23. helmikuuta 2010

Ravinnon rasvat ja dementiariski

Hiljattain julkaistiin uusi aiempien tutkimusten yhteenveto, jonka mukaan tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydesssä sydäntauteihin. Innokkaimmat kommentoijat ovat tehneet tutkimuksen luettuaan todella pitkän loikan ja alkaneet väittää, että tyydyttyneet rasvat olisivat peräti sydämelle terveellisiä. Näinhän ei ole, vaan tutkimuksessa tultiin siihen loppupäätelmään, että ne ovat sydäntautien kehittymisen suhteen neutraaleja.

Itse noudatan tiettyä varovaisuutta tyydyttyneiden rasvojen lisäämisessä ruokavalioon. Vaikka maitotuotteita voidaankin kohtuullisesti syötyinä käyttää normaalirasvaisina, en esimerkiksi lähtisi käyttämään voita. Eräs merkittävä syy kielteiseen kantaani on se, että tyydyttyneiden rasvojen runsas käyttö on yhteydessä kognitiivisen tason laskuun ja dementiariskiin. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Ainakin minä toivoisin, että muistan asioita vielä seitsemänkymppisenäkin ja että minulla leikkaisi vielä silloinkin kohtuullisen nopeasti. Eliniän yleisen kasvun myötä kognitiivisen tason säilyttämisestä on mielestäni tullut yhä tärkeämpi asia meille kaikille.

Rasvojen yhteys kognitiivisen tasoon sekä dementian ja Alzheimerin taudin riskiin on tullut esille monissa tutkimuksissa.

Esimerkiksi pari vuotta sitten julkaistussa suomalaistutkimuksessa monityydyttymättömien rasvojen runsaahko saanti keski-iässä suojeli Alzheimerin taudilta. Sen sijaan tyydyttyneiden rasvojen saanti oli yhteydessä yli kaksi kertaa suurempaan Alzheimerin taudin riskiin. Näin oli erityisesti siihen geneettisesti taipuvaisilla ihmisillä. Kalansyönnillä havaittiin puolestaan olevan Alzheimerin taudilta suojaavaa vaikutusta.

Myös eräässä amerikkalaistutkimuksessa, jossa seurattiin 65-vuotiaita ihmisiä keskimäärin noin neljän vuoden ajan, runsas tyydyttymättömien rasvojen saanti oli yhteydessä pienempään Alzheimerin taudin riskiin, kun taas tyydyttyneet ja transrasvat olivat yhteydessä suurempaan riskiin. Kuten mainitsemassani suomalaistutkimuksessa, eniten tyydyttyneitä rasvoja syöneillä oli yli kaksinkertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Eräässä italialaistutkimuksessa puolestaan runsaammalla yksittäis- ja monityydyttymättömien rasvojen saannilla, runsaalla antioksidanttien määrällä ja samanaikaisesti hyvin vähäisellä tyydyttymättömien rasvojen saannilla havaittiin synerginen yhteisvaikutus, joka oli kognitiivista suorituskykyä parantava.

Myös rasvaisen kalan syönnin suojaava vaikutus on tullut esille monissa tutkimuksissa. Esimerkiksi eräässä amerikkalaistutkimuksessa rasvaisen kalan syöminen useammin kuin kaksi kertaa viikossa oli yhteydessä 40 prosenttia vähäisempään Alzheimerin taudin riskiin verrattuna niihin, jotka olivat syöneet rasvaista kalaa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Jos haluat säilyttää kognitiivisen suorituskykysi myös iäkkäänä, kannattaa siis asettaa raja tyydyttyneiden rasvojen syönnille. Samoin on järkevää pitää huolta tyydyttymättömien rasvojen saannista sopivassa suhteessa. Rypsiöljy, neitsytoliiviöljy, pellavansiemenöljy, pähkinät, avokado ja rasvainen kala ovat hyviä aivoille terveellisten rasvahappojen lähteitä.

Lähteitä:

Eskelinen MH et al. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study.

Morris MC et al. Dietary fats and the risk of incident Alzheimer disease.

Solfrizzi V et al. Dietary fatty acids intake: possible role in cognitive decline and dementia.

Huang TL et al. Benefits of fatty fish on dementia risk are stronger for those without APOE epsilon4.

van Gelder BM et al. Fish consumption, n-3 fatty acids, and subsequent 5-y cognitive decline in elderly men: the Zutphen Elderly Study.

