Margariininvalmistajien sivuilla kuluttajille yritetään antaa sellainen kuva, että margariinien kiinteys saavutettaisiin lisäämällä kasviöljyjen sekaan hieman trooppisia rasvoja, kuten esimerkiksi palmuöljyä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tosiasiassa margariinien kiinteyttämisessä käytetään myös vaihtoesteröintiä. Sillä saattaa olla haittoja, jotka ovat verrattavissa aiemmin käytettyjen osittain kovetettujen kasvirasvojen ja niiden synnyttämien transrasvojen vaikutukseen. Uudessa perusteellisessa katsausartikkelissa todetaankin:
"Rasvan vaihtoesteröinnillä... on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin."Samassa katsauksessa otetaan myös kantaa margariinien vaihtoesteröintiä vastaan. Siinä todetaan, että "kiinteää rasvaa tarvittaessa muuntelemattoman tyydyttyneen rasvan, kuten palmuöljyn, palmuoleiinin tai mahdollisesti jopa myös palmunsiemenöljyn ja kookosöljyn käyttö tuntuisi vaihtoesteröityä rasvaa suotavammalta ajatellen pitkäaikaisia biologisia implikaatioita."
Pyysin muuten kotimaisilta margariinivalmistajilta kommentteja tähän katsausartikkeliin. Kaikkea muuta markkinointimateriaaliaan he lähettivät, mutta vaihtoesteröinnin haitallisuuteen he eivät pyynnöstäni huolimatta vastanneet mitenkään.
Tällä ei ole tarkoitus sanoa, että voi olisi margariineja terveellisempää. Ennemminkin haluan sanoa, että margariineja ei voi mitenkään verrata välttämättömien rasvahappojen lähteenä juokseviin kylmäpuristettuihin kasviöljyihin. Nämä ovat terveydellisiltä vaikutuksiltaan omaa luokkaansa. Mielestäni jokaisen terveydestä kiinnostuneen kannattaisikin opetella eteläeurooppalaisia tapoja käyttää rasvoja. Siellähän leivän kanssa on tarjolla usein neitsytoliiviöljyä ja erilaisia dippikastikkeita ja levitteitä, kuten tomaattisalsaa, guacamolea, munakoisodippiä tai hummusta.
Jos margariineja ei käytetä, on siis tärkeää pitää kuitenkin huolta siitä, että välttämättömiä rasvahappoja (linolihappoa, alfalinoleenihappoa ja DHA:ta) saadaan riittävästi.
Lähteet:
Hayes KC, Pronczuk A. Replacing trans fat: the argument for palm oil with a cautionary note on interesterification. J Am Coll Nutr. 2010 Jun;29(3 Suppl):253S-284S.
Sundram K et al. Stearic acid-rich interesterified fat and trans-rich fat raise the LDL/HDL ratio and plasma glucose relative to palm olein in humans. Nutr Metab (Lond). 2007 Jan 15;4:3.
Ei voi kun taas kiittää Sinua tästä artikkelista ! Taas on hyvä jatkaa terveellistä elämää eteenpäin. KIITOS
VastaaPoistaVihdoin löytyi suomennos tuolle 'interestified' sanalle. Tänks!
VastaaPoistaEikös muuten käsite "välttämätön rasvahappo" ole siinä mielessä vähän hämäävä, että tarve on tosiaan aika pieni. Esim täällä http://www.westonaprice.org/know-your-fats/2021-precious-yet-perilous.html puhutaan jopa alle 0.1 tarpeesta jos muut ruokavalion osa-alueet ovat kunnossa:
"The requirement for essential fatty acids is likely to be well below 0.1 percent of calories on a diet that is devoid of refined sugar and rancid vegetable oils, low in polyunsaturated vegetable oils, adequate in protein and total energy, and rich in vitamin B6, biotin, calcium, magnesium, and fresh, whole foods abundant in natural antioxidants."
Optimimäärä (ja laatujutut) on toki eri asia. Samoilla linjoilla ollaan käsitellyistä rasvoista, mutta IMO olen vieläkin skeptinen esim linolihapon ongelmista jo pienillä saanneilla. Tai siitä, mistä W Lands kirjoittelee ja mistä sinäkin olet mm. Stephanin blogissa väitellyt. No, ehkä joskus vielä selviää ;)
Valtsu,
VastaaPoistaNorjalaisessa kolmen vuoden takaisessa tutkimuksessa runsain margariinin ja voin käyttö yhdistyi lähes kolme kertaa (OR 2.80) suurempaan infarktiriskiin niitä vähiten käyttäneisiin verrattuna. Juoksevia kasviöljyjä eniten käyttäneillä oli sen sijaan pienempi infarktiriski. Kirjoitin tutkimuksesta tässä tammikuisessa blogikirjoituksessani:
http://ruohikolla.blogspot.com/2010/01/sydamelle-terveellisia-ruokia.html
Tuonkaan valossa juoksevia kasviöljyjä ja niiden sisältämää linolihappoa ei pitäisi pelätä.
