18. tammikuuta 2012

Täysjyvän määritelmä tutkimuksissa

En ole yleensä hirveän innostunut määritelmistä tai semanttisista kiistoista, mutta nyt koen sellaisesta kirjoittamisen tarpeelliseksi.

Suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina jonkin verran hämmennystä siitä, mitä englannin kielen sanaparilla "whole grain" oikein tarkoitetaan. Yleensä se on suomennettu täysjyväviljaksi, mutta jotkut ovat väittäneet, että käsitteellä tarkoitettaisiin kokojyvää eli sitä, että jyvä on vielä kokonainen. Täysjyväviljahan tarkoittaa sitä, että jyvä on voitu myös esimerkiksi jauhaa.

Ero voi tuntua hiusten halkomiselta, mutta ei välttämättä sitä ole, koska viljan jyvärakenteen rikkomisella on vaikutusta esimerkiksi siihen, kuinka nopeasti syöty vilja kohottaa verensokeria ja insuliinia. Hidasta verensokeria ja insuliinia kohottavaa vaikutusta voi pitää myönteisenä, ja siksi viljan nauttimista kokojyvänä voi pitää yleisesti vielä parempana kuin sen nauttimista täysjyväviljana. (Poikkeuksena tästä yleisestä säännöstä on kuitenkin pasta, jolla on hidas verensokeria kohottava vaikutus rikotusta jyvärakenteesta huolimatta.)

Silti englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa käsite "whole grain" pitää sisällään myös jauhetun viljan. Se käy hyvin selville esimerkiksi Harvardin tutkimuksesta, jossa "whole grain" määritellään selvästi:

"Whole grains were considered in their intact and pulverized forms, for which, by definition, they must contain the expected proportion of bran, endosperm, and germ for the specific grain types. The following ingredients in the database were designated as whole grains: whole wheat and whole-wheat flour, whole oats and whole-oat flour, whole cornmeal and whole-corn flour, brown rice and brown-rice flour, whole barley, whole rye and rye flour, bulgur, buckwheat, popcorn, amaranth, and psyllium."

Määritelmässä täysjyvävilja siis käsittää niin kokonaiset viljan jyvät kuin myös murskatut ja jauhetut muodot, kun taas suomen kielen "kokojyvä" on suppeampi käsite, joka tarkoittaa vain kokonaisia jyviä. Kun englanninkielisessä kirjallisuudessa tarkoitetaan ehyttä, rikkomatonta jyvärakennetta, käytetään yleensä ilmaisuja "intact grain", "intact whole grain" tai "whole kernel" erotukseksi laajemmasta käsitteestä "whole grain". Jos taas halutaan puhua nimenomaan jauhetusta täysjyväviljasta, käytetään termiä "wholemeal", esim. "wholemeal bread" tai "wholemeal flour".

Kun siis tutkimuksissa on havaittu täysjyväviljan käyttöön liittyviä hyötyjä, niitä on saavutettu yleensä sellaisella täysjyväviljalla, jossa osa nautitusta viljasta on ollut myös esimerkiksi täysjyväjauhoista leivottua. Jos käytetty vilja olisi ollut pelkästään kokojyväviljaa, hyödyt olisivat voineet olla vielä tuntuvampia.


Täysjyvän määrä tuotteissa

Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, täysjyvän käsitteeseen liittyy vielä se, kuinka paljon elintarvikkeessa täytyy olla täysjyvää, jotta se voidaan sellaiseksi laskea. Varsinkin monissa amerikkalaistutkimuksissa täysjyväviljan (whole grain) määritelmä on ollut niin liberaali, että se on käsittänyt kaikki viljatuotteet, joissa on ollut 25 prosenttia tai enemmän täysjyväviljaa. Voikin aiheellisesti kysyä, olisivatko täysjyväviljan hyödyt tulleet tutkimuksissa vielä selvemmin esille, jos täysjyvän kriteeri ei olisi ollut näin löperö vaan tiukempi.


Viitteet:

Jensen MK, et al. Intakes of whole grains, bran, and germ and the risk of coronary heart disease in men. Am J Clin Nutr. 2004 Dec;80(6):1492-9.

Definition of Whole Grains. Whole Grains Council.