37 kommenttia:

  1. Lisää näyttöä katsauksen muodossa:

    Dietary fatty acids and predementia syndromes
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19705039

    VastaaPoista
  2. Olen nähnyt ko. tutkimuksen aiemmin. On erotettava Alzhemerin taudin ehkäisy ja hoito.

    VastaaPoista
  3. Käsittääkseni tuossakin puhutaan ehkäisystä, mikäli siis haluat pitää tilastollista riskiä syy-yhteytenä. "Therefore, at present, no definitive dietary recommendations on fish and unsaturated fatty acids consumption, or lower intake of saturated fat, in relation to the risk for dementia and cognitive decline are possible."

    VastaaPoista
  4. Tuo onkin harvoja papereita, jotka tuohon tulokseen, että ei ole syytä ravintosuosituksiin, päätyy.

    Yhteys tyydyttyneisiin löytyy monesta, myös mm. Kiinasta. Kiinnostavasti Pasinetti löytää yhteyden myös nopeasti sokeristuviin hiilihydraatteihin.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18466323?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=8

    Metabolinen oireyhtymä ja heikko insuliinherkkyys nähdään voimakkaana tekijänä myöskin.

    Omituinen yksityiskohta Morrisin tutukimuksessa kuitenkin oli, että kokonaisrasvalle tai ELÄINrasvalle ei yhteyttä saatu. Miten se pitäisi tulkita? Kovetettujen tai trooppisten kasvirasvojen vaikutukseksi? Vai nollaako sianrasvan runsas kertatyydyttymätön tuloksen?

    Voimakas yhteys metaboliseen oireyhtymään ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöön minusta viittaa siihen, että rasvan laadun ja määrän ohella kannattaa miettiä myös hiilihydraattikuorman pienentämistä.

    VastaaPoista
  5. Puolalaisessa tutkimuksessa oli selvitetty ihan maitorasvan yhteys:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19440521?itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum&ordinalpos=1

    VastaaPoista
  6. Mikähän oli tuon ruotsalaistutkimuksen sisältö, jonka perusteella Raahen kunnanhallituksen pj. (lääkäri) päätyi suosittamaan voita margariinin tilalle kouluissa ja muissa laitoksissa. Voin käyttö nostaa veren rasva-arvoja vähemmän kuin oliivi-, rypsi- ja pellavaöljy.
    Tutkimus on julkaistu Lundin yliopistossa 7.2.
    Uutisoitu juttu 24.2. Aamulehdessä.

    VastaaPoista
  7. http://www.mdpi.com/1660-4601/6/10/2626/pdf

    VastaaPoista
  8. Niin ja verisuonissa olevat ns. plakit ovat suurimmaksi osaksi nimenomaan muodostuneet monityydyttämättömistä rasvahapoista eli esim. rypsiöljystä joka on hapettunut eli härskiintynyt ! Samoin kuin käy kalarasvan DHA:lle , joka hapettuu erittäin herkästi, ellei veressä ole seleeniä ja E-vitamiinia.

    VastaaPoista
  9. Rajasin blogikirjoitukseni tällä kertaa tietoisesti rasvojen yhteyteen kognitiiviseen tasoon sekä dementian ja Alzheimerin taudin riskiin. Olen jo aiemmissa blogipäivityksissä kertonut monista muista ruokavalion aspekteista, jotka liittyvät näihin vaivoihin ja sairauksiin.

    VastaaPoista
  10. Entäpä kookosöljy, josta 60-prosenttisesti muodostuvilla keskipitkillä triglyserideillä (MCT-öljy) lääkejätti Eli Lilly toivoo voivansa hoitaa Alzheimeria ?

    http://www.tampabay.com/news/aging/article879333.ece


    Vauvan aivot käyvät viikkokaudet 25-prosenttisesti ketoneilla synnytyksen jälkeen.

    MCT-öljy lisää ketonien määrää veressä jopa runsashiilihydraattisella ruokavaliolla, eikä sitä tarvitse syödä paljoa aivosairauksissa mm. ketonitutkija Theodore VanItallien mukaan. Jos siis jostain syystä vielä pelkää kookosöljyä.

    Muitakin tutkimuksia löytyy, joiden perusteella en ainakaan itse niputtaisi kasvisafaa ja eläinsafaa samaan mötikkään - tässäkään tapauksessa. Kasvisafan yöminen runsaan kalaöljyn ja siten EPA/DHA:n kanssa voi olla hyvinkin hyödyllistä.

