9. helmikuuta 2008

Hyvän diabeteshoidon opas

Tohtori Matti Tolonen ja lääketieteen lisensiaatti Pentti Raaste ovat laatineet monelta osin hyvän oppaan diabeteksen hoitoon. Opas sisältää myös ruokavaliota, liikuntaa ja ravintolisiä koskevia ohjeita. Voin sanoa, että vaikka kirjoittajat eivät oppaassaan mainitsekaan lähteitä, heidän ruokavalio- ja ravintolisäsuosituksensa ovat perusteltuja — niille löytyy paljon tukea tutkimuksista. Muuten hyvin kirjoitetuista suosituksista on valitettavasti unohtunut painonhallinnan tärkeys. Lisäksi olisi toivonut, että ravintolisät olisi asetettu jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen. Nyt kirjoittajat suosittelevat diabeetikoille peräti viidentoista (15) eri ravintolisän käyttämistä. Se ei liene aivan realistista.

Oppaassa suositeltuja ravintolisiä, joita itse pidän diabeetikoille tärkeinä, ovat benfotiamiini (B1-vitamiinin muoto), D-vitamiini, kalaöljyt ja kromi. Kannattaa huomata, että D-vitamiiniannoksen on oltava riittävän iso, jotta sillä olisi insuliiniherkkyyttä parantavaa vaikutusta. Hyvää lisätietoa benfotiamiinista ja kromista voi lukea tohtori Tolosen sivuilta (klikkaa lihavoituja tekstejä lukeaksesi).


Lisätietoa myös:

Diabetes problems 'vitamin link'. BBC News.

12 kommenttia:

  1. Tuohan käyttää ruokavalio-ohjeiltaan huomattavasti fiksummalta kuin Diabetesliiton vasta uusittu suositus. Tolosen ja Raasteen suosittelema ruokavalio johtaa ihan tutkitusti spontaanisti matalampaan energiansaantiin, joten painonhallintapuolikin on kunnossa. Hurja määrä ravintolisiä paljastaakin sitten toisen kirjoittajista taloudellisen taustan.

    VastaaPoista
  2. Julkaisinkin Tolosen ja Raasteen oppaan juuri sen vuoksi, että se on fiksumpi kuin Diabetesliiton vasta uusittu suositus. En ole kuitenkaan vakuuttunut spontaanisti vähäisemmästä energiansaannista. Kirjoittajien mainitsemien ravintolisien hyödyistä on näyttöä, mutta olisi ollut paikallaan mainita niistä esimerkiksi 3-5 tärkeintä.

    VastaaPoista
  3. En tiennytkään että Tolonen on kansanterveystieteen dosentti.

    Samaa mieltä lisäravinteiden proiorisointitarpeesta, mutta Jarin linjoilla spontaanista energiansaannin vähenemisestä vähätärkkelyksisisellä ruokavaliolla. Se ei ehkä toteudu jokaisen kohdalla, mutta tärkkelyksen ja sokerin ruokahalua lisäävä vaikutus on monilla huomattava.

    Mutta olisi painonhallinnan toki siltikin voinut mainita.

    Kokonaisuudessaan ehdottoman hyvä läpyskä diabetesliiton ohjeisiin verrattuna.

    VastaaPoista
  4. Lueskelin Harvardin uutta tutkimusta hiilihdyraattien saannin ja diabeteksen yhteydestä, ja siinä tutkitulla erittäin laajalla joukolla hiilihydraattien määrä ei korreloinut energiansaantiin. Sen perusteella Juhana olet siis ehkä kuitenkin oikeassa tuossa painonhallinnan puuttumisessa.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset positiivisesta arviosta ja asiallisesta kritiikistä!
    Tärkkelysköyhä ruokavaliomme ei ole sama kuin Atkinsin dieetti. Olemme samalla vähärasvaisen ravinnon kannalla ja suosittelemme eläin-ja trans rasvojen rajoittamista. Tarkoituksena korostaa Omega 3 rasvojen tärkeyttä.
    Tärkkelyksen poistaminen, ja rasvan kulutuksen vähentäminen vaikuttaa automaattisesti painoa alentavasti.(Lienee hyvä selventää nätä asioita oppaan seuraavassa painoksessa)
    Ehkä myös voimme yrittää ravintolisiä jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen vaikka mitääan vertailevia tutkimuksia ei ole olemassa...kuitenkin jotain käyttökokemuksia.
    Potilaani, jotka noudattavat tämän tyyppisiä ohjeita (myös itse)ovat saaneet ilahduttavan hyviä tuloksia.

