Suomalaisten sydäntautiriski on edelleen Länsi-Euroopan korkeimpia brittien ohella. Eräänä syynä on se, että suomalaisten vihannesten ja hedelmien syönti on vähäisempää kuin muualla läntisessä ja eteläisessä Euroopassa. Lisäsyynä voi olla myös se, että hammashygieniasta ei huolehdita täällä riittävän hyvin.
Viime kuussa British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka harjaavat hampaitaan harvoin, on merkittävästi korkeampi sydäntautiriski verrattuna hampaansa säännöllisesti harjaaviin. Skotlantilaisessa väestössä tehdyn tutkimuksen mukaan hampaitaan harvoin harjaavilla oli 70 prosenttia korkeampi sydäntautiriski verrattuna hampaansa kahdesti päivässä harjaaviin. Tutkimustulokset oli vakioitu muun muassa sosiaaliluokan, liikalihavuuden ja tupakoinnin osalta.
Huonon hammashygienian yhteys kohonneeseen sydäntautiriskiin selittyy sillä, että suun tulehdukset lisäävät lievää systeemistä tulehdusta koko elimistössä. Hampaita harvoin harjaavien tulehdusarvojen, kuten CRP:n ja fibrinogeenin, havaittiinkin olevan korkeammat kuin hampaitaan säännöllisesti kahdesti päivässä harjaavilla. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo aiemmista tutkimuksista saatua käsitystä, että huono hammashygienia suurentaa sydäntautiriskiä.
Suomalaisia tutkimustulos koskee aivan erityisesti sen vuoksi, että suomalaiset harjaavat hampaitaan laiskasti. TNS Gallupin viime vuonna toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista vain 60 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä, kun muissa Pohjoismaissa luku on paljon korkeampi.
Lähde:
de Oliveira C et al. Toothbrushing, inflammation, and risk of cardiovascular disease: results from Scottish Health Survey. BMJ. 2010 May 27;340:c2451.
Jotenkin hankala uskoa, että itse hampaiden harjaus olisi tässä varsinaisesti kriittisessä roolissa. Voisiko olla enemmänkin niin, että hampaitaan harvakseltaan harjaavat ihmiset laiminlyövät yleensä myös muuta terveyspuolta? Hammasharja on niin tuore keksintö, että on melko absurdia ajatella ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin olevan mitenkään riippuvainen siitä.
VastaaPoistaLuulen, että huonot hampaat ja hampaista laiskasti huolehtiminen ovat piirteitä, joita löytyy enemmän siitä populaation osasta, jolla on korkeampi todennäköisyys sairastua sydäntauteihin. Ei varsinaisesti mikään tautien aiheuttaja itsessään.
En tietenkään tarkoita, etteikö hampaita kannattaisi harjata. ;)
Hei Jussi,
VastaaPoistaToistaiseksi syy-seuraussuhdetta hampaiden harjauksen ja sydäntautiriskin välillä ei ole pystytty tieteellisesti osoittamaan, mutta itse pidän asiaa aika selvänä. Mahdollinen mekanismikin pystytään nimittäin osoittamaan: kun harva hampaiden harjaus lisää karieksen ja ienten tulehduksen riskiä, se pahentaa lievää tulehdusta koko elimistössä. Se näkyy korkempina tulehdusmarkkereiden arvoina ja edelleen tiedetään, että lievällä systeemisllä tulehduksella on keskeinen rooli sepelvaltimotaudin synnyssä.
Siltä osin voin yhtyä näkemykseesi, että tuloksissa saattaa olla hieman jäljellä ns. sekoittavien tekijöiden vaikutusta. Vaikka tutkimus olikin vaikioitu muutamien sekoittavien tekijöiden suhteen, niiden vaikutusta on edelleen voinut hieman jäädä tuloksiin. En silti usko, että ne selittävät kokonaan havaittua tulosta.
Lisäyksenä vielä edelliseen, että postitin lähteeksi koko tutkimustekstin. Sen keskusteluosuudessa selitetään tarkemmin, miten huono hammashygienia voi pahentaa sydäntautiriskiä. Sieltä löytyy viitteitä myös samansuuntaisiin muihin tutkimuksiin.
VastaaPoistaYhteys on tunnettu jo 1800-luvulla. Mieheni isoisä kuoli 1970 sydäntautiin, jonka taustalle nähtiin syyksi huomaamatta jäänyt hammastulehdus. Tuolla hyvä, yleistajuinen artikkeli aiheeseen ja sen historiaan:
VastaaPoistahttp://www.saunalahti.fi/arnoldus/hamyleis.html
Aiemmissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu myös muiden infektioiden, esimerkiksi keuhkoklamydian, lisäävän merkittävästi sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiä. Siten sydäntautien ehkäisemiseksi olisi tärkeää hoitaa kaikki tulehdustaudit hyvin.
VastaaPoistaTilannetta pahentaa vielä virallisestikin suositeltu välipalasyöminen, joka on suomalaisilla poikkeuksellisen runsasta muuhun Eurooppaan nähden. Linkittämäni tekstikin painotti hampaiden puhdistuksen lisäksi sokerin ja kuoritun vehnän välttämistä sekä mahdollisimman pitkiä ateriavälejä.
VastaaPoistaSekoittavista tekijöistä ei ollut kysymys ainakaan mieheni isoisässä: Hän oli terveydestään erinomaisesti huolehtiva kenraali.
VastaaPoistaOlen suullisesti kuullut erään patologin kertoneen käytännön työssään havainneen vahvan yhteyden sydäninfarktikuolemien ja hampaiden kunnon välillä. Jos muistan oikein, niin erityisesti puuttuvilla hampailla oli erittäin vahva korrelaatio.
Kiinnostava tutkimus.
VastaaPoistaItse en voi olla ajattelematta, että huono hammashygienia viestii kroonisesta (piilo)sokerin syönnistä ja John Yudkinin + Peter Cleaven teoria sokerista sydäntautien tärkeänä aiheuttajana.
Yudkin itse viittasi yli 40 maan merkitsevään korrelaatioon sokerin kulutuksen ja sydäntautien välillä.
Hampaat eivät oikein reikiinny ilman sokeria ja Streptococcus mutans -bakteeria. On myös kokeellista näyttöä, että heikko D-vitamiinistatus ja viljojen, erityisesti kauran kulutus voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja ehkäistä remineralisaatiota.
Tarkistin juuri selosteen suurennuslasilla enkä nähnyt mainintaa sokerinkulutuksesta sanallakaan.
VastaaPoistaMirkan tapaan tuo hyvin yleinen välipalasyöminen ja erityisesti sen syöminen leipänä tulee mieleen. Omien hampaideni kunto parani selvästi kun jätin viljat pois.
Tuli mieleen, että peiodontiinin ja sydäntautiriskillä on todettu myös geneettinen yhteys:
VastaaPoistahttp://news.bbc.co.uk/2/hi/health/8063512.stm
Toki korkeat D-vitamiinitasot assosioituvat selvästi pienempään periodontiitin riskiin sekä alempaan CRP-arvoon - mihin tuossa otskon tutkimuksessakin viitattiin.
Sitten tottakai tulee mieleen ruokavaliotekijät - vaikka niiden käsittely niin tylsää onkin... ^^
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1086252.html#p1086252
Tuo geeniyhteys oli minulle uutta, mutta on tosiaan myös totta, että parodontiitin ja alhaisten D-vitamiinitasojen välillä on yhteys.
VastaaPoista