    Tuo eläinsafan rooli näkyy käsittääkseni usein EPA/DHA:n puutteessa ja runsaiden prosessoitujen hiilihydraattien ohessa, eli epäluonnollisessa ravintomiljöössä. Ainakin ketogeenisella dieetillä minun on vähän hankalaa nähdä, millä mekanismilla safat olisivat itsessään haitallisia kognitiolle.

    - Neonomide

    VastaaPoista
  11. Neonomide,

    Vuosi sitten julkistettiin tutkimustuloksia, jotka selittävät mekanismia, jolla runsas tyydyttyneiden rasvojen saanti ravinnosta voi lisätä Alzheimerin taudin riskiä. Tutkimuksen mukaan tyydyttyneet rasvat heikentävät veriaivoesteen pintaa, mikä mahdollistaa amyloidiproteiinin pääsyn aivoihin. Tulokset julkaistaan ensi kuussa British Journal of Nutritionin painetussa versiossa.

    http://www.sciencealert.com.au/news/20090609-19696.html

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19860996

    Voiko kookosrasva olla poikkeus eläinperäisestä tyydyttyneestä rasvasta, on mielenkiintoinen kysymys. Se on täysin mahdollista. Mielenkiintoista olisi myös nähdä tietoja dementian ja Alzheimerin taudin esiintyvyydestä runsaasti kookosrasvaa käyttävissä väestöissä.

    Jos sinulla on tutkimustietoa, joka osoittaa, että eläinperäiset tyydyttyneet rasvat eivät yhteydessä kognitiivisen tason laskuun saataessa runsaasti kalan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, katson näyttöä mielelläni.

    Yleisesti ottaen en pidä ketogeenisia vähähiilihydraattisia ruokavalioita ihanteellisina aivotoiminnalle. Onhan ne useissa tutkimuksissa yhdistetty mielialaongelmiin ja masennukseen. Muistelen nähneeni myös reaktioaikojen pitenevän ketogeenisella ruokavaliolla (= leikkaa hitaammin).

    VastaaPoista
  12. Ei kun päin vastoin, ketogeeninen nimenomaan nopeutti reaktioaikaa. Sen sijaan mieliala parani vähärasvaisilla, kun taas ketogeenisella mieliala pysyi ennallaan (normaalina).

    VastaaPoista
  13. Mikäli puhumme samasta tutkimuksesta eli tästä:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18804129

    En ole nähnyt kokotekstiä, mutta kommentoijien mukaan kysymys oli nollahiilihydraateista, ja jo 8 g/vrk poisti eron. Tyypillisestihän ketoilijat syövät hiilaria päivässä noin 20-80 g.

    VastaaPoista
  14. Mirka,

    Vähähiilihydraattisen ruokavalion yhteydestä koginitioon on ainakin kaksi tutkimusta. Ainakin tässä tutkimuksessa vähähiilihydraattinen oli vähärasvaista huonompi reaktioajoissa.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17823420

    Tässä tutkimuksessa puolestaan vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutus mielialaan oli heikompi kuin vähärasvaisen.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19901139

    Itse en kuitenkaan suosittele kumpaakaan ajatellen kognitiivisen tason säilyttämistä tai dementian ja Alzheimerin taudin ehkäisyä, vaan Välimeren ruokavaliota. Sen on osoitettu olevan yhteydessä vähäisempään lievän kognitiivisen tason laskun riskiin sekä pienempään Alzheimerin taudin riskiin.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19204158

    Dementian ehkäisyssä hyötyä ei tosin ole havaittu kaikissa tutkimuksissa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19671905), mutta tämänkin tutkimuksen tulokset herättivät paljon keskustelua.

    VastaaPoista
  15. Linkittämäni mukaan lukien, yhdessä siis reaktioaika ketogeenisella nopeutui (mikä olisi evoluutiota ajatellen järkevää: nälkäisenä on tärkeä metsästää), toinen löysi hidastumista ja kolmas ei mitään eroa.

    Aika nollalta tuo minun silmääni näyttää, varsinkaan kun nollahiilareilla ei kukaan ole muuten kuin nälänhädässä.

    Mutta omegakuutosen ja kertatyydyttymättömän ehkäisevä vaikutus näyttää mm. Morrisin tutkimuksessa vahvalta. Eläinrasvan puuttuva yhteys näyttää minusta todennäköisesti johtuvan broilerin omegakuutosesta ja silavan kertatyydyttymättömästä, jotka nollaisivat tuloksen.

