Adiponektiini on rasvasolujen erittämä hormoni. Sen vähyys lisää riskiä muun muassa lihomiseen, diabetekseen ja sydäntauteihin. Sitä vastoin sen korkeammat tasot ovat yhteydessä esimerkiksi pitkäikäisyyteen. Adiponektiiniä vähentävät tupakointi ja huono ruokavalio, kuten paistettujen ja käristettyjen ruokien sekä kahvileipien syönti.
Välimeren ruokavalion noudattamisen on eri tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä parempiin adiponektiinin tasoihin. Esimerkiksi eräässä keväällä julkaistussa tutkimuksessa Välimeren ruokavaliota parhaiten noudattaneilla adiponektiinitasot olivat selvästi korkeammat kuin ruokavaliota noudattamattomilla.
Välimeren ruokavaliossa adiponektiiniä kohottaa hedelmien, pähkinöiden ja täysjyväviljan käyttö. Myös antioksidanttien runsas saanti on hyödyksi. Esimerkiksi ristikukkaisten kasvien, valkosipulin, punaisen paprikan, oliivien, veriappelsiinien ja marjojen sisältämien fytokemikaalien on havaittu kohottavan adiponektiiniä.
Muita tekijöitä, jotka kohottavat adiponektiiniä, ovat ruokavalion pieni glykeeminen kuorma, liikunta ja kohtuullinen alkoholinkäyttö. Eräässä japanilaistutkimuksessa "syvänkeltaisten" vihannesten syöminen oli yhteydessä korkeampiin adiponektiinin tasoihin.
Ravintolisistä D-vitamiini, benfotiamiini, berberiini ja mahdollisesti myös kalaöljyt nostavat adiponektiiniä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Fragopoulou E et al. The association between adherence to the Mediterranean diet and adiponectin levels among healthy adults: the ATTICA study. J Nutr Biochem. 2010 Apr;21(4):285-9.
Luo N et al. Macrophage adiponectin expression improves insulin sensitivity and protects against inflammation and atherosclerosis. Diabetes. 2010 Apr;59(4):791-9.
Detopoulou P et al. Dietary antioxidant capacity and concentration of adiponectin in apparently healthy adults: the ATTICA study. Eur J Clin Nutr. 2010 Feb;64(2):161-8.
Stirban A et al. Adiponectin decreases postprandially following a heat-processed meal in individuals with type 2 diabetes: an effect prevented by benfotiamine and cooking method. Diabetes Care. 2007 Oct;30(10):2514-6.
Mantzoros CS et al. Adherence to the Mediterranean dietary pattern is positively associated with plasma adiponectin concentrations in diabetic women. Am J Clin Nutr. 2006 Aug;84(2):328-35.
Esposito K et al. Effect of weight loss and lifestyle changes on vascular inflammatory markers in obese women: a randomized trial. JAMA. 2003 Apr 9;289(14):1799-804.
Adiponektiini. Tohtori Tolonen.
Hyvä tietää...
VastaaPoistaAdiponektiini on minulle aivan uusi juttu...
Kivojha kesäisiä hetkiä!!
Ruokavalion terveellisyyttä voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta.
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle, Hanne!
Mainitsematta jäi, että maitorasvan (CLA) ja kalaöljyn yhdistelmä nostaa adiponektiinitasoja melko lailla runsaasti...
VastaaPoistaFF
FatFan,
VastaaPoistaOletko muuten samalla nimimerkillä esiintyvä henkilö, joka panettelee minua ja blogiani Karppaus.infossa? En oikein ymmärrä käyttäytymistäsi.
Tässä yhteydessä haluan korjata siellä levittämäsi virheellisen tiedon, että kannattaisin virallisia ravitsemussuosituksia. Se ei pidä paikkaansa. Mistä olet saanut sellaista päähäsi?
Kyllä täytyy tunnustaa. Pahoittelut, vedin vähän liian nopeita johtopäätöksiä blogistasti. Piti purkaukseni tuolta karppaus.infosta poistaakin mutta unohtui. Pekka Puskan nimen näkeminen sivustolla kuin sivustolla saa näkemään punaista...
VastaaPoistaFatFan,
VastaaPoistaPekka Puska kirjoitti kirjaani esipuheen käsittääkseni sen vuoksi, että hän katsoi suosittelemani Välimeren ruokavalion hyödyistä olevan vahvaa näyttöä sydänterveyden edistämisessä. Välimeren ruokavalio ei ole kuitenkaan virallisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.