    VastaaPoista
  6. Kiitos ystävällisestä kommentista, Pentti Raaste. Ymmärsin toki heti, että suosituksessanne ei ole kysymys Atkinsin dieetin tyyppisestä ruokavaliosta. Ajattelinkin, että on varmasti olemassa jonkinlaista kliinistä kokemusta, jonka nojalla ravintolisiä voi yrittää asettaa tärkeysjärjestykseen. On myös hyvä kuulla, että teillä on hoitotyössänne myönteisiä kokemuksia suosittelemienne ohjeiden noudattamisesta — siihen on helppo uskoa.

    VastaaPoista
  7. Minäkin kiitän myönteisestä palautteesta, jonka näin sattumalta vasta nyt. Opas on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä on painettu ja jaettu maksutta terveyskauppojen kautta noin 80.000 kpl. Lisäksi kaksi terveyslehteä on latonut ja otsikoinut sen sivuilleen yhteensä noin 120.000 kappaleen painoksina. Netistä opas on ladattu noin 90.000 kertaa (suomeksi). Näin voidaan arvioida varovaisesti, että ainakin puoli miljoonaa suomalaista on jo lukenut oppaan.

    Se on ilmestynyt myös ruotsiksi, englanniksi ja espanjaksi. Sainkin vastikään erittäin hyvää palautetta Kanarian saarten diabetesyhdistyksen tiedottajalta, joka kiitteli tekstin selkeyttä ja ohjeiden yksityiskohtaisuutta.

    Opas on yleisessä käytössä mm. Aurinkorannkion suomalaisten ja brittien diabetesyhdistyksessä. Kummassakin yhdistyksessä mitataan HBA1C-lukemia (ns. pitkä sokeri) eli sokerihemoblobiinia, ja lukemat ovat parantuneet merkittävästi viimeiden vuoden aikana. Yli 8 % lukemia ei tavata enää juuri lainkaan. Tämä merkiksee sitä, että jäsenet ovat oppineet itse elintapojaan parantamalla saamaan sokeritasapainon kuntoon. Ennen monet luottivat pääasiassa lääkitykseen.

    Mitä ravintolisien tärkeysjärjestykseen tulee, asia on monimutkainen, sillä jokainen diabeetikko on yksilö, eikä kaikilla ole välttämättä yhtä suuria puutoksia kaikista ravintoaineista. Yhdellä saattaa olla puutetta D-vitamiinista, toisella sinkistä, kolmannella B1-vitamiinista, neljännellä omega-3:sta jne, sen mukaan kuinka kukin syö tai ottaa/saa aurinkoa iholleen. Joillakin voi olla puutetta useasta eri aineesta yhtäaikaa.

    Mahdollisten puutostilojen selvittämisessä tarvittaisiin suojaravinteiden veritutkimuksia, mutta niitähän ei julkinen terveydenhuoltomme mielellään tee ja yksityispuolella analyysit ovat kalliita. Milassa ns. täysi tutkimuspaketti maksaa yli 800 euroa. Ja sitten tulevat mahdolliset ravintolisät vielä päälle. Pelkkä D-vitamiinin tutkimus maksaa yli 40 euroa. Analyysin hinnalla saa ravintolisiä pitkäksi aikaa.

    Minusta on vain hyvä jos oppaamme herättää rakentavaa keskustelua.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommentista, Matti. On hyvä kuulla, että asiantunteva oppaanne on noinkin laajassa käytössä.

    Mitä tulee potilaiden välisiin yksilöllisiin eroihin, niin asia toki tuli minunkin mieleeni. Nyt kyse on kuitenkin painetusta oppaasta, jossa lääkäri ei ole tekemässä yksilöllistä arviota ravintolisien tarpeesta vaan harkinta jää oppaan maallikkolukijalle. Hänelle on todennäköisesti hieman hämmentävää, että hänelle tarjotaan 15 eri ravintolisää ilman, että niitä on asetettu tärkeysjärjestykseen.

    VastaaPoista
  9. Oppaan takakannessa on lääkäri Pentti Raasteen puhelinnumero, johon diabeetikko voi soittaa ja saada asiantuntevaa yksilöllistä opastusta.
    Tri Raaste on laatinut varsin yksityiskohtaisia käytännön ohjeita myös tyypin 1 diabeetikoille
    http://tinyurl.com/6tdsf5

    VastaaPoista
  10. Hyvä ja selkeä opus, suosittelen. Jäi epäselväksi, että kuinka suuri D-vitamiiniannos pitäisi olla insuliininherkkyyden parantamiseksi.

    Juha Eriksson

    VastaaPoista
  11. Juha,

    Muistaakseni on niin (nyt en ole asiaa tarkistanut), että kun D-vitamiinin vajaus (esim. 40 nmol/l) kohotetaan optimitasolle (vähintään 80 nmol/l), insuliiniherkkyys paranee ratkaisevasti. Aikuisilla 80 nmol/l tason saavuttamiseksi riittää yleensä 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...