    VastaaPoista
  16. Mirka kirjoitti: "Mutta omegakuutosen ja kertatyydyttymättömän [rasvan] ehkäisevä vaikutus näyttää mm. Morrisin tutkimuksessa vahvalta. Eläinrasvan puuttuva yhteys näyttää minusta todennäköisesti johtuvan broilerin omegakuutosesta ja silavan kertatyydyttymättömästä, jotka nollaisivat tuloksen."

    Näin on. Kuitenkin samassa tutkimuksessa kasvirasvaa eniten käyttäneeseen viidennekseen kuuluminen yhdistyi täydellisimmin vakioidussa monimuuttujamallissa 80 prosenttia pienempään Alzheimerin taudin riskiin. Se puoltaa eläinrasvan laajaa korvaamista juoksevilla kasviöljyillä, jos halutaan ehkäistä Alzheimerin tautia.

    Aiemmassa viestissäsi viittasit myös Pasinettin tutkimukseen ja sanoit, että yhteys metaboliseen oireyhtymään ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöön olisi voimakas. En sinänsä kiellä asiaa, mutta en nähnyt Pasinettin mainitsevan mitään riskisuhteita.

    VastaaPoista
  17. Jännä tutkimus käveli vastaan. Tämä viittaisi siihen, että jo puhjenneessa alzheimerissa kognitiivista heikkenmistä voitaisiin vähentää ketoaineella. Ketodieettiä pidettiin epärealistisena alzheimerpotilaan noudatettavaksi. Pätkäpaastoilusta on saatu saman suuntaista tulosta, siinäkin ilmeisesti vaikuttamassa juuri ketoaineet.

    http://www.nutritionandmetabolism.com/content/6/1/31

    VastaaPoista
  18. Tästä en ole nähnyt keskustelua vielä missään, kuuluu tähän aihepiiriin mielestäni olennaisesti: Millainen dementia/alzheimerpommi meitä tulevaisuudessa odottaa, jos Allin popsiminen kovastikin yleistyy? Siinä menee ne vähätkin hyvät rasvat...ja D-vitamiini!

    Minulla ei ole aikaa lukea tutkimuksia ainakaan tällä hetkellä, joten heitänkin kysymyksen/ajatuksen teille: Alzheimerin riskitekijöistä pitäisin huomattavasti tärkeämpänä n3-n6-epäsuhtaa kuin maitorasvojen saantia. Vai olenko ihan hakoteillä? Tällaista ainakin Heinosen Paula jutteli luennollaan.

    VastaaPoista
  19. Hei Elina,

    Kaikenlaista voi jutella. :-)

    Vaikuttaa siltä, että et lukenut huolellisestiblogikirjoitustani, jossa referoin tutkimuksia. Kuten jo totesin, myös omega-6-rasvat ovat yhteydessä pienempään Alzheimerin taudin riskiin, kuten myös yksittäistyydyttymättömät rasvat. Mutta tottakai on totta, että omega-3-rasvoja, ja etenkin kalan pitkäketjuisia rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta, on paikallaan saada. Haitallisimpia vaikuttavat olevan transrasvat, sen jälkeen eläinperäiset tyydyttyneet rasvat. Kookosrasva voi olla poikkeus.

    Ko. lääkevalmisteen mahdollisesta vaikutuksesta Alzheimerin taudin riskiin en osaa sanoa. Kannattaa huomata, että ylipainokin on jonkinlainen Alzheimerin taudin riskitekijä, joten laihduttaminen periaatteessa kannattaa tämänkin taudin ehkäisemiseksi.

    VastaaPoista
  20. Tohtori Matti Tolonen pyysi minua postittamaan hänen puolestaan tämän kommentin tähän keskusteluun.

    Matti Tolonen:

    "Kalaöljyn EPA-rasvahappo (etyyliesterinä) voi parantaa oppimiskykyä ja muistia sekä ehkäistä Alzheimerin tautia, osoittaa uusi kanadalais-thaimaalainen neurotieteilijöiden rottatutkimus. Muistin heikkeneminen johtuu aivoissa myllertävästä matala-asteisesta kroonisesta tulehduksesta ja stressihormonien liiallisesta erityksestä, joita E-EPA vaimentaa, sanovat tutkijat. Tämä raportti vahvistaa useiden aikaisempien, toisistaan riippumattomien neurotieteilijöiden havaintoja E-EPAn aivoja suojaavasta vaikutuksesta.
    http://tinyurl.com/ydn9huk%20
    Animaatio kertoo havainnollisesti kuinka E-EPA vaikuttaa hermostossa
    http://www.amarincorp.com/_fileupload/Flash/Amarin_long%281%29.swf "