Kiitos linkistä vanhempaan tekstiisi! Laitoin tämän blogin "lukulistalle" vasta äskettäin, joten olen missannut tuon kirjoituksen.
VastaaPoistaJännä tulos, joskin harmillinen juttu, että transsimargariinit ja voi ovat yhdistetty. Saisinko muuten kysyä kahta seikkaa vaikka saattaisivat hakemalla löytyäkin?
1) Mistä mahtaisi löytää tilastoa siitä, missä suhteessa tuon tutkimuksen aikoihin Norjassa käytettiin esim. margariineja/rasvaseoksia vs. voita
2) Paljonkohan transseja käytettiin tuolloin margariineissa?
Siinähän oli se Pedersen et al 2000 viite, jossa saatiin linoli- ja alfalinoleenihapoillekin aika ruma riskikerroin, joka varmasti selittyy pitkälti niillä transseilla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10951510
Valtu,
VastaaPoistaEn osaa vastata noihin kysymyksiisi. Pohjoismaissa noudatetaan kuitenkin melko yhteneväistä ravitsemuspolitiikkaa, joten voisi olettaa, että margariinien ja oivariini-tyyppisten rasvasekoitusten käyttö oli aika yleistä. Ko. tutkijathan sanovat tutkimuksessa yhdistämisen syyksi sen, että niin monet rasiarasvat olivat rasvasekoituksia.
Katsoin myös tuota Pedersenin tutkimusta ja se todella näyttää osoittavan vanhojen transrasva-margariinien haittoja. Mutta puhutaan siis tästä päivästä ja oma käsitykseni on se, että myöskään vaihtoesteröinnillä valmistetut margariinit eivät ole kovin terveellisiä.
Leo,
VastaaPoistaKiva että pidit kirjoituksesta! :-)
Kiitos, Juhana, hyvästä artikkelista ja hienoa, että otit tärkeän asian esille. Suurin osa ihmisistä tosiaan pitää margariineja terveyden lähteinä. Eikä ihme kun joka ilta tv:ssä sitä Flooraa ja Beceliä hehkutetaan.
VastaaPoistaOn aivan karmeaa katsella mm. päiväkodissa kun pienelle kansalle syötetään näitä prosessoituja seoksia. Ja miksi? Etteivät vaan saisi liikaa kaloreita? Kasvavat taaperot joiden iän ikuinen ongelma on saada ne syömään riittävästi. Jokainen lapsia omaava tietää mitä se tarkoittaa.
Ihmettelen miksi tällainen pienien, viattomien ihmisalkujen kiduttaminen on yleensä laillista ja kukaan ei tähän puutu. Lopputuloksethan nähdään suoraan lasten sairaustilastoissa (niin kehon kuin mielenkin).
FF
FatFat,
VastaaPoistaKiva että pidit.
En usko, että syyttelystä on mitään apua vaan arvelen margariinien puolustajien vilpittömästi ajattelevan niiden olevan terveellisempi vaihtoehto voille.
Nyt on kuitenkin niin, että perusvalinta terveellisyydessä on mukavuusruokien ja oikean ruoan välillä. Mukavuusruokaa ovat valmisruoat, hampurilaiset, jäätelöt, äkkimakeat jogurtit, perunalastut, margariinit, makkarat jne. Oikeaa ruokaa ovat esimerkiksi vihannekset, hedelmät, täysjyvävilja, kylmäpuristetut kasviöljyt, makeuttamattomat normaalirasvaiset jogurtit, pavut ja kala.
Jos elintarviketeollisuus toimisi eettisesti, se keskittyisi prosessoimaan ruokaa siellä missä sitä tarvitaan. Esimerkiksi maitotuotteet ovat terveellisempiä kypsytettyinä juustoina; soija on terveellisempää tofuna, tempenä ja nattona ja viinirypäleet terveellisempiä punaviininä.
Olen miettinyt tätä monesti... Suomessa kun tuntuu olevan käsitys että ainakaan meidän maassa ei margariineihin liity mitään ongelmia...
VastaaPoistaYstäväni tekee itse seosta jossa on laadukkaita öljyjä noin 2/3 ja 1/3 voita. Tämä levite on herkullista ja saa makua valituista öljyistä (yleensä neitsytoliiviöljyä, saksanpähkinäoljyä, rypsiöljyä, avokadoöljyä tai muita sellaisia sopiva yhdistelmä saatavilla olevista.) Olen itsekin tehnyt välillä tällaista levitettä. Se säilyy paremmin kuin esim. hummus, mikä on hyvä, kun käyttäjiä on vähän.
Minua kiinnostaisi tietää, miten sinun näkökulmastasi olisi - onko tällainen seos terveyden kannalta parempi vai pahempi kuin rasiamargariini (meillä lähinnä sininen Keiju)? Maun kannalta se on parempi, mutta epäilen sydäntautiriskisenä tuota voin osuutta?