Arvostan vilpittömästi Pekka Puskan työtä Pohjois-Karjala-projektin vetäjänä. Uskon, että hän on pelastanut todella monia suomalaisia sydäntaudeilta ja sydänkuolemalta projektin johdossa. Häntä kohtaan tuntema arvostukseni ei kuitenkaan merkitse sitä, olisin virallisten suositusten kannalla tai niiden jonkinlainen takuumies. Tosiasia on, että suhtaudun virallisiin ravitsemussuosituksiin monessa mielessä kriittisesti. Niissä on mielestäni puutteita ja virheitä, ja joistakin niistä olen silloin tällöin kirjoittanut myös tässä blogissani.
Ei voi kiistää etteikö Pekka Puskan valistus tupakoinnin vähentämisestä ja liikunnan lisäämisestä ole ollut hyvää ja positiivista. Ravinnon suhteen valistus ja mainitsemasi tutkimus on kuitenkin todella hataralla pohjalla kuten on jo moneen kertaan tullut todistetuksi.
VastaaPoistaYmmärrän, että hänen on vaikea enää kääntää kantaansa mutta onneksi nuori sukupolvi on tulossa
Pohjois-Karjala-projektia kohtaan suunnattu kritiikki on niin sanottua "väärin sammutettu" -kritiikkiä. Kukaan ei pysty kiistämään, etteikö Pohjois-Karjalan ja sittemmin koko Suomen sydäntautikuolleisuus olisi vähentynyt dramaattisesti.
VastaaPoistaPohjois-Karjala-projektissa kehotettiin aktiivisesti suomalaisia syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Se oli ja on edelleen täysin oikea suositus. Aikana, jolloin ruokavalio koostui liian yksipuolisesti eläinrasvoista, vähärasvaisuus ja tyydyttyneen rasvan välttäminen olivat myös hyviä suosituksia sen hetkisen tutkimustiedon valossa. Sittemmin tutkimustiedot ovat täsmentyneet ja osittain muuttuneetkin, ja jälkiviisaus on aina helppoa.
Itse sanoisin, että pitäisi noudattaa jonkinlaista kohtuutta siinä, mitä yhdeltä ihmiseltä vaaditaan. Pekka Puska on ainakin minun silmissäni tehnyt sellaisen elämäntyön, että siinä on enemmän kuin tarpeeksi yhdelle ihmiselle.
Ymmärrän täysin, että Pekka Puskan ravitsemuslinjaukset eivät miellytä vähähiilihydraattisten ruokavalioiden kannattajia, mutta siitä hänelle tuskin on syytä olla vihainen. Todellisuus ja muut ihmiset eivät mukaudu toiveisiimme, vaan ovat sellaisia kuin ovat. Viisautta on hyväksyä se.
Vihannesten syöminen on toki suositeltavaa. En kuitenkaan ymmärrä jos kehoitetaan syömään vihanneksia, hedelmiä, liikkumaan enemmän, vähentämään tupakkaa ja voita, voidaan sanoa, että tyydyttynyt rasva on kaikkeen pahaan syypää. Melkoista tiedettä
VastaaPoistaMielestäni olisi ollut paljon parempaa energian käyttöä selvittää mistä tosiasiassa johtui sv-tautikuolleisuuden lasku 60-luvun puolivälistä alkaen. Eikö ole kummaa, että sv-kuolemat alkoivat laskea jo 60-luvun puolivälissä koko maassa (itse asiassa melkein koko maailmassa) ja käyrät eri maakunnissa menee aivan samaa rataa kuin Pohjois-Karjalassa? Olisikohan jossain muussa voinut olla vaikutusta? Samaan aikaan osui mm. transrasvojen poisto margariineista.
Vanhoja ei kannata liikaa muistella mutta on myös viisautta ja hyvää tiedettä kyseenalaista koko ajan vallitsevia oletuksia. Että ei rakenna tuloksiaan romahtavan korttitalon päälle. Totuutta kai kuitenkin olemme etsimässä?
Suomalainen margariiniteollisuus korvasi jääkaappimargariinien osittain kovetetut kasvirasvat vasta vuosina 1990-91. Siten transrasvojen poistuminen margariineista ei selitä jo sitä ennen tapahtunutta dramaattista laskua sepelvaltimotautikuolleisuudessa.
VastaaPoistaHei Juhana!
VastaaPoistaMitä tapahtui benfotiamiinille? Löysin sen itselleni uutena tuotteena vasta äsken, ja sain saman tien todeta, että sitä ei taida saada enää mistään.
t. Henna
Hei Henna,
VastaaPoistaFimean (ent. lääkelaitos) sivulla benfotiamiini on luokiteltu lääkeaineeksi, mikä on kaiketi johtanut valmisteen poistumiseen markkinoilta. Fimealla on tapana lisätä toimivia luonnonaineita lääkeluetteloon, ja se on tietysti lääketeollisuuden taloudellisten etujen mukaista. Harmillista.