    VastaaPoista
  21. Hei Matti,

    Kiitos kommentista. En kiistä eläinkokeen tuloksia, mutta näkemieni tutkimusten ja katsausten mukaan nimenomaan kalaöljyn toisella omega-3-rasvahapolla, DHA:lla, on kognitiivista tasoa säilyttävää ja Alzheimerin taudilta suojaavaa vaikutusta.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19523795

    VastaaPoista
  22. Täällä on aika paljon korjattavia käsityksiä. Ketoosia käytetään mm. masennuksen ja muiden mielisairauksien hoitoon eli se ei aiheuta masennusta vaan auttaa sitä hallitsemaan. Hiilihydraatit aiheuttavat mielialavaihteluja.

    Omega-6:sta ei tosiaan tarvita lisää. Se on helposti hapettuva rasva jota muutenkin saamme tarpeeksi.

    Juhanan tutkimusviitteissä on paljon tutkimuksia joita on tehty muutaman vuoden. Tällaisessa aiheessa se ei ole lähelläkään riittävä.

    Ns kasviperäisellä tyydyttyneellä ja eläinperäisellä ei ole mitään eroa. Ne ovat samaa ainetta elimistölle.

    Maitorasvan osalta on paljon näyttöä jossa se todetaan sv-tauteja ehkäiseväksi ja elinikää pidentäväksi.

    Tuntuu, että tässä ollaan nyt etsimässä uutta syntiä tyydyttyneelle rasvalle. Vastahan sitä syyllistettiin 40 vuotta ihan turhaan

    VastaaPoista
  23. Kaikenlaisia mielipiteitä mahtuu maailmaan. :-)

    VastaaPoista
  24. Näin on. Ohessa "mielipiteiden" tueksi esimerkkejä tutkimuksista mm. omega-6 rasvojen "hyödyistä" (mm. syöpää, diabetesta)


    Role of fatty acids in malignancy and visual impairment: Epidemiological evidence and experimental studies (2/2009)
    …studies suggest that n-6 PUFAs (linoleic acid and arachidonic acid) may have a tumor promoting effect, while n-3 PUFAs (eicosapentaenoic acid, docosahexaenoic acid and α-linolenic acid) and conjugated fatty acids (CFAs; a mixture of positional and geometric isomers of PUFAs with conjugated double bonds) exert an inhibitory effect on tumor growth. SFAs such as palmitic acid and stearic acid show little or no tumor promoting effect, and the action of oleic acid, a MUFA, is inconclusive
    A. Tsubura1, T. Yuri1, K. Yoshizawa1, N. Uehara1 and H. Takada2

    Large studies from the USA, France and Sweden indicate a compelling link between high intakes of omega-6 fat and the development of breast cancer [Tribole.] For example, in a case-control study on nearly 1700 women, researchers demonstrated that women with a genotype influencing the LOX enzyme, had a two-fold increase in breast cancer risk if they ate high levels of the omega-6 fat, linoleic acid, and amount of 17.4g/day [Wang]. Yet, this genotype had no influence on breast cancer risk, if these women ate a lower linoleic acid diet.

    Lancet. 1994 Oct 29;344(8931):1195-6.
    Dietary polyunsaturated fatty acids and composition of human aortic plaques.

    Inflammatory bowel disease: Linoleic acid, a dietary n-6 polyunsaturated fatty acid, and the aetiology of ulcerative colitis: a nested case–control study within a European prospective cohort study
    Conclusions: The data support a role for dietary linoleic acid in the aetiology of ulcerative colitis. An estimated 30% of cases could be attributed to having dietary intakes higher than the lowest quartile of linoleic acid intake

    Leptin Receptor Polymorphisms Interact with Polyunsaturated Fatty Acids to Augment Risk of Insulin Resistance and Metabolic Syndrome in Adults1–3, (2009)
    Catherine M. Phillips4, Louisa Goumidi5, Sandrine Bertrais6, Martyn R. Field7, Jose M. Ordovas8, L. Adrienne Cupples9, Catherine Defoort5, Julie A. Lovegrove10, Christian A. Drevon11, Ellen E. Blaak12, Michael J. Gibney13, Beata Kiec-Wilk14, Britta Karlstrom15, Jose Lopez-Miranda16, Ross McManus17, Serge Hercberg6, Denis Lairon5, Richard Planells5 and Helen M. Roche4,*