Marikki,
VastaaPoistaAinakin jos seoksessa käytetty voi olisi sellaista voita, joka on valmistettu laiduntaneiden eläinten maidosta, mitään ongelmaa ei olisi. Laiduntaneiden eläinten maidossa ja lihassa on nimittäin runsaasti konjugoitua linolihappoa (CLA:ta), jonka runsas saanti näyttää painavan vaa'assa enemmän kuin maidon tyydyttyneiden rasvojen haitat. (Ravintolisien CLA:lla ei ole samanlaisia hyötyjä, koska niiden koostumus ei vastaa luonnollista.)
Mutta suomalainen talvivoi tuskin on terveellistä, koska sen CLA-pitoisuus lienee heikko. Talvivoin CLA-pitoisuutta olisi periaattessa mahdollista kohottaa lisäämällä eläinten rehuun rypsiöljyä, mutta luultavasti kovinkaan moni viljelijä ei sellaista tee.
Mielenkiintoinen kirjoitus. En ole saanut koskaan oikein otetta tähän mistä nämä väitteet margariinin epäterveellisyydest kumpuaa. Nyt on sitten ainakin jotain matskua mihin tutustua. Tack.
VastaaPoistaKiitos taas tosi hyödyllisistä artikkeleista (tämä ja noi edelliset D-vitamiinia käsittelevät)!! Hauskaa loppuviikkoa pohjolaan!
VastaaPoistaReijo,
VastaaPoistaKiitos. Margariininteollisuus näyttää tietoisesti haluavan pitää vaihtoesteröintikysymyksen pimennossa, koska ei mainitse sitä esimerksi Margariinitiedotuksen sivuilla. Epäilen syyksi sitä, että hekin tietävät vaihtoesteröinnin olevan margariinien heikoin lenkki.
Italiansalaatti,
VastaaPoistaKiitos. Hauskaa loppuviikkoa myös sinulle, kuten myös kaikille muillekin lukijoilleni! :-)
Hei Juhana ja lukijat,
VastaaPoistatietääkö kukaan saako Suomesta luomuvoita (itse en ole kaupoissa nähnyt) ja onko luomuvoin CLA-pitoisuus mahdollisesti parempi talvellakin? Toisaalta: onko tavallisen voin CLA-pitoisuus kesälläkään häävi: eihän lehmät Suomessa enää välttämättä laidunna ulkona kesälläkään.
Tai saisikohan Lidlistä jotain keskieurooppalaista voita ja olisiko se parempaa...? Itse teen myös Marikin mainitsemaa levitettä, joskin laitan 1/3 vettä (ja 1/3 oliiviöljyä, 1/3 voita, mausteeksi valkosipulia).
Maria
Hei Maria,
VastaaPoistaOhimennen olen nähnyt tutkimustietoja, joiden mukaan luomuvoissa on joskus, mutta ei aina, korkeampia tasoja CLA:ta. Itse suosittelisin CLA:n lähteenä alppijuustoja (esim. Helsingin Stockmannin Herkussa on joitakin). Alppimaidossa on nimittäin havaittu jopa yli kuusinkertaisia määriä CLA:ta tavanomaisiin maitoihin verrattuna(32 mg vs. 5 mg/g). Ei tosin mitään lähiruokaa ja vähän elitististä, mutta silti. Hyviä CLA:n lähteitä ovat myös lampaanjuusto ja lampaanliha.
Täsmennys edelliseen: mainitsemani milligrammalukemat grammassa maitorasvaa.
VastaaPoistaVielä lisäyksenä juustojen CLA:sta: Tähän vuodenaikaan (marraskuussa) pehmeät juustot on ainakin Pohjois- ja Keski-Euroopassa valmistettu maidosta, joka on saatu rehulla syötetyistä eläimistä. Sen vuoksi CLA-pitoisuus ei ole korkea. Sen sijaan kovissa juustoissa voi olla enemmän CLA:ta.
VastaaPoistaJuustokauppiaani suositteli CLA:n lähteenä sveitsiläistä Gruyère-juustoa, koska sen eräänä tunnusmerkkinä on, että se valmistetaan kuulemma yli 700 metrin korkeudessa laiduntavien lehmien maidosta. Erityisesti suosittelisin luomulaatuista sveitsiläistä Gruyèriä (Le Gruyère Switzerland AOC Alpage). ;-)
Vicina, luomukirnuvoita saa ainakin Juustoportin valmistamana.
VastaaPoistaFatFanille ja muillekin muuten tiedoksi, että jos olen joskus jättänyt jonkin kommentin julkaisematta (mitä ei tapahdu usein), se johtuu siitä, että keskusteluohjeita ei ole noudatettu. Julkaisemattomuus johtuu tyypillisesti kommentin epäystävällisestä tyylistä (esim. ilkeys, töykeys tai aiemmin esitetyn mielipiteen jankkaava toisto ilman uutta sisältöä). Koskaan en ole jättänyt kommenttia julkaisematta pelkän omastani eroavan mielipiteen vuoksi.
VastaaPoistaArvostan Neonomidea kommentoijana, koska silloinkin kun hän on eri mieltä, hän esittää asiansa asiallisesti ja usein liittää näkemystensä tueksi jotain uutta tietoa, esim. tutkimusnäyttöä.