei Edu,

    Jaa-a. Japanilaista ruokavaliota pidetään sydämelle hyvin terveellisenä. Sen sijaan thaimaalaisessa ruokavaliossa on ennemminkin syöpää ehkäiseviä osatekijöitä. Näitä ovat tietyt mausteet (esimerkiksi kaffir-limetin lehdet, galangajuuri ja sitruunaruoho). En tunne thaimaalaista keittiötä hyvin, mutta luulisin, että perinteisesti siellä on käytetty eniten maapähkinäöljyä ja myös kookosmaidosta on saatu rasvaa. Pidän thaimaalaista ruokaa kohtuullisen terveellisenä ja hyvin herkullistahan se on.

    VastaaPoista
  11. Thaikeittiön runsaat kasvikset ja ennenkaikkea tulinen maustaminen tasaavat riisin ja nuudelien sokeristumista. Chili lisää myös termogeneesiä ja rasvanpolttoa, mikä sekin tasoittaa verensokeria osaltaan.

    Yksi hienoimmista keittiöistä maailmassa, minusta.

    VastaaPoista
  12. Thaimaalainen ruoka on ainakin minulla tuntunut hyvältä. Sokeritasapaino on pysynyt hyvänä ja insuliiniannosta voi pienentää thaimaalaista lounasta syötyäni. Sokeriarvot pysyvät myös pitempään tasaisempana, eikä kovaa nousupiikkiä tule, niinkuin tvallista suomalaista ravintolaruokaa syödessä.

    VastaaPoista
  13. Kiitoksia viinivinkistä. ^^

    Tutkimuksessa alla löydettiin korrelaatiot 500-1500 metrin korkeudessa kasvatettujen rypäleiden polyfenoli-, resveratroli- ja antosyaanipitoisuuksiin suhteessa korkeuden myötä kasvavaan auringon UVB-altistukseen:

    Berli F, D'Angelo J, Cavagnaro B, Bottini R, Wuilloud R, Silva MF: Phenolic composition in grape (Vitis vinifera L. cv. Malbec) ripened with different solar UV-B radiation levels by capillary zone electrophoresis. J Agric Food Chem. 2008 May 14;56(9):2892-8.

    VastaaPoista
  14. Neo,

    Korkeammaksi mentäessä UVB-säteily kasvaa, mutta niin laskee myös lämpötila. Lienee aika vaikeata erottaa UVB-säteilyn vaikutusta kylmemmän ilman vaikutuksesta.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...