    Dietary unsaturated fatty acids in type 2 diabetes: higher levels of postprandial lipoprotein on a linoleic acid-rich sunflower oil diet compared with an oleic acid-rich olive oil diet.
    CONCLUSIONS: This study suggests that, in type 2 diabetes, an oleic acid-rich Mediterranean-type diet versus a linoleic acid-enriched diet may reduce the risk of atherosclerosis by decreasing the number of chylomicron remnant particles.

    http://omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com/2009/01/30/the-american-heart-associations-agendait-sure-aint-science-or-public-health.aspx
    Omega-6 fat intake has sky-rocketed in the last century, so it would seem that we should see a dramatic lowering of heart disease in the USA, yes? No. The incidence of cardiovascular disease has increased in parallel with the increase in linoleic acid intakes in many countries [Ghosh]. Linoleic acid is the most commonly eaten omega-6 fatty acid. Notably, people who have died from heart disease have higher blood levels of the omega-6 fat, arachidonic acid, as shown below [Okuyama].

    Relationship between n-3 and n-6 plasma fatty acid levels and insulin resistance in coronary patients with and without metabolic syndrome.
    CONCLUSIONS: Relationships between polyunsaturated FA type and IR vary according to the presence or absence of MS. N-3 FAs including EPA and DHA are associated with lower HOMA-IR, while the opposite is true for n-6 FAs. Prospective studies are required to address the potential effects of intermediate dose EPA and DHA on glucose handling in MS patients

    VastaaPoista
  25. Toivoisin, että pysyisit aiheessa. Olen täysin tietoinen, että omega-6-rasvojen erittäin runsaaseen saantiin liittyy myös riskejä — varsinkin silloin, jos omega-3-rasvahappoja saadaan liian vähän. Tässä blogikirjoituksessani halusin kuitenkin keskittyä dementian ja Alzheimerin taudin riskiin. Samalla toivoisin, että kirjoittaisit omasanaisesti etkä vain kopioisi abstrakteja tai muita tekstejä.

    VastaaPoista
  26. Muutama kommentti vielä laittamiisi tutkimuksiin. Olen tässä 5 vuoden ajan käynyt satoja tutkimuksia läpi ja voin sanoa, että tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta sekä tulosten viestintä ovat joskus aivan eri maailmoista. Kannattaa siis käyttää kriittisyyttä tutkimusyhteenvetojen osalta.

    2008 Jul;23(7):741-7. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study - Tutkimus ja metodit melko tulkinnanvaraiset. Pohjois-Karjala –tutkimuksen heikon tason muistaen ja ottaen huomioon, että Suomessa ei huippututkimusta tällä saralla tehdä. Ei huomioitu esimerkiksi muita ravinnon osia kuin rasvat (esim. hiilihydraatit, viljatuotteiden syönti ym.)

    2003 Feb;60(2):194-200. Dietary fats and the risk of incident Alzheimer disease – Voidaanko tosiaan vetää mitään johtopäätöksiä muutaman vuoden seurannasta kun ajatellaan, että tämä taudin kehittymiseen menee kymmeniä vuosia? Ei huomioitu muita ravinnon osia kuin rasvat. “Intakes of total fat, animal fat, and dietary cholesterol were not associated with Alzheimer disease”

    2005 Apr;40(4):257-70.Dietary fatty acids intake: possible role in cognitive decline and dementia – tämä ei ole edes tutkimus. Enemmänkin yleinen toteamus tai tutkijan mielipide.

    2005 Nov 8;65(9):1409-14.Benefits of fatty fish on dementia risk are stronger for those without APOE epsilon4. - Omega-3 hyödyn osoitus. Ei huomioitu muita ravinnon osia kuin rasva.

    2007 Apr;85(4):1142-7.Fish consumption, n-3 fatty acids, and subsequent 5-y cognitive decline in elderly men: the Zutphen Elderly Study – Omega-3 hyödyn osoitus. Ei huomioitus muita ravinnon osia kuin rasva

    FatFan

    VastaaPoista
  27. Eläinperäisten (kala) omega-3 rasvahappojen hyödyt on aika kiistattomasti todistettu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvikunnan tuotos eli alfalinoleenihappo on aivan eri ainetta kuin kalan omega-3. ALAsta n. 10% muuntuu elimistössä aktiivisesti elimistön hyödynnettävään omega-3 muotoon.