Jacobs DR Jr, et al. Whole-grain intake may reduce the risk of ischemic heart disease death in postmenopausal women: the Iowa Women's Health Study. Am J Clin Nutr. 1998 Aug;68(2):248-57.


5 kommenttia:

  1. Mielestäni tutkimuskielenkäytössä on edelleen sekavuutta, vaikka sinun ja Harvardin määritelmät näyttää uskottavilta :-) Olisiko asian selventämiseksi paras puhua Suomessa "ohueksi jauhetusta viljasta" ja "kokonaisia jyviä sisältävistä viljatuotteista", jotta ero tulisi tavallisille ihmisille riittävän selväksi. Liukenematon kuituhan ei sinänsä tunnu olevan "se juttu", jonka takia jollakin tai ei ole matala GI-arvo. Kyse on luultavasti enemmän liukoisesta kuidusta, kuorirakenteiden säilymisestä ehjänä (FODMAP-hiilareista) tai resistentistä tärkkelyksestä. Mutta kuten rukiin kohdalla tiedetään, pelkkä matala GI ei yksin ole ratkaiseva terveysvaikutusten kannalta. Insuliinivasteet, polyfenolit (ferulahappo) jne. on myös tärkeitä.

    VastaaPoista
  2. Tässä muuten tutkimus joka mm. osoittaa kokonaisten jyvien tärkeyden http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1834634/

    VastaaPoista
  3. Löydätkö, Reijo, esimerkin sellaisesta tutkimuksesta, jossa käsitettä "whole grain" olisi kiistatta käytetty eri tavalla kuin olen blogikirjoituksessani kuvannut?

    Mielestäni suomen kielessä on jo hyvät ja selkeät termit täysjyvä ja kokojyvä. Sekaannus ei nähdäkseni koske niinkään niitä, vaan sitä miten jotkut ovat suomentaneet tutkimuksissa käytetyn "whole grain" -termin.

    Kiitos linkistä.

    VastaaPoista
  4. Hyvä ja kiinnostava kirjoitus! Pakko myöntää, että en ole tullut ajatelleeksi että termeillä olisi suurtakaan eroa, vaikka itse opiskelen ravitsemustiedettä. Täällä Englannissa kuitenkin näyttää siltä, että säädökset tuotteiden nimeämisen suhteen eivät ole läheskään yhtä tiukat kuin meillä Suomessa, enkä usko että "whole grain" nimikkeelle on olemassa mitään vastinetta. Kaupan tuotteita kun katsoo, niin kaikki missä tosiaan on vähääkään tummempaa viljaa, kulkevat nimellä "whole grain/ whole meal." Näistäkään asioista on hankalaa puhua monen eri maan kannalta saman aikaisesti, koska maiden väliset erot ovat niin suuret. Täällähän ei esimerkiksi pakkausmerkinnät(ravintosisällöt) ole vielä pakollisia, ja Amerikan tapaan "luomu(organic)" merkintä saattaa löytyä ei-luomuistakin tuotteista. Uskon(haluan uskoa), että Suomessa tilanne on tämän asian osalta luotettavampi. Whole meal -asiaa täytyykin alkaa tutkia ja kiusata opettajia ahdistavilla kysymyksillä ;) Kiitokset tästä!

    VastaaPoista
  5. Maama,

    Kiva että pidit kiinnostavana. Sekin kannattaa pitää mielessä, että arkikielen ja tutkimuskielen käytännöt saattavat poiketa hieman toisistaan, mutta tässä asiassa ei ehkä sittenkään. Luonani vieraili juuri äsken äidinkieleltään englanninkielinen ystäväni, jota opastin hieman suomen kielen nyansseissa, kun hän sitä pyysi. Siinä sivussa kerroin hänelle tästä "whole grain" -asiasta, ja hän vahvisti blogikirjoituksessani kertomani merkityksen.

    Silti uskon, että myös tummaa viljaa voidaan myydä siellä täysjyväviljana, kuten kuvasit. Arvelisin myös pakkausmerkintöjen olevan täällä tiukemmin kontrolloituja kuin siellä Englannissa. Voit kertoa lisähavainnoistasi, jos sellaisia tämän asian tiimoilta tulee. :-)

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...