Ravintoasiantuntija Juhana Harju kirjoittaa tähän blogiin ravinnosta, ravintolisistä ja terveydestä
— Sinulle, joka haluat pitää parempaa huolta terveydestäsi.
2. maaliskuuta 2008
Tietoisen ruokailun taito
Orkideoita Lotus-kahvilan pöydällä Ubudissa, Balilla.
Olin lomalla Balilla. Oli antoisaa tutustua herkullisiin indonesialaisiin ruokiin, mutta oli myös mielenkiintoista havainnoida ruokailuympäristöjä. Vaikka maa on Suomea köyhempi, kahvilat ravintolat saattoivat olla lummelammikoiden tai suihkulähteiden ympäröimiä — niihin oli varaa, koska balilaiset pitävät harmonista ympäristöä tärkeänä. Pöydille oli usein asetettu tuoreita kukkia, kuten orkideoita. Aistimani ympäristön kauneus
Sekä eläimet että ihmiset syövät. Erona on kuitenkin se, että ihminen voi halutessaan luoda ruokailusta esteettisen kokemuksen pelkän mättämisen sijaan. Kaunis kattaus, aistikas ruokailuympäristö halu syödä hyvässä seurassa kertovat siitä, että ymmärrämme intuitiivisesti hienovaraisia tarpeitamme. Tällaisessa ympäristössä syötyämme tunnemme itsemme hyvin tyytyväisiksi, vaikka annos ei olisikaan ollut iso.
Tietoinen syöminen
Asiaa sivuten viimeinen aistikkuus kirvoittikin pohtimaan syömistä ruokailua kokemukselliselta kulttuuriselta kannalta.Harvardin yliopiston uutiskirje (jonka lähestymistapa kuulostaa sivumennen sanoen hyvin buddhalaiselta) kirjoittaa tietoisen syömisen merkityksestä. Jos syömme samalla kun teemme muita asioita, kuten esimerkiksi tehdessämme töitä kun syömme lounasta tai katsoessamme TV:tä kun syömme päivällistä, se johtaa helposti siihen, että syömme liikaa. Pikaruokakulttuuri on johtanut ruoan ahtamiseen
Harvardin uutiskirje kertoo myös siitä, että tiedostamattoman syömisen haittoja on alettu tutkiakin. Mielellä keholla on yhteys. On havaittu, että kun mieli ei ole läsnä syömisessä, ruoansulatus toimii sen seurauksena 30–40 prosenttia heikommin. Se voi edelleen aiheuttaa ruoansulatusongelmia, esimerkiksi ilmavaivoja, turvotusta suolen toiminnan epäsäännöllisyyttä.
Ilmavaivoja merkittävämpi ongelma on kuitenkin se, että tiedostamaton syöminen voi osaltaan johtaa ylensyömiseen lihomiseen, sillä mielellä on tärkeä rooli nälän kylläisyyden kontrolloinnissa. Jo terveyssyistä on siis tärkeää syödä tietoisesti.
Lisäksi ruoan värit, tuoksut maut ovat jo nautinto sinänsä. Jos emme kiinnitä niihin huomiota, niin silloinhan menetämme suuren osa koko syömisen ilosta! Eikä määrä korvaa laatua. vaikka emme olisikaan ihanassa lomaympäristössä, voimme myös suomalaisissa ympyröissä panostaa enemmän ympäristömme aistikkuuteen kauneuteen. Aina ei ole kysymys edes rahasta vaan ennen kaikkea asenteesta, jolla teemme asioita.
ahmimiseen. Aamiainen saatetaan vain kahmia mukaan syödä lennossa, emmekä välttämättä kiinnitä paljonkaan huomiota syömäämme lounaaseen, jos se täytyy syödä työasioista keskustellen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Läsnäolemisen kyvyn herääminen itsessä läpäisee kaikki olemisen kirjot - myös ruoanlaiton ja ruokailun. Vaikka emme elä syödäksemme, on kuitenkin järkevällä gastronomialla iso rooli hyvässä elämässä.
VastaaPoista-gs
Gnothi Seauton kirjoitti:
VastaaPoista"Läsnäolemisen kyvyn herääminen itsessä läpäisee kaikki olemisen kirjot — myös ruoanlaiton ja ruokailun."
Hyvin sanottu, GS! Niinhän se on.
Tämmöinen vallankumous tarvitaan.
VastaaPoista"Mielellä ja keholla on yhteys." Valitettavasti näitä kahta pidetään monesti edelleen toisistaan erillisinä asioina, vaikka mielen toiminnotkin tapahtuvat aivoissa.
VastaaPoistaElvi kirjoitti:
VastaaPoista"'Mielellä ja keholla on yhteys.' Valitettavasti näitä kahta pidetään monesti edelleen toisistaan erillisinä asioina, vaikka mielen toiminnotkin tapahtuvat aivoissa.
Ja taidan itsekin pitää. Näkemykseni mukaan mieltä ei voi redusoida aivotoimintaan. Pikemminkin mieli käyttää aivoja, kuten Nobelin palkinnon saanut edesmennyt neurofysiologi Sir John C. Eccles on todennut.
Joskus olen mielen ja aivojen suhdetta tullut pohdiskelleeksi siihen tapaan, että materialistinen (ja siis reduktionistinen) aivotutkimus pystyy (paradigmaattisten) lähtökohtiensa myötä näkemään "vain" immateriaalisen mielen sähkökemialliset jalanjäljet aivomateriassa ja erehtyy samaistamaan jäljen ja jäljenjättäjän.
VastaaPoista-gs
Jälleen hyvin muotoiltu sinulta, GS. :-)
VastaaPoista