    Niinpä esimerkiksi rypsiöljyn tai margariinin markkinointi hyvänä omega-3 lähteenä on valheellista. Siksi kasviöljyistä suositeltavin on virgin oliiviöljy (sis. vähän omega-6:sta sekä paljon erilaisia antioksidantteja) ja kalaöljyt tähän päälle.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Omega-3-rasvahapot

    VastaaPoista
  28. FatFan,

    Vastauksena viimeiseen kommenttiisi suosittelisin, että lukisit 13.5.2010 kirjoittamani blogikirjoituksen, jossa nimenomaan osoitan, että alfalinoleenihapolla on itsenäisiä hyötyjä.

    Mitä edelliseen kommenttiisi tulee, niin epämääräisten vihjailujen ("Suomessa ei huippututkimusta tällä saralla tehdä") sijaan tulisi kyetä osoittamaan metodologisia virheitä, jos tutkimuksen tulokset halutaan kiistää.

    Tutkimuksen rajaaminen ravinnon rasvoihin ei ole mikään metodologinen virhe, vaan aivan perusteltua ja tuiki tavallista tutkimuksissa. Ilman muuta tunnustan, että muillakin ravinnon osatekijöillä on merkitystä mitä tulee dementian ja Alheimerin taudin riskiin, ja olenkin kirjoittanut näistä muista tekijöistä muissa blogini kirjoituksissa, joihin tutustumista suosittelen. Tässä blogikirjoituksessani rajasin aiheen kuitenkin tarkoituksellisesti ravinnon rasvoihin.

    On tultava toimeen sen tutkimusaineiston kanssa, jota on olemassa. Jos pitkiä seuranta-aikoja ei ole olemassa, on tukeuduttava tutkimuksiin, joissa seuranta-ajat ovat hieman lyhyempiä. Vaikkakin Alzheimerin taudin kehittymiseen kuluu pitkä aika, jossain vaiheessa ylitetään diagnoosikynnys. Siksi en pidä vaikkapa 4 vuoden seuranta-aikaa liian lyhyenä.

    VastaaPoista
  29. Kiitos vinkistä. ALAn osalta mielenkiintoista tietoa. Rypsiöljyllä ALAa ryystämällä saa samalla yli kaksinkertaisen määrän omega-6:sta.

    On kuitenkin paljon turvallisempikin keino laskea tulehdustekijöitä elimistössä (kuten interleukin-6). Nimittäin hiilihydraattien rajoittaminen. Hiilihydraatit ovat yksi suurimmista tulehduksen tuottajista elimistöön. Tästä on paljon näyttöä (mm. Volek). Parempihan se on vaikuttaa itse tulehduksen lähteeseen kuin yrittää peitellä oireita.

    http://www.news-medical.net/news/2007/12/04/33162.aspx?page=2

    Mitä tulee käytettävissä oleviin tutkimuksiin. En oikein näe sellaista periaatetta järkeväksi, että aiheeseen otetaan varma kanta koska parempaakaan tutkimusta ei ole tarjolla. Mielestäni kantaa ei voida ottaa jos ei ole kunnon tutkimustuloksia (useampia samaa tulosta osoittavia tutkimuksia).

    VastaaPoista
  30. Eläintutkimuksissa on jo todettu, että hiilihydraattien rajoittaminen suojasi hiiriä Alzheimeriltä

    2005 Apr;19(6):659-61. Epub 2005 Jan 13. Caloric restriction attenuates beta-amyloid neuropathology in a mouse model of Alzheimer's disease

    VastaaPoista
  31. Myös suosittelemani Välimeren ruokavalio on yhteydessä alempiin interleukiini-6:n tasoihin, kuten osoittaa tutkimus Adherence to the Mediterranean diet is inversely associated with circulating interleukin-6 among middle-aged men: a twin study. Tämän tulehdustekijän kohdalla ongelmallista on ennen kaikkea roskaruoka; esimerkiksi perunalastujen syönnin on osoitettu kohottavan IL-6:tta.

    Mitä tiedon varmuuteen tulee, ravitsemustiede ei valitettavasti ole eksakti tieteenala. Muun muassa sen vuoksi, että ruokavaliomme koostuu väistämättä lukuista eri osatekijöistä, joiden saantia ei käytännössä voida edes pitää vakiona, varmaa kantaa on vaikea saada mistään. Ratkaisuksi näen sen, että hyväksymme lähtökohtaisen epävarmuuden ja yritämme vetää kypsiä johtopäätöksiä olemassa olevan, usein puutteellisenkin tutkimusnäytön pohjalta. Se vaatii muun muassa kokonaisuuksien hallintaa ja rehellisyyttä — sitä että kykenee suhtautumaan asioihin avoimesti ilman sitoutumista omiin ennakkokäsityksiin.

