Ruokavaliota on hyvä katsoa kokonaisuutena, mutta siitä huolimatta on olemassa joitakin sydämelle ja verenkiertoelimistölle erityisen terveellisiä superruokia. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Mantelit ja pähkinät. Pähkinöiden säännöllisen syömisen on osoitettu olevan voimakkaassa yhteydessä alempaan sepelvaltimotautiriskiin. Terveellisiä ovat esimerkiksi mantelit, saksanpähkinät ja pekaanipähkinät.
Rasvainen kala. Rasvainen kala sisältää sydämelle terveellisiä pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta. Hyvää rasvaa sisältäviä kaloja ovat esimerkiksi lohi, kirjolohi, makrilli ja sardiinit sekä tuore tonnikala (purkkitonnikalassa ei juuri ole enää hyviä rasvoja jäljellä).
Tomaattiruoat. Tomaattien väriaine lykopeeni on voimakas antioksidantti. Sen korkeammat pitoisuudet veressä yhdistyvät alempaan sepelvaltimotautiriskiin.
Granaattiomenat ja granaattiomenamehu. Granaattiomenat ovat antioksidanttipitoisuudeltaan voimakkaimpiin kuuluvia ruoka-aineita. Granaattiomenamehun säännöllisen nauttimisen on mm. osoitettu alentavan huomattavasti verenpainetta ja vähentävän plakin määrää kaulavaltimoissa.
Omenat. Omenien säännöllinen syöminen alentaa aivohalvausriskiä ja on yhteydessä selvästi pienempään riskiin kuolla sepelvaltimotautiin, kuten tämä suomalaistutkimus kertoo. Omenat kannattaa syödä kuorineen, sillä kuorimattomissa omenissa on noin kaksi kertaa enemmän terveellisiä flavonoideja kuin kuorituissa. Suomessa myytävien tavanomaisesti viljeltyjenkin omenien torjunta-aineiden määrät ovat sallituissa rajoissa.
Verigreippi ja muut sitrushedelmät. Verigreippi alentaa tehokkaasti veren rasvoja, triglyseridejä, ja LDL-kolesterolia. Myös muut sitrushedelmät ovat sydämelle ja aivojen verisuonistolle terveellisiä.
Pinaatti ja muut lehtivihannekset. Näissä on mm. sydämelle terveellistä folaattia, luonnollisia karotenoideja ja K-vitamiinia.
Täysjyvävilja. Täysjyväviljojen käyttö yhdistyy alempaan sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiin. Perusteellinen englanninkielinen yhteenveto viime vuosien täysjyväviljan hyötyjä koskevista keskeisistä tutkimuksista löytyy tästä PDF-tiedostosta.
Oliiviöljy ja rypsiöljy. Näillä öljyillä, ja erityisesti kylmäpuristettuina, on molemmilla sydämelle terveellisiä vaikutuksia. Etelä-Euroopassa korostetaan neitsytoliiviöljyn hyötyjä, Pohjois-Euroopassa rypsiöljyn. Oliiviöljyssä on terveellisiä fenolisia yhdisteitä, rypsiöljyssä mm. alfalinoleenihappoa, joka on kasvikunnan sydämelle terveellinen omega-3-rasvahappo.
Natto. Natto on japanilaisten jo noin 1000 vuoden ajan syömä perinneruoka, jota valmistetaan soijapapuja juuston tapaan käyttämällä. Natossa on erittäin paljon verisuonten ja aortan kalkkiutumista ehkäisevää K2-vitamiinia ja veritulppariskiä vähentävää nattokinaasientsyymiä. Nattoa voi ostaa Helsingissä Tokyokan-nimisestä liikkeestä.
Muitakin sydämelle terveellisiä ruokia toki on: porkkana, valkosipuli, sipuli, kaakaojauhe ja tumma suklaa, punaviini (lasillinen päivässä mieluiten aterian yhteydessä). Kannattaa huomata, että granaattiomenien ja greipin syöminen ei sovi lääkeaineiden yhteyteen. Verenohennuslääkkeitä käyttävien on myös syytä keskustella lääkärin kanssa ennen kuin he lisäävät K-vitamiinia sisältäviä ruokia, esim. pinaattia ja nattoa, ruokavalioonsa.
Omalle listalleni laittaisin kotimaiset marjat ja toisaalta vihreät salaattikasvit. Mutta en tiedä mitä jättäisin pois :-)
VastaaPoistaMarjoista voi olla samaa mieltä. Vihreät salaattikasvit jo löytyvätkin listalta (pinaatti ja muut lehtivihannekset).
VastaaPoistaFukushiman ydinonnettomuuden jälkeen suhtaudun aiempaa varauksellisemmin naton syöntiin. K2-vitamiinin lähteenä kannattaa suosia mieluummin edam-, gouda, jarlsberg- ja briejuustoja sekä viiliä.
Hyvälaatuista 100-prosenttista 4U-merkkistä granaattiomenamehua muuten saa tällä hetkellä Eestin herkut -kaupoista:
VastaaPoistaRatapihantie 9, Itä-Pasila
Leikosaarentie 26, Vuosaari
Kontulankaari 1, Kontula
Jos tulee kauempaa, kannattaa soittaa ensin liikkeeseen ja varmistaa, että sitä on hyllyssä.
Tuosta viljasta voisi marista, että täysjyväviljaa ei ole laajasti verrattu viljattomaan ruokavalioon, joten sen terveellisyydestä tai haitallisuudesta ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Tiedetään vain, että se on parempaa kuin raffinoitu vilja, johon sitä on enimmäkseen verrattu. Mutta koska ylivoimainen enemmistö väestöstä viljaa kuitenkin jossakin muodossa syö, niin antaa tuon täysjyvän (tai kokojyvän) tuolla nyt olla.
VastaaPoistaLisäsin vihreän teen, mutta kommenttini kai katosi jonnekin.
Juu, tuollaista argumentaatiota täysjyväviljasta on ollut aikaisemminkin.
VastaaPoistaVihreä tee on toki terveellistä myös mutta en usko, että se terveellisyydessä sydämelle ohittaisi mitään listaamistani.