    Todellisuus on monimuotoinen ja aina yhtä yksioikoista kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Siksi kannatan tiedollisesti nöyrää suhtautumista, jossa omia varmuuksia ollaan jatkuvasti valmiita asettamaan kyseenalaisiksi.

    VastaaPoista
  32. Olen kanssasi samaa mieltä. Tätä asennetta toivon erityisesti myös THL:n edustajien suunnasta. Taitaa kuitenkin toteutua vasta sukupolven vaihdoksen myötä. Sen verran on urapolut niitattu "tieteellisiin" tutkimuksiin.

    VastaaPoista
  33. Omega 6 linked to risk of Alzheimer...

    http://www.guardian.co.uk/science/2008/oct/20/alzheimers-disease-omega-6

    VastaaPoista
  34. FatFan,

    Linkinttämässäsi uutisjutussa on virheellisiä tietoja. Arakidonihappoa, joka uutisessa referoidussa hiirillä tehdyssä kokeessa yhdistettiin Alzheimerin tautiin, ei ole "vihanneksissa, hedelmissä ja pähkinöissä", kuten uutisessa väitetään. Päinvastoin arakidonihappoa on eläinkunnan tuotteissa. Ruokavalion linolihappo voi tietysti nostaa aivosolujen arakidonihappopitoisuuksia, mutta se on eri asia.

    Kun ihmisväestöissäkin tehtyjä tutkimuksia ravinnon ja Alzheimerin taudin yhteydestä on saatavilla, tukeudun pääasiassa mieluummin niihin. Ne osoittavat linolihapon hyötyjä Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Pidän myös lähteenä alkuperäistutkimuksia luotettavimpina kuin huonosti kirjoitettuja uutisartikkeleita. Linkittämässäsi artikkelissa mainitun tutkimuksen johtajan nimellä ei löydy PubMedista tutkimusta.

    Mitä artikkelin varsinaiseen sisältöön tulee, niin arakidonihappo ja kalan pitkäketjuinen rasvahappo DHA ovat vastapelureita. DHA:n runsas saanti korvaa arakidonihappoa aivosoluissa. Pyrittäessä ehkäisemään Alzheimerin tautia ja dementiaa, onkin tärkeää saada riittävästi myös kalan pitkäketjuisia rasvahappoja, kuten olen säännönmukaisesti suositellutkin. Kun niin tehdään, ruokavalion linolihappo ei ole ongelma.

    Jatkossa toivon kommentteihin myös omasanaisuutta, eikä vain linkin kopiointia tai englanninkielistä lainattua tekstiä.

    VastaaPoista
  35. Ravinnon linolihapon määrä ei korreloi elimistön arakidonihappotasoihin.

    VastaaPoista
  36. BBC:n artikkelissa oli tosiaan aika lailla virheitä. Hienoa, että kuitenkin julkaisit kommenttini ja kärsivällisesti perustelet. Arvostan sitä.

    Joka tapauksessa se oli ihan esimerkki, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin miltä näyttää. Uusin tutkimuslinja yhdistää mm. Alzheimerin glukoosiaineenvaihduntahäiriöksi johon auttaa jo täällä mainittu mct ja ketoaineet.

    http://www.coconutketones.com/CoconutOilandAlzheimersWAPFconference11_09.ppt

    Mirkalta haluaisin kyllä melko vankkoja näyttöjä noin räväkän väitteen tueksi. Linolihaposta nykytiedon mukaan syntyy elimistön käsittelyssä mm. arakidonihappoa.

    FatFan

    VastaaPoista
  37. FatFan,

    Olinkin nähnyt tuon PowerPoint-esityksen jo aiemmin. Se vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, enkä kiistä tulosta.

    Erottaisin kuitenkin toisistaan Alzheimerin taudin ravitsemustukihoidon ja sen ehkäisyn. Ehkäisyssä pitäydyn jo suosittelemiini keinoihin.

    VastaaPoista

Haluan säilyttää blogissani miellyttävän ilmapiirin. Eri mieltä saa olla, mutta töykeitä, halventavia tai jankkaavia kommentteja ei